Koordinaatit: 54.642°N, 83.303°E

Iskitim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iskitim
Näkymä kaupunkiin
Näkymä kaupunkiin
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Novosibirskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Novosibirskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Iskitim

Koordinaatit: 54.642°N, 83.303°E

Valtio Venäjä
Feneraatiopiiri Siperian federaatiopiiri
Federaatiosubjekti Novosibirskin alue
Perustettu 1938
Väkiluku (2010) 60 078[1]
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4)
Postinumero 633200-633209, 633227, 633222[2]
Suuntanumero(t) +7 38343[3]
Rekisterikilpi 54, 154









Iskitim (ven. Искити́м) on kaupunki Novosibirskin alueella Venäjällä, noin 50 kilometriä miljoonakaupunki Novosibirskin keskustasta eteläkaakkoon, Obiin padottuun Novosibirskin tekojärveen laskevan Berd-joen suulla.[4][5]

Kaupunki on perustettu vuonna 1938.[5] Iskitimin kautta kulkee Novosibirskistä etelään kohti Barnaulia johtava M52-valtatie ja Venäjän rautateiden päärataverkostoon kuuluva rautatie.[4][6]

Vuonna 2010 suoritetun väestönlaskennan mukaan tässä oman kaupunkipiirinsä muodostavassa kaupungissa asui 60 078 henkeä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 8.8.2014. (venäjäksi)
  2. Novosibirskaja oblast: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 8.8.2014. (venäjäksi)
  3. Novosibirskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 8.8.2014. (venäjäksi)
  4. a b V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. a b Iskitim Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 8.8.2014. (venäjäksi)
  6. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]