Lähdekoodi sivulle J. A. Bergman

'''Johan Albert (J. A.) Bergman''' ([[4. tammikuuta]] [[1844]] [[Lapväärtti]] – [[3. lokakuuta]] [[1924]] [[Helsinki]]) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkiä ''J. A. B''.<ref name=aamulehti>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376829?page=12 J. A. Bergman], Aamulehti, 05.10.1924, nro 231, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 05.10.2024</ref>

Bergmanin vanhemmat olivat [[kappalainen]], [[varapastori]] Johan August Bergman ja Hedvig Kristina Basilier. Hän pääsi ylioppilaaksi [[Vaasan lyseon lukio|Vaasan lukiosta]] 1862 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1869. Bergman toimi [[Oulu]]ssa opettajana 1871–1886 ja [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] ruotsalaisen alkeiskoulun ja reaalikoulun ruotsin, suomen ja uskonnon kollegana 1886–1898. Hän oli [[Pohjois-Suomi (1876–1882)|''Pohjois-Suomi'']] -lehden päätoimittajana 1876–1877. Viimeiset parikymmentä vuottansa hän eli eläkkeellä [[Hämeenlinna]]ssa.<ref name=aamulehti/>

Bergmanin esikoisteos ”runollinen kalenteri” ''Kalervo'' (1871) sisälsi hänen omia runojaan sekä [[Kalevala]]sta ja [[Kanteletar|Kantelettaresta]] mukailtuja runoja. Kirjassa oli mukana myös maalaisnäytelmä ''Halut älyn pettää'' ja yksi esitelmä. Samana vuonna Bergman julkaisi myös [[Kirjallinen Kuukausilehti|Kirjallisessa Kuukausilehdessä]] [[Homeros|Homeroksen]] [[Ilias]]-eepoksesta tekemänsä käännösharjoitelman ''Hektorin vainomus ja kuolo''. Hän kirjoitti myös runoja [[Joukahainen (lehti)|Joukahainen]]-lehteen  ja Kirjalliseen Kuukauslehteen.<ref name=aamulehti/>

Bergmanin tunnetuin teos, 1881 ilmestynyt romaani ''Nevalaiset'', käsitteli [[nurmes]]laisten talonpoikien kapinaa veronkantaja [[Simo Affleck]]ia vastaan vuonna 1710. Romaaniin liittyi romanttisena aineksena Juhani Nevalaisen ja Elsa Sormuisen lemmentarina.<ref name=aamulehti/>

Vuonna 1902 Bergman julkaisi toisen historiaan sijoittuvan kertomuksensa ''Sulikki'' joka kertoi pakanallisen hämäläisnoidan Kammon tyttären Sulikin tuhoisaksi osoittautuvan lemmentarinan. Tapahtumat sijoittuivat [[Tuomas (Suomen piispa)|piispa Tuomaan]] aikaan vuoteen 1238. Bergman oli aiemmin julkaissut myös Pohjanmaalle sijoittuvan kansankuvauksen ''Aunolan emäntä'' jonka aiheena oli Aumolan talon rikkaan emännän petollinen lapsenomistusjuttu ja siitä seuraava häpeä.<ref name=aamulehti/>

Bergman oli naimisissa 1876–1919 Amanda Karolina Olinin (k. 1919) kanssa.

== Teoksia ==
* ''Kalervo : Runollinen Kalenteri'', tehnyt J. A. B. Oulu 1871
* ''Nevalaiset : historiallis-romantillinen kertomus Itä-Suomesta''. Oulun kirjapaino, Oulu 1881 (ilmestyi 1916 Kariston kustantamana nimellä ''Nurmeksen kapina, historiallinen kertomus Itä-Suomesta'')
* ''Aumolan emäntä'', novelli, kirjoittanut J. A. B. WSOY 1885
* ''Lyhyt selitys mailman rakennuksesta'', kirj. J. A. B. Kansanvalistus-seuran toimituksia 51. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1886
* ''Kertomuksia''. K. F. Kivekäs, Oulu 1889
* ''Sulikki : kertomus pakanuuden viimeajoilta Hämeessä''. Boman & Karlsson, Hämeenlinna 1902

== Lähteet ==
* [https://archive.is/vHxPA J. A. Bergman SKS:n kirjailijamatrikkelissa] (Arkistoitu versio)
* {{Ylioppilasmatrikkeli 1853|18183|BERGMAN Johan Albert}}
* [https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176040029437 Kirjasampo.fi: J. A. Bergman]
* [http://www23.us.archive.org/stream/uudempisuomalain00kalluoft#page/n129/mode/2up O. A. Kallio : Uudempi Suomalainen kirjallisuus, edellinen osa. WSOY 1911, s. 128]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto}}
* Vapaasti ladattavia J. A. Bergmanin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Bergman Projekti Lönnrotilta] sekä [http://www.gutenberg.org/browse/authors/b#a6615 Project Gutenbergiltä]
* [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502021325 Digi.fi: Kertomuksia]

{{Auktoriteettitunnisteet}}

{{AAKKOSTUS:Bergman, J. A.}}
[[Luokka:Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1844 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1924 kuolleet]]