Jakob Edvard Wefvar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jakob Edvard Wefvar (23. toukokuuta 1840 Kaarlela28. huhtikuuta 1911 Kokkola [1]) oli suomenruotsalainen kansanperinteen kerääjä, kansanvalistaja ja maallikkosaarnaaja.[2]

Wefvarin vanhemmat olivat torppari Johan Wefvar ja Ulrika Sofia Jaakontytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1865 Vaasan kymnaasista ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1873.[3]

Wefvar alkoi kerätä Pohjanmaan ruotsalaispitäjistä kansanlauluja, satuja, runoja ja arvoituksia opettajansa Oskar Ranckenin innostamana. Hän liikkui kansanperinteen keruumatkoillaan Pohjanmaan ohella Uudenmaan länsiosissa, Turun seudulla ja Ahvenanmaalla. Hän keräsi muun muassa noin 1 500 tanssisävelmää vaikka ei osannutkaan nuottikirjoitusta. wefvar toimi myös Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kiertävänä matkasaarnaajana. Hän piti herätyskokouksia jo 1870-luvulla ja levitti evankeliumiyhdistyksen julkaisuja. Vuodesta 1883 alkaen Wefvar toimi Svenska folkskolans vänner-yhdistyksen asiamiehenä ja stipendiaattina ja piti valistusesitelmiä, myi yhdistyksen kirjoja ja hankki uusia jäseniä yhdistykseen. Wefvar oli Vaasan säästäväisyysyhdistyksen asiamies ja hän toimi myös vakuutusasiamiehenä myyden vakuutuksia.[2]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkelin mukaan Wefvarin syntymäpaikka oli Munsala ja kuolinpaikka Kaarlela.
  2. a b Uppslagsverket Finland : Wefvar, Jakob Edvard
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899