Jälkijäristys
Jälkijäristys on voimakasta maanjäristystä usein seuraava voimakkuudeltaan pienempi maanjäristys. Suurempaa järistystä edeltänyt pienempi järistys puolestaan on esijäristys. Maanjäristykset voivat esiintyä myös saman suuruusluokan sisällä pysyttelevänä maanjäristyssarjana.[1]
Jälkijäristysten määrä vaihtelee eikä sitä tai jälkijäristysten magnitudeja voi tarkasti ennustaa.[2] Ennakoiminen on kuitenkin mahdollista. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus käyttää ennakoinnin pohjana sellaisia tietoja, jotka pätevät jälkijäristyksiin pääsääntöisesti. Suuremmilla maanjäristyksillä on esimerkiksi taipumus johtaa useampiin maanjäristyksiin kuin pienemmillä maanjäristyksillä. Jälkijäristysten keskimääräiseen lukumäärään vaikuttaa myös se, millä siirrosvyöhykkeellä maanjäristys esiintyy. Ajan myötä jälkijäristysten tiheydellä on taipumus vähentyä ilman magnitudin pienenemistä.[3] Kaikkein voimakkaimpien maanjäristysten seurauksena voidaan jälkijäristyksiä tuntea usean vuoden ajanjaksolla tuhansittain.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Perustietoa maanjäristyksistä Seismologian instituutti, viitattu 15.12.2023
- ↑ FACTSHEET: Earthquake Damage and Aftershocks BC Gov News 6.6.2016, viitattu 15.12.2023
- ↑ Aftershock Forecast Overview United States Geological Survey, viitattu 15.12.2023