Jälkiviisaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jälkiviisaus on käsitys, jonka mukaan tapahtuman jälkeen se nähdään ennakoitavana. Tämä tapahtuu, vaikka tapahtuman ennustamiselle ei ole ollut juurikaan tai lainkaan objektiivista perustetta.[1][2][3] Se on monitahoinen ilmiö, joka voi vaikuttaa mallien, prosessien, yhteyksien ja tilanteiden eri tulkintoihin[4].

Perusesimerkki jälkiviisaudesta on se, että kun henkilö näkee mahdollisesti ennakoimattoman tapahtuman lopputuloksen, hän uskoo ”tienneensä sen koko ajan”. Tällaisia esimerkkejä löytyy kirjoituksista, joissa historioitsijat kuvaavat taistelujen tuloksia, lääkärit muistelevat kliinisiä tutkimuksia ja oikeusjärjestelmät yrittävät osoittaa vastuuta ja ennakoitavuutta onnettomuuksista[4].

  1. Roese, N. J., Vohs, K. D.: Hindsight bias. Perspectives on Psychological Science, 2012, 7. vsk, s. 411-426. doi:10.1177/1745691612454303. (englanniksi)
  2. Hoffrage, U., Pohl, R.: Hindsight Bias: A Special Issue of Memory. Champlain, USA: Psychology Press, 2003. (englanniksi)
  3. Rudiger, F.: Ways to Assess Hindsight Bias. Social Cognition, 2007, 25. vsk, nro 1, s. 14-31. (englanniksi)
  4. a b Fischhoff, B.: Hindsight ≠ foresight: The effect of outcome knowledge on judgment under uncertainty. Quality & Safety in Health Care, 2003, 12. vsk, s. 304-312. doi:10.1136/qhc.12.4.304. (englanniksi)