Japaninruttojuuri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japaninruttojuuri
Japans hoefblad (Petasites japonicus) 04.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Kladi: Asteridit
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Alaheimo: Asteroideae
Tribus: Senecioneae
Suku: Ruttojuuret Petasites
Laji: japonicus
Kaksiosainen nimi

Petasites japonicus
(Siebold & Zucc.) Maxim.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Japaninruttojuuri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Japaninruttojuuri Commonsissa

Japaninruttojuuri (Petasites japonicus) on monivuotinen ruttojuurten sukuun kuuluva asterikasvilaji. Sitä viljellään koristekasvina. Laji on muiden ruttojuurten tapaan kaksikotinen. Pohjoismaissa esiintyy vain hedeyksilöitä, joten se ei voi siementää, vaan leviää kasvullisesti vankasta juurakosta.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninruttojuuren kukintoverso kasvaa 15–40 senttimetriä korkeaksi. Sen alaosassa on runsaasti lehtiä, varsilehtiä/suomulehtiä, jotka ovat puikeita, pyöreäkärkisiä ja vaaleanvihreitä. Kukintoverson päässä kasvava mykeröstö on kukinta-aikana tiheä ja koostuu 25–35 mykeröstä. Mykerön kaikki kukat ovat samanlaisia: pieniä, torvimaisia, viisiliuskaisia, kellertävän värisiä. Japaninruttojuuri kukkii maalis-toukokuussa. Kesäksi kasvavat ruusukelehdet ovat hyvin suurilapaisia, jopa 80 senttimetriä leveitä, munuaismaisen muotoisia, sahalaitaisia.[1][2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninruttojuuri esiintyy alkuperäisenä Itä-Aasiassa: Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Venäjällä Sahalinin ja Kuriilien saarilla. Se kasvaa lisäksi viljelykarkulaisena monin paikoin Pohjoismaissa sekä joissain Keski-Euroopan maissa.[3][1] Suomessa tavataan koristekasvina, viljelykarkulaisena ja -jäänteenä japaninruttojuuren alalaji giganteus.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 634. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  2. a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. United States Department of Agriculture (USDA), National Plant Germplasm System: Petasites japonicus (Siebold & Zucc.) Maxim. (englanniksi) Viitattu 8.9.2017.