Isännöinti
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Artikkeliin on merkitty kaksi lähdettä, mutta kumpaankaan ei viitata. Ainoat merkityt viitteet kohdistuvat muihin lähteisiin. |
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Isännöitsijä kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa on kuvailtu sekä isännöintiä että isännöitsijää. Erikseen on vielä artikkeli Isännöitsijä. Isännöintiyhteisö puuttuu. |
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Isännöinti on isännöitsijän harjoittamaa asiantuntijapalvelua, asioiden valmistelua ja esittelyä taloyhtiön hallitukselle ja yhtiökokoukselle sekä näiden päätösten toteuttamista. Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja. Hän tekee yhteistyötä taloyhtiön hallituksen, asukkaiden ja palveluntuottajien kanssa. Isännöintialan ammattilaisten muita työnimikkeitä voivat olla isännöitsijän ohella kiinteistöpäällikkö tai manageri.
Suomessa on noin 800 isännöintiyritystä, joissa toimii noin 2 500 päätoimista isännöitsijää. Kaikkiaan isännöintiyrityksissä työskentelee 5 000 henkilöä. Yrityksessä on tyypillisesti 1 – 4 työntekijää. Lähes puolet yrityksistä käyttää alihankkijoita teknisissä palveluissa ja noin 16 % hankkii taloushallinnon palvelut ostopalveluna. Yleensä yrityksissä on yhtä isännöitsijää kohden yksi avustava henkilö.[1]
Isännöitsijöiden keski-ikä on 52 vuotta ja heistä noin 30 % on naisia. Puolet nykyisistä isännöitsijöistä saavuttaa eläkeiän seuraavien 10 vuoden kuluessa. Isännöintialan palkat vastaavat asiantuntijatehtävien tasoa.
Isännöitsijöiden ainoa opetushallituksen valvoma virallinen tutkinto on IAT, muut koulutukset ovat kaupallisten toimijoiden itse kehittämiä koulutusohjelmia.
Auktorisoitu isännöitsijä saa käyttää toiminimessään "ISA" lyhennettä. [2] Melkein kuka tahansa muukin täysivaltainen henkilö voi myös toimia isännöitsijänä, mutta Kiinteistöliitto suosittelee auktorisoitua isännöitsijää.[3]
Isännöintipalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isännöitsijän vähimmäistehtävä asunto-osakeyhtiössä on huolehtia taloyhtiön juoksevasta hallinnosta taloyhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöinti huolehtii siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tämä on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa 7. luvun 17 §:ssa[4]. Lisäksi isännöitsijä voi hoitaa taloyhtiön teknisistä asioista, kuten varmistaa yhtiön omaisuuden kunnossapitoa[5]. Isännöintipalvelun hinta, laatu ja laajuus määritellään taloyhtiön ja isännöitsijän välisessä sopimuksessa.
Isännöinnin kilpailuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isännöinnin hinta vaihtelee merkittävästi. Erityisesti erillisveloitettujen palkkioiden erot ovat suuria.[6]
Koulutus ja osaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isännöitsijälle ei ole mitään koulutus- tai osaamisvaatimuksia. Isännöitsijöiden ainoa opetushallituksen valvoma virallinen tutkinto on IAT, muut koulutukset ovat kaupallisten toimijoiden itse kehittämiä koulutusohjelmia. Kiinteistöliitto kuitenkin suosittelee auktorisoidun ja ammattitaitoisen isännöitsijän valitsemista.[3]
Isännöintialaan liittyvää koulutusta on Suomessa mahdollista suorittaa useissa toisen asteen oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat sekä isännöintiin suuntaavia opintoja että erikoistumisopintoja. Yhtenä väylänä isännöintialalle on myös oppisopimuskoulutus. Isännöintialalla jo toimivan on mahdollista päivittää osaamistaan eri tahojen järjestämien ajankohtaiskoulutusten kautta.
Isännöinnin ammattitutkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isännöinnin ammattitutkinto on tarkoitettu muutamia vuosia alalla toimineille tai vasta isännöintitehtävissä aloittaneille henkilöille. Se perustuu opetushallituksen antamiin tutkinnon perusteisiin sekä lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja siihen liittyvään asetukseen.[7] Isännöinnin ammattitutkintoon johtavaa koulutusta järjestävät useat toisen asteen oppilaitokset.[8]
Isännöinnin ammattitutkintoa suorittava valitsee nykyisin yhden seuraavista osaamisaloista: asunto-osakeyhtiön isännöinti, vuokratalon isännöinti tai kiinteistön tekniset palvelut.[7] Ammattitutkinto mittaa valitun osaamisalan hallinnollista, taloudellista, teknistä ja viestinnällistä sekä käyttäjäpalveluiden tuottamisen osaamista. Lisäksi tutkintoon sisältyy vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa, joita ovat asiakkuuksien hoitaminen, asumisneuvonta, toimitilaisännöinti, tieisännöinti sekä yrittäjän ammattitutkinnon osa liikeidean täsmentäminen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isännöitsijä (Arkistoitu – Internet Archive) Taloyhtio.net
- Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ry.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Isännöinnin ammattilaiset 2010, s. 3. Kiinteistöalan Koulutussäätiö, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.12.2012). [vanhentunut linkki]
- ↑ Etusivu - Isännöitsijöiden auktorisointiyhdistys ISA www.isa-yhdistys.org. Viitattu 14.10.2015.
- ↑ a b Pätevä isännöitsijä 22.3.2016. Suomen Kiinteistöliitto / Taloyhtio.net. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 22.3.2016.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 www.finlex.fi. Viitattu 13.4.2023.
- ↑ Isännöinti-ykköset: ISYK - Taloyhtiösi eduksi - Isännöinti-ykköset, Isännöinti Joensuu Isännöinti-ykköset. Viitattu 13.4.2023.
- ↑ Isännöintipalkkiot 2013 -tutkimus: Erillisveloituksissa vaihtelua, kuukausipalkkiot vakaampia www.kiinteistoliitto.fi. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ a b Näyttötutkinnon perusteet: Isännöinnin ammattitutkinto (Määräys 8/011/2009) Opetushallitus. Arkistoitu 11.9.2013. Viitattu 8.5.2014.
- ↑ Isännöinnin ammattitutkinto Isännöintiliitto. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 8.5.2014.