Lähdekoodi sivulle Irlanti

{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Koko saaresta kertoo artikkeli [[Irlanti (saari)]].}}
{{Valtion_tiedot
|koko-nimi=Irlanti
|nimet-virallisilla-kielillä=Éire<br>Ireland
|nimi-genetiivissä=Irlannin
|motto =Éire go Deo (epävirallinen)
|viralliset-kielet= [[iirin kieli|iiri]], [[englannin kieli|englanti]]<ref name="CIA"/>
|pääkaupunki =[[Dublin]]<ref name="CIA"/> (Baile Átha Cliath, 495&nbsp;781 as.)
|pääkaupungin-koordinaatit=
|suurin-kaupunki=[[Dublin]]<ref name="CIA"/> (495&nbsp;781 asukasta)
|valtionpäämiehen-nimike=[[Irlannin presidentti|Presidentti]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Michael D. Higgins]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://president.ie/en/the-president/michael-d-higgins|Nimeke=Michael D. Higgins - Biography|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Áras an Uachtaráin|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=27.6.2020|Kieli=}}</ref>
|hallituksenpäämiehen-nimike = [[Irlannin pääministeri|Pääministeri]] ([[Taoiseach]])
|nykyinen-hallituksenpäämies = [[Simon Harris]]
|alan-sijaluku =117
|pinta-ala =70&nbsp;273 km² <ref name="CFB">{{CIA Factbook|ei|Ireland}}</ref>
|vesipinta-ala=2&nbsp;%
|väestönlaskentavuosi=2020
|väkiluvun-sijaluku=122
|väkiluku=5&nbsp;176&nbsp;569 <ref name="CFB"/>
|väestötiheys=73,6 as. / km²
|itsenäisyystapahtumat=[[Westminsterin säädös]]
|itsenäisyysvuodet=[[11. joulukuuta]] [[1931]]
|valuutta=[[euro]]<ref name="CIA"/>
|valuuttatunnus=EUR
|aikavyöhyke=UTC
|kesäaika=UTC+1
|kansallislaulu=[[Amhrán na bhFiann]] ({{k-en|The Soldier's Song}})<ref name="CIA"/> 
|kansallislauluääni = United States Navy Band - Amhrán na bhFiann.ogg
|verkkotunnus=.IE
|suuntanumero=353
|Pistorasiajännite=220 volttia ja 50&nbsp;Hz 
|hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}}
|hdi-sija ={{ValtioHDISija|IE}}
|hdi ={{ValtioHDI|IE}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
|bkt-vuosi=2019
|bkt-sija=33
|bkt=398,4 miljardia USD
|bkt-per-asukas=80&nbsp;481&nbsp;USD<ref name="IMF"/>
|alaviite=
|lippu=[[Tiedosto:Flag of Ireland.svg|125px|border|Irlannin lippu]]
|vaakuna=[[Tiedosto:Coat of arms of Ireland.svg|100px|Irlannin vaakuna]]
|sijainti=EU-Ireland.svg
| sijainti-selite = Irlannin sijainti
|valtiomuoto=tasavalta
|muut-kaupungit=[[Cork]] (123&nbsp;062 as.),<br/>[[Limerick]] (54&nbsp;023 as.),<br/>[[Galway]],<br/>[[Waterford]],<br/>[[Dundalk]]
|väestönkasvu=1,04 % <ref name="CFB"/>
|väestönkasvuvuosi=2020
|maatalous=2 % <ref name="CFB"/>
|teollisuus=29 % <ref name="CFB"/>
|palvelut=69 % <ref name="CFB"/>
|lyhenne=IE
|ajoneuvo=IRL
|lentokone=EI
|edeltäjät={{Irlannin vapaavaltio}}
}}

'''Irlanti''' ({{k-ga|Éire}}, {{k-en|Ireland}}) on [[valtio]], joka käsittää suuren osan [[Irlanti (saari)|Irlannin]] saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneeseen kuningaskuntaan]] kuuluvaa [[Pohjois-Irlanti]]a. Valtion kokonaispinta-ala on 70&nbsp;273&nbsp;km<sup>2</sup> ja sen väkiluku runsaat 5,1 miljoonaa. Sen [[valtiomuoto]] on [[parlamentaarinen tasavalta]]. Se on ollut [[Euroopan unioni]]n (aik. [[EEC]]) jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva [[Dublin]].

Yleisesti valtiosta puhuttaessa siitä käytetään usein nimitystä "tasavalta" ({{k-ga|poblacht}}, {{k-en|republic}}) jotta ero Pohjois-Irlantiin (Yhdistyneen kuningaskunnan maa) olisi selvä. Valtion perustuslaki kuitenkin määrittelee sen iirinkieliseksi nimeksi ''Éire'' ja englanninkieliseksi nimeksi ''Ireland''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://books.google.fi/books?id=fzFPQ2pZgd0C&pg=PA76&redir_esc=y|nimeke=Politics in the Republic of Ireland|tekijä=John Coakley ja Michael Gallagher
Routledge|ajankohta=2010|julkaisija=Routledge|viitattu=3.11.2021|kieli=(englanniksi)}}</ref>

Irlannin ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia metsää. Britannia hallitsi sitä lähes 800 vuoden ajan, kunnes maa [[Irlannin vapaussota|vapaussodan]] jälkeen saavutti [[Irlannin vapaavaltio|vapaavaltion]] aseman 1921 ja itsenäistyi 1949. Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. Tällöin Irlantia nimitettiin [[Kelttiläinen tiikeri|kelttiläiseksi tiikeriksi]]. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.

Irlannin kansalliskieli ja ensimmäinen virallinen kieli on [[iirin kieli|iiri]] ja toinen virallinen kieli [[Englannin kieli|englanti]], ja rahayksikkö on [[euro]]. Irlannin aiempi rahayksikkö oli [[Irlannin punta]] (1938–2002).

Vuonna 2019 Irlannin [[bruttokansantuote]] asukasta kohden oli [[Kansainvälinen valuuttarahasto|IMF:n]] mukaan 80&nbsp;481 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maailman neljänneksi korkein.<ref name="IMF">{{verkkoviite|osoite=https://www.imf.org/en/Publications/WEO/weo-database/2021/April/weo-report?c=178,&s=NGDPRPPPPC,NGDPDPC,PPPPC,&sy=2015&ey=2026&ssm=0&scsm=1&scc=0&ssd=1&ssc=0&sic=0&sort=country&ds=.&br=1|julkaisija=Kansainvälinen valuuttarahasto|viitattu=14.4.2021| nimeke=World Economic Outlook database
}}</ref> Viimeisen vuosikymmenen aikana Irlannin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti, sillä kansainväliset suuryritykset ovat siirtäneet pääkonttorinsa sinne säästääkseen yritysverotuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cnbc.com/2016/07/14/when-26-percent-is-100-percent-bogus.html | Nimeke = Ireland's 26 percent GDP growth just doesn't add up | Tekijä = Chemi, Eric & Wells, Nick | Ajankohta = 14.7.2016 | Julkaisu = CNBC | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thejournal.ie/ireland-corporate-tax-rate-davos-stealing-3817678-Jan2018/ | Nimeke = 'That's a joke', 'stealing': Ireland's low corporate tax rate criticised at Davos | Ajankohta = 26.1.2018 | Julkaisu = TheJournal.ie | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2015 se oli [[OECD]]-maiden matalin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fora.ie/effective-tax-rate-ireland-3622827-Sep2017/ | Nimeke = Eight of Ireland's biggest firms paid no corporate taxes on their income – An official analysis also found more than a dozen firms had an effective tax rate of below 1% | Tekijä = O'Donoghue, Paul | Ajankohta = 29.9.2017 | Julkaisu = Fora | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>.

== Maantiede ==
Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70&nbsp;273&nbsp;km<sup>2</sup>.<ref name="CIA"/> Asutus keskittyy maan itä- ja etelärannikoille, länsiosa on hyvin harvaanasuttua aluetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wesleyjohnston.com/users/ireland/geography/settlement.html | Nimeke = Settlement in Ireland – Population Distribution | Julkaisu = Wesley Johnston | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

=== Pinnanmuodot ===
[[Tiedosto:Ei-map.svg|thumb|left|250px|Irlannin kartta]]
Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä, ja ylävät nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikolle ovat ominaisia leveäsuiset, suppilomaiset lahdet, itärannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut ja [[drumliini]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wesleyjohnston.com/users/ireland/geography/physical_landscape.html | Nimeke = Physical Landforms of Ireland | Julkaisu = Wesley Johnston | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Irlannin korkein kohta on 1&nbsp;038 metriä korkea [[Carrauntoohil]] ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metriä korkea [[Mount Brandon]] ja 925-metrinen [[Lugnaquilla]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.osi.ie/en/faq/faqs.aspx#faq1 | Nimeke = What are the Highest Mountains in Ireland? | Julkaisija =Ordnance Survey | Kieli = {{en}} | Viitattu = 29.1.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maximumadventure.com/europe/3-peaks-of-ireland.html | Nimeke = 3 Peaks of Ireland | Julkaisu = Maximum Adventure | Kieli = {{en}} | Viitattu = 29.1.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120428171736/http://www.maximumadventure.com/europe/3-peaks-of-ireland.html | arkistoitu = 28.4.2012 }}</ref>

=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
[[Tiedosto:View down the valley of the Owenee River - geograph.org.uk - 305474.jpg|pienoiskuva|Laidunmaata Oweneen laaksossa.]]
Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20101214095152/http://www.epa.ie/downloads/pubs/other/indicators/irlenv/43366%20EPA%20report%20chap%20111.pdf | Arkistoitu = 14.12.2010 | Nimeke = Land Use. | Julkaisu = Ireland's Environment 2008 | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.epa.ie/environmentinfocus/nature/ | Nimeke =Nature | Julkaisija =Environment Protection Agency | Kieli ={{en}} | Viitattu =5.1.2012 | arkisto =https://web.archive.org/web/20120131231405/http://www.epa.ie/environmentinfocus/nature/ | arkistoitu =31.1.2012 }}</ref>

Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4&nbsp;000 kasvilajia ja 12&nbsp;000 hyönteislajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npws.ie/protected-sites | Nimeke = Protected Sites in Ireland. | Julkaisu = National Parks & Wildlife Service | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, [[mustarotta]] on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä: [[metsälepakko]], [[saukko]] ja [[orava]].<ref name="REDLIST"/> [[Kärppä|Kärpästä]], [[Metsäjänis|metsäjäniksestä]] ja [[Närhi|närhestä]] on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.<ref name="REDLIST">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.npws.ie/publications/redlists/RL3.pdf | Tekijä = Marnell, F., Kingston, N. & Looney, D. | Vuosi= 2009 | Nimeke= Ireland Red List No. 3: Terrestrial Mammals | Julkaisija = National Parks and Wildlife Service, Department of the Environment, Heritage and Local Government, Dublin, Ireland}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://irelandswildlife.com/did-you-know-eurasian-jay-garrulus-glandarius/ | Nimeke = Did you know? Eurasian Jay (Garrulus glandarius) | Tekijä = Jones, Calvin | Julkaisu =  Ireland's Wildlife | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Irlannissa ei elä yhtään [[käärme]]lajia. Legendan mukaan [[Pyhä Patrick]] karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20100430165146/http://www.environmentalgraffiti.com/offbeat-news/glaciers-not-st-patrick-kept-snakes-out-of-ireland/934 | Arkistoitu = 30.4.2010 | Nimeke = Glaciers, Not St. Patrick, Kept Snakes out of Ireland. | Julkaisu = Environmental Graffita Magazine | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekä [[Maakotka|maa-]] että [[merikotka]]kantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 [[Donegalin kreivikunta|Donegalissa]] kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20111121035500/http://www.examiner.ie/opinion/columnists/donal-hickey/making-a-return-to-old-habitats-66670.html | Arkistoitu = 21.11.2011 | Nimeke = Making a return to old habitats –&nbsp;Donal Hickey reports on the fate of the golden eagle in Ireland and Scotland. | Ajankohta = 7.7.2008 | Julkaisu = The Irish Examiner | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Maassa on kuusi kansallispuistoa: [[Ballycroyn kansallispuisto|Ballycroyn]], [[Burrenin kansallispuisto|Burrenin]], [[Connemaran kansallispuisto|Connemaran]], [[Glenveagh’n kansallispuisto|Glenveagh’n]], [[Killarneyn kansallispuisto|Killarneyn]] ja [[Wicklowvuorten kansallispuisto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npws.ie/national-parks | Nimeke = National Parks in Ireland | Julkaisu = National Parks & Wildlife Service | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

===Ilmasto===
Irlannin ilmasto on merellinen. Idässä ja etelässä on kuivinta, ja idässä ja sisämaassa on hiukan lämpimämmät kesät ja kylmemmät talvet kuin muualla. Siellä voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitkään edes kukkuloilla. [[Dublin]]issa maan itäosassa on lämpimimmän kuun eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 päivänä jokaisessa kuussa, yhteensä 50–76&nbsp;mm kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://worldweather.wmo.int/en/city.html?cityId=188 | Nimeke = Dublin, Ireland | Julkaisu = World Meteorological Organization | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Galway]]ssä länsirannikolla lämpötilaolot ovat lähes samanlaiset, mutta sadepäiviä on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sademäärät 52–132&nbsp;mm. Eniten sataa syksyllä ja talvella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://worldweather.wmo.int/en/city.html?cityId=948 | Nimeke = Galway, Ireland | Julkaisu = World Meteorological Organization | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Belmullet]]issa saaren luoteisnurkassa lämpimimmän kuun eli elokuun keskimääräinen ylin lämpötila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 päivänä jokaisessa kuussa, talvella yli 120&nbsp;mm kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://worldweather.wmo.int/en/city.html?cityId=330 | Nimeke = Belmullet, Ireland | Julkaisu = World Meteorological Organization | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Irlannin historia]]}}
=== Varhaiset vaiheet ===
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlantiin 6&nbsp;000 vuotta eaa. Noin 4&nbsp;000 vuotta myöhemmin Etelä-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekivät taidokkaita kulta- ja pronssiesineitä ja aseita.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3180.htm Background Note: Ireland] US Deparment of State</ref>

Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perimätiedon mukaan [[Pyhä Patrick]] saapui 432 jaa. ja käännytti irlantilaiset kristinuskoon.<ref name="BGN"/> [[Viikingit]] alkoivat tunkeutua alueelle 800-luvulla jaa. Viikinkien kasvavan vaikutusvallan loppuna on usein pidetty [[Clontarfin taistelu]]a vuonna 1014, jossa sai toisaalta surmansa myös Irlannin ylikuningas [[Brian Boru]].<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Battle-of-Clontarf | Nimeke =  Battle of Clontarf | Tekijä = Denis Casey | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 14.5.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Britannian valta ===
[[Englannin kuningaskunta]] valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimmäiset valloittajat olivat [[Normannit|normanneja]]. [[Henrik II (Englanti)|Henrik II]] nimitti poikansa Juhanan, myöhemmin [[Juhana Maaton]], Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli häilyväistä, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia. [[Henrik VIII]], [[Elisabet I]] ja [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko I]] yrittivät istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyyttä irlantilaisiin [[Ulsterin uudisasutus|rohkaisemalla maahanmuuttoa]] ja takavarikoimalla katolilaisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi tästä.<ref>[http://www.askaboutireland.ie/reading-room/history-heritage/history-of-ireland/the-ulster-plantation/ Ulster Plantation] Ask About Ireland</ref> Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesi [[Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti)|ensimmäinen kapina]], kun [[Hugh O'Neill]]in johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeksän vuotta itsenäisyytensä puolesta. 50 vuotta myöhemmin katolisten ylimysten johtama [[Kilkennyn konfederaatio]] hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat täyttä autonomiaa, katolilaisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina päättyi [[Englannin sisällissota]]an, jossa irlantilaiset olivat [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I:n]] puolella [[Oliver Cromwell]]ia vastaan. Vuonna 1649 Cromwell [[Oliver Cromwellin Irlannin-valloitus|kukisti irlantilaiset]] verisesti.<ref>[http://faculty.history.wisc.edu/sommerville/361/361-29.htm Commonwealth and Protectorate 1649-1658] {{Wayback|1=http://faculty.history.wisc.edu/sommerville/361/361-29.htm |päiväys=20130206141153 }} J. P. Somerville</ref> Kapinan jälkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 prosenttia maasta, vuoteen 1776 mennessä osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeille [[Yhdysvaltain vapaussota|Amerikan itsenäisyyssodan]] innoittamina. [[Irlannin kapina 1798|Toiminta kukistettiin]] 1798. Britit yrittivät hillitä itsenäisyyshaaveita vuoden 1801 [[Unionilaki (1800)|unionilailla]],<ref name="LPHIST">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lonelyplanet.com/ireland/history | Nimeke=History | Julkaisu=Lonely Planet | Kieli={{en}} | Viitattu=25.1.2012 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120213013406/http://www.lonelyplanet.com/ireland/history | arkistoitu=13.2.2012 }}</ref> jolla personaaliunionin sijalle määriteltiin uusi valtio nimeltä ''Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/614673/Act-of-Union | Nimeke = Act of Union | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Kieli ={{en}} | Viitattu = 25.1.2012}}</ref>

Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteli [[Irlannin suuri nälänhätä|ankara nälänhätä]], jonka aikana väkiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan länsiosat tyhjenivät lähes kokonaan. Irlannin menettämästä kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille.<ref name="William Rogers">Dr. William Rogers: [http://www.users.drew.edu/wrogers/famine.html ARLET 234 Studies in Irish History and Literature: The Great Hunger (The Irish Famine)] {{Wayback|1=http://www.users.drew.edu/wrogers/famine.html |päiväys=20100611003533 }} Viitattu 6.1.2012 {{en}}</ref> Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sisäpoliittinen tilanne kärjistyi [[pääsiäiskapina]]an 1916.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/british/easterrising/ Easter rising] BBC History</ref>

=== Itsenäisyyden aika ===
[[Tiedosto:Sinn Féin election poster - 1918.jpg|thumb|120px|left|Sinn Féinin vaalimainos 1918.]]
[[Irlannin vapaussota|Vapaussota]] puhkesi 1919. Vuonna 1921 Irlanti ja Britannia [[Ison-Britannian ja Irlannin sopimus|sopivat]] aselevosta ja maan tulemisesta [[Irlannin vapaavaltio|vapaavaltioksi]]. Täyden itsenäisyyden Irlanti saavutti Britannian antamalla [[Westminsterin säädös|Westminsterin säädöksellä]] 1931. Irlanti julistautui tasavallaksi 1948, erottautui Britannian kruunusta ja [[Kansainyhteisö|Brittiläisestä kansainyhteisöstä]] 1949 ja liittyi [[Euroopan yhteisö|Euroopan talousyhteisöön]] vuonna 1973.<ref name="CIA"/>

Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sekä EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin, saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista. Tämän vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”[[kelttiläinen tiikeri]]”.<ref name="BGN"/>

Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.economist.com/node/4079027?story_id=4079027 | Nimeke =The global housing boom: In come the waves |Julkaisu =Economist | Ajankohta =16.6.2005| Viitattu = 18.9.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> Samalla taloudellinen epätasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain jälkeen länsimaiden suurimmaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2004/oct/07/ireland | Nimeke =Celtic Tiger roars again – but not for the poor| Tekijä =Angelique Chrisafis | Julkaisu = The Guardian| Ajankohta =7.10.2004 |Viitattu = 18.9.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Syksyllä 2008 brittiläisen [[Northern Rock]] -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon estämiseksi ja muualta paenneiden pääomien houkuttelemiseksi. Näin Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menettää lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumispäivää lykättiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001692752.html | Nimeke = Kriisi paljasti Irlannin bluffin | Tekijä = Hurri, Jan | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 19.11.2010 | Viitattu = 18.9.2011}}</ref>

Irlannin talous on noussut syvästä talouskriisistä jopa yllättävän hyvin ja vuonna 2015 BKT:n kasvu oli 8&nbsp;%.<ref name="Nimetön-pDKw-1">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/irlannin_talous_ampaisi_uuteen_nousuun__kalliit_hinnat_koyhdyttavat_nuoria/8742826|nimeke=Irlannin talous ampaisi uuteen nousuun – kalliit hinnat köyhdyttävät nuoria|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-01-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Helmikuussa 2020 pidettyjen [[Irlannin parlamenttivaalit 2020|parlamenttivaalien]] tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinen [[Sinn Féin]] sai vaaleissa eniten ääniä. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil olivat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11200533|nimeke=Irlannin vaaleissa historiallinen tulos: nationalistipuolue Sinn Féin nousi ensimmäistä kertaa suosituimmaksi puolueeksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 160-paikkaisen parlamentin edustajista 38 on Fianna Fáilin ja 35 Fine Gaelin. Fine Gaelin edustajamäärä väheni 15:llä, ja Fianna Fáil menetti kuusi paikkaa. Sinn Féin kasvatti paikkamääränsä 14 edustajalla 37:ään, vaikka sillä oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Irlannissa äänestäjä voi antaa ykkösäänen lisäksi useita toissijaisia ääniä eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Féin sai ykkösäänistä eniten eli 24,5 prosenttia, Fianna Fáilin osuuden ollessa 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11202170|nimeke=Sinn Fein kasvatti paikkamääräänsä peräti 14 edustajalla Irlannin parlamentissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Sinn Féinin mahdollisuuksia päästä ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen painoi menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipenä. Sekä Fine Gael että Fianna Fáil vakuuttivat ennen vaaleja, että ne eivät muodosta hallitusta Sinn Féinin kanssa. Kesäkuussa 2020 Irlanti saikin historiallisen hallituskokoonpanon, sillä uuden pääministerin [[Micheál Martin]]in johtamassa hallituksessa perinteiset kilpailijat Fianna Fáil ja Fine Gael olivat ensimmäistä kertaa hallituskumppaneita samassa hallituksessa. Koalitiossa niiden lisäksi oli mukana myös vihreä puolue. Edellisen hallituksen pääministeri [[Leo Varadkar]] siirtyi [[Tánaiste|varapääministeriksi]] ja Martin johti hallitusta ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen hallitussopimuksen mukaisesti Varadkar nousi pääministeriksi 17. joulukuuta 2022.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-128701|nimeke=Valta vaihtui Irlannissa, Varadkar jälleen pääministeriksi|julkaisu=Yle Uutiset}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-53201346|nimeke=New Irish PM puts Covid-19 top of agenda|julkaisu=BBC News|ajankohta=2020-06-27|viitattu=2020-08-27|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref name="taoiseach-2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.thejournal.ie/micheal-martin-next-taoiseach-5122892-Jun2020/|nimeke=Agreed timeline for rotating Taoiseach will see Martin take reins until end of 2022|julkaisu=TheJournal.ie|viitattu=2022-03-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref>[[Tiedosto:BertieAhernBerlin2007-bis.jpg|pienoiskuva|[[Bertie Ahern]], Irlannin pääministeri vuosina 1997–2008 ja Fianna Fáil -puolueen johtaja vuosina 1994–2008]]
<br />
[[Tiedosto:Mary Robinson (2014).jpg|pienoiskuva|[[Mary Robinson]], Irlannin ensimmäinen naispresidentti vuosina 1990–1997.]]

== Hallinto ja politiikka ==
=== Poliittinen järjestelmä ===
[[Irlannin parlamentti]] (''Oireachtas'') on kaksikamarinen. Parlamentin ylähuone on nimeltään [[Seanad Éireann]] ja alahuone [[Dáil Éireann]]. Kummassakin kamarissa enemmistöpuolue oli pitkään keskustaoikeistolainen [[Fianna Fáil]]. Vuoden 2011 vaalien jälkeen parlamentin enemmistön kuitenkin muodostivat keskustaoikeistolainen [[Fine Gael]] ja keskustavasemmistolainen [[Työväenpuolue (Irlanti)|Työväenpuolue]].<ref name="CIA"/>

[[Irlannin presidentti|Irlannin presidentin]] hallituskausi kestää seitsemän vuotta, ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin toimi on lähinnä seremoniallinen. Tietyissä perustuslaillisissa tehtävissä hänen tukenaan on neuvoa-antava valtioneuvosto. Pääministerin pyynnöstä presidentti voi hajottaa parlamentin. [[Michael D. Higgins]] aloitti presidenttinä 11. marraskuuta 2011.<ref name="BGN"/> Presidentinvaaleissa lokakuussa 2018 Higgins valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistolainen Higgins oli ensimmäinen virassa oleva Irlannin presidentti 50 vuoteen, joka sai haastajan pyrkiessään toiselle kaudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-europe-45999270 | Nimeke = Michael D Higgins re-elected as Irish president for second term | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 28.10.2018 | Viitattu = 1.11.2020}}</ref>

Irlannin hallituksen päämies on pääministeri eli ''[[Taoiseach]]''. Alahuone valitsee pääministeriksi suurimman puolueen tai koalition puheenjohtajan. Pääministeri nimeää muut ministerit ja alahuone hyväksyy heidät.<ref name="BGN"/>

Kesäkuussa 2017 [[Leo Varadkar]]ista tuli Fine Gael -puolueen johtaja ja Irlannin uusi pääministeri edeltäjänsä [[Enda Kenny]]n erottua. Varadkar oli monella tavalla uudenlainen pääministeri: Hän oli sekä ensimmäinen osittain intialaistaustainen, ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen että tuolloin 38-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin pääministeri Irlannin historiassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-17473476|nimeke=Ireland country profile|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-05-18|viitattu=2020-01-27|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>

Viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiin [[Irlannin parlamenttivaalit 2020|helmikuussa 2020]] ja kesäkuussa 2020 uudeksi pääministeriksi historialliseen Fianna Fáilin ja Fine Gaelin yhteishallitukseen tuli Fianna Fáilin puheenjohtaja [[Micheál Martin]], jonka on tarkoitus hallitussopimuksen mukaan vaihtaa paikkoja Fine Gaelin puheenjohtaja Varadkarin kanssa joulukuussa 2022.<ref name="eirean"/><ref name="taoiseach-2022" />
[[Tiedosto:An Taoiseach, Leo Varadkar 2017 (36017324313).jpg|pienoiskuva|Leo Varadkar, Irlannin pääministeri 2017 –  2020  ja Fine Gael -puolueen johtaja vuodesta 2017]]
[[Tiedosto:Mary McAleese 2007.JPG|pienoiskuva|[[Mary McAleese]], Irlannin toinen naispresidentti vuosina 1997–2011]]

===Muu politiikka===
Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] asema. Fianna Fáil muodostui vuosien 1922–1923 sisällissodan jälkeen niistä, jotka vastustivat saaren jakamista. Vaikka jaon vastustajat hävisivätkin sisällissodan, Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Toinen suuri puolue Fine Gael syntyi jakamisen kannattajista. Muita merkittäviä puolueita ovat työväenpuolue, [[Vihreä puolue (Irlanti)|vihreät]] ja [[Sinn Féin]].<ref name="BGN"/>

[[Katolinen kirkko|Katolisella kirkolla]] on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista.<ref>[http://www.constitution.org/cons/ireland/constitution_ireland-en.htm Constitution Ireland] Constitution Org</ref> Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1996.<ref>[http://web.econ.uic.edu/espe2007/paper/A64.pdf The Long Run Effects of Legalizing Divorce on Children] {{Wayback|1=http://web.econ.uic.edu/espe2007/paper/A64.pdf |päiväys=20110902015911 }}</ref>

Irlanti on ensimmäinen maailman maa, jossa sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty kansanäänestyksen kautta. Homo- ja lesboparit saavat lainmuutoksen jälkeen solmia siviiliavioliiton. Äänestys järjestettiin 22. toukokuuta 2015.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432345642342 Helsingin Sanomat]</ref>

Abortista tuli Irlannissa laillinen vuoden 2019 alusta. Kansanäänestyksessä toukokuussa 2018 ylivoimainen enemmistö kansasta kannatti abortin laillistamista. Hallitus vei lain nopeasti läpi parlamentissa ja presidentti vahvisti ennen joulunpyhiä lain, joka astui voimaan vuoden 2019 alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10578765|nimeke=Abortista tuli Irlannissa laillinen, mutta käytännössä sen suostuu tekemään vain kourallinen lääkäreitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vuonna 1998 hyväksytty [[Pitkänperjantain sopimus]] (Good Friday Agreement) lopetti vihollisuudet Pohjois-Irlannissa. Tämä toi mukanaan uudenlaisen aikakauden myös Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenkeskiseen suhteeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]] vieraili vuonna 2011 Irlannin tasavallassa ensimmäisenä Britannian monarkkina Irlannin itsenäistymisen jälkeen, ja vuonna 2014 Irlannin tasavallan presidentti [[Michael D. Higgins|Michael Higgins]] vieraili Britanniassa ensimmäisenä Irlannin presidenttinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-17480250|nimeke=Ireland profile|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-05-18|viitattu=2020-01-27|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>

=== Asevoimat ===
[[Irlannin puolustusvoimat]] ({{k-en|Irish Defence Forces}} (IDF), {{k-ga|Óglaigh na hÉireann}}) koostuvat maavoimista, [[Irlannin laivasto|laivastosta]] ja [[Irlannin ilmavoimat|ilmavoimista]]. Irlannissa ei ole yleistä [[asevelvollisuus|asevelvollisuutta]].<ref name="CIA"/>

== Hallinnollinen jako ==
Vuoden 2014 kesäkuusta alkaen Irlanti on jaettu 31 hallintoalueeseen ({{k-en|local government area}}). Alueista 26 on kreivikuntia, kolme kaupunkeja (Cork, Dublin, Galway) ja kaksi kaupunki-kreivikuntia (Limerick, Waterford). Hallintoalueet jakaantuvat yhteensä 95 kunnanosaan ({{k-en|municipal district}}).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.housing.gov.ie/local-government/administration/local-government-administration | Nimeke = Local Government Structures and Functions | Selite = Sisäministeriön tiedote  | Ajankohta = 18.12.2015 | Julkaisija = Department of Housing, Planning and Local Government | Viitattu = 30.9.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2014 uudistuksessa paikallishallinnon yksiköiden määrä väheni 114:stä 31:een ja alue-edustajien määrä 1&nbsp;627:stä 949:ään<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.housing.gov.ie/local-government/reform/hogan-welcomes-most-radical-reform-local-government-over-100-years | Nimeke = Hogan welcomes the most radical reform of local government in over 100 years | Selite = Ministeriön tiedote  | Ajankohta = 31.5.2014 | Julkaisija = Department of Housing, Planning and Local Government | Viitattu = 30.9.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Galwayn kreivikunta ja Galwayn kaupunki päättivät vuonna 2018 yhdistyä viimeistään vuonna 2021, jonka jälkeen hallintoalueita on 30.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.galwaydaily.com/news/city-and-county-councils-to-merge-by-2021/ | Nimeke = City and County councils will merge by 2021 | Selite = Galway Newsin uutinen  | Ajankohta = 7.6.2018 | Julkaisija =  | Viitattu = 30.9.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>.

{|
|-
| valign="top" |
{| style="margin:auto;" cellpadding="10"
|-
| [[File:Ireland Administrative Counties.svg|250px|right]]
|style="font-size: 85%; font-weight:bold;"|
# Fingal
# Dublin City
# Dún Laoghaire–Rathdown
# South Dublin
# Wicklow 
# Wexford
# Carlow
# Kildare
# Meath 
# Louth
# Monaghan
# Cavan
# Longford 
# Westmeath
# Offaly 
# Laois 
|style="font-size: 85%; font-weight:bold;"| <ol start=17>
<li>Kilkenny</li>
<li>Waterford</li>
<li>Cork City</li>
<li>Cork County</li>
<li>Kerry</li>
<li>Limerick</li>
<li>Tipperary</li>
<li>Clare</li>
<li>Galway County</li>
<li>Galway City</li>
<li>Mayo</li>
<li>Roscommon</li>
<li>Sligo</li>
<li>Leitrim</li>
<li>Donegal</li>
</ol>
|}
|}

=== Hallinnon historiaa ===
Historiallisesti Irlannin saarella on ollut neljä maakuntaa: [[Ulster]], [[Munster]], [[Connacht]] ja [[Leinster]]. Maakuntajako on peräisin kristillisen ajan alusta, eikä sillä ole enää hallinnollista tehtävää.<ref name ="STAT">[http://www.statoids.com/uie.html Counties of Ireland] Statoids</ref> <!-- Maakunnan [[iiri]]nkielinen nimitys ''Cúige'' tarkoittaa oikeastaan viidennestä (''cúig'' = viisi), ja alkujaan maakuntiakin oli viisi&nbsp;– viides oli Meath eli iiriksi ''An Mhí''. Nykyään [[Meathin provinssi]] lasketaan osaksi [[Leinster]]iä, ja se jakaantuu kahdeksi [[kreivikunta|kreivikunnaksi]], joista Meathin ohella toinen on [[Westmeath]] (''An Iarmhí'').{{Lähde}}

Vaikka maakuntajaolla ei ole hallinnollista merkitystä, esimerkiksi urheilujärjestöt ja monet kulttuurijärjestöt ovat järjestyneet provinsseittain, ja otteluita pelataan provinssimestaruuksista ja provinssien välillä. Useimmat provinssijaot noudattavat alla olevaa kaavaa, mutta ainakin iirinkielisyystyössä [[Louth]]in kreivikunta lasketaan osaksi [[Ulster]]ia.{{Lähde}}

Provinssien englanninkielisissä nimissä esiintyy pääte ''-ster''. Tämä on yhdistelmä englannin- tai muinaisskandinaavinkielisestä genetiivinpäätteestä ''-s, 's'' ja iirin kielen sanasta ''tír'' "maa". Esimerkiksi Leinster on siis "Laighean's ''tír''". -->

Alla olevassa kartassa ja luettelossa ovat vanhan hallintojaon mukaiset kreivikunnat englanniksi ja iiriksi. Kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa kartan vihreisiin alueisiin. Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat [[Pohjois-Irlanti]]in.
{{Monta palstaa|75%}}
'''Ulster''' (Ulaidh)
* [[Cavanin kreivikunta|Cavan]]/An Cabhán (9)
* [[Donegalin kreivikunta|Donegal]]/Dún na nGall (26)
* [[Monaghanin kreivikunta|Monaghan]]/Muineachán (8)

'''Munster''' (An Mhumhain)
* [[Claren kreivikunta|Clare]]/An Clár (20)
* [[Corkin kreivikunta|Cork]]/Corcaigh (16)
* [[Kerry]]/Ciarraí (17)
* [[Limerickin kreivikunta|Limerick]]/Luimneach (18)
* [[Tipperaryn kreivikunta|Tipperary]]/Tiobraid Árann (19)
* [[Waterfordin kreivikunta|Waterford]]/Port Láirge (15)
{{Monta palstaa-katko}}
'''Connacht''' (Connacht)
* [[Galwayn kreivikunta|Galway]]/Gaillimh (21)
* [[Leitrimin kreivikunta|Leitrim]]/Liatroim (25)
* [[Mayon kreivikunta|Mayo]]/Maigh Eo (22)
* [[Roscommonin kreivikunta|Roscommon]]/Ros Comáin (23)
* [[Sligon kreivikunta|Sligo]]/Sligeach (24)

'''Leinster''' (Laighin)
* [[Carlow’n kreivikunta|Carlow]]/Ceatharlach (4)
* [[Dublinin kreivikunta|Dublin]]/Áth Cliath (1)
* [[Kildaren kreivikunta|Kildare]]/Cill Dara (5)
* [[Kilkennyn kreivikunta|Kilkenny]]/Cill Chainnigh (14)
* [[Laois]] (13)
* [[Longfordin kreivikunta|Longford]]/An Longphort (10)
* [[Louth]]/Lú (7)
* [[Meath]]/An Mhí (6)
* [[Offalyn kreivikunta|Offaly]]/Uíbh Fhailí (12)
* [[Westmeath]]/An Iarmhí (11)
* [[Wexfordin kreivikunta|Wexford]]/Loch Garman (3)
* [[Wicklow’n kreivikunta|Wicklow]]/Cill Mhantáin (2)
{{Monta palstaa-katko}}
[[Tiedosto:IrelandNumbered.png|thumb|240px|Vanha kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihreällä ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella]]
{{Monta palstaa-loppu}}

==Talous==
{{Pääartikkeli|[[Irlannin talous]]}}
[[Tiedosto:OConnellStreet.JPG|250px|thumb|O'Connell Street [[Dublin]]issa]]
Irlannin talous on nykyaikaista ja pitkälti riippuvainen ulkomaankaupasta. Irlanti liittyi [[euro]]on vuonna 1999 kahdentoista ensimmäisen EU-maan mukana. Maan [[bruttokansantuote]] kasvoi vuosina 1995–2007 keskimäärin 6 prosenttia vuodessa ja kääntyi maailman talouskriisin takia jyrkkään laskuun. Talouskriisin aikana irlantilaisten asuntojen keskimääräinen myyntihinta puolittui vuoteen 2010. Bruttokansantuote laski vuonna 2008 yli 3 prosenttia ja seuraavana vuonna lähes 8 prosenttia edellisestä. Vuonna 2010 bruttokansantuote heikentyi enää vain yhden prosentin, ja maan talouden odotettiin palaavan siedettävään tilaan vuoden 2011 aikana.<ref name="CIA"/>

Vuonna 2017 Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.irishtimes.com/business/economy/ireland-s-national-debt-rose-to-198bn-last-year-1.3399240 | Nimeke = Ireland’s national debt rose to €198bn last year | Tekijä = Burke-Kennedy, Eoin | Ajankohta = 20.2.2018 | Julkaisu = The Irish Times | Viitattu = 1.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Irlannin elinkeinorakenteesta noin 5 prosenttia on maataloutta, 49 prosenttia teollisuutta ja 46 prosenttia palveluita. Maan tärkeimpiä maataloustuotteita ovat naudanliha, meijerituotteet, ohra, peruna ja vehnä. Tärkeimpiä teollisuustuotteita taas ovat erilaiset kemikaalit, lääketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lisäksi maa on panostamassa lääkelaitteiden valmistukseen. Irlannin tärkeimpiä luonnonvaroja ovat [[maakaasu]], [[turve]], [[kupari]], [[lyijy]], [[sinkki]], [[hopea]], [[baryytti]], [[kipsi]], [[kalkkikivi]] ja [[dolomiitti]].<ref name="CIA"/>

Irlannin tärkeimpiä vientitavaroita ovat konetarvikkeet, tietokoneet, kemikaalit, lääkeaineet, eläimet sekä eläintarvikkeet. Irlannin vienti kohdistuu [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Britannia]]an, [[Belgia]]an ja [[Saksa]]an, kun taas tärkeimmät tuontimaat ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja [[Alankomaat]]. Vuoden 2010 arvion mukaan Irlannin ulkomaankaupan arvo oli noin 115,7 miljardia [[Yhdysvaltain dollari]]a.<ref name="CIA"/>

Irlannin talous on noussut hyvin syvästä talouskriisistä. Erityisesti IT- ja lääkealan yritykset ovat nostaneet maan taloutta. BKT:n kasvu vuonna 2015 oli 8&nbsp;%. Applen ja Googlen kaltaiset jättiyritykset ovat investoineet maahan ja työllistävät noin 10 prosenttia maan työvoimasta, niiden osuus maan bruttokansantuotteesta on samaa luokkaa. Irlannissa ovat menestyneet kuitenkin myös perinteisemmät alat ja esim. maidontuotantoon on investoitu sen jälkeen, kun EU poisti maitokiintiönsä. Hyvä talouskehitys on toisaalta johtanut hintojen nousuun.<ref name="Nimetön-pDKw-1"/>

=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Departure from Dublin Airport onboard Aer Lingus A320.jpg|pienoiskuva|[[Dublinin lentoasema]] on maan suurin lentoasema.]]
Irlannissa on yhteensä noin 700 kilometriä moottoritietä (2009). Maan liikenne on Britannian tapaan [[vasemmanpuoleinen liikenne|vasemmanpuoleista]]. Irlannissa on yhteensä 39 lentokenttää, joista suurin on [[Dublinin lentoasema]].<ref name="lento"/> Lentokentän kautta kulkee päivittäin noin 60&nbsp;000 matkustajaa.<ref name="CIA"/><ref name="lento"/> Tieverkko on kattava ja hyväkuntoinen, mutta julkinen liikenne on melko kallista, vuorovälit ovat pitkiä eivätkä reitit ulotu kaikkialle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lonelyplanet.com/ireland/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Julkaisu = Lonely Planet | Kieli ={{en}} | Viitattu = 22.1.2012}}</ref>

==Väestö==
''Katso myös [[Katolinen kirkko Irlannissa]].''
[[Tiedosto:Population of Ireland since 1600.png|thumb|Irlannin väkiluvun kehitys 1600-luvulta 2000-luvulle.]]

Irlannin väestö periytyy pääosin [[keltit|kelteistä]], mutta mukaan on sekoittunut aikojen kuluessa myös [[englanti]]laisia, [[Pohjoismaat|pohjoismaalaisia]] (lähinnä [[viikinki]]en ajalta [[norja]]laisia ja [[tanska]]laisia) sekä [[iberialaiset|iberialaisia]]. 2000-luvulla Irlannin väkiluku on kasvanut voimakkaasti, sillä maahan on tullut paljon [[Maahanmuuttaja|maahanmuuttajia]] pääosin [[Puola]]sta, [[Latvia]]sta ja [[Liettua]]sta.<ref name="IE"/> Vuonna 2011 maassa oli 4&nbsp;670&nbsp;976 asukasta.<ref name="CIA"/>

Vuosikymmenien ajan Irlannin väestönkehitystä hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riittämättömästä ravintohuollosta, mutta väestön väheneminen päättyi vuonna 1961, sillä vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://migration.ucc.ie/etudesirlandaises.htm| Nimeke = Some recent demographic developments in Ireland| Julkaisija = Department of Geography, University College Cork| Tekijä = Piaras Mac Einri| viitattu = 4.1.2012| arkisto = https://web.archive.org/web/20111228045318/http://migration.ucc.ie/etudesirlandaises.htm| arkistoitu = 28.12.2011}}</ref>

Väestö puhuu pääosin [[englannin kieli|englantia]], mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, [[Connacht]]in provinssissa niin kutsutuilla [[Gaeltacht]]-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä [[iiri]]ä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.<ref name="IE">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=39165&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Tietoa Irlannista | Ajankohta=8.4.2009 | Julkaisija=Suomen suurlähetystö, Dublin | Viitattu=23.11.2009 }}</ref> Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.degreesabroad-cis.com/ireland.htm | Nimeke = People and Culture | Julkaisu = Degrees Abroad | Julkaisija = CIS | viitattu = 7.1.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120203220601/http://www.degreesabroad-cis.com/ireland.htm | arkistoitu = 3.2.2012 }}</ref>

Vuoden 2016 väestölaskennassa irlantilaisista kuului [[katolinen kirkko|katoliseen kirkkoon]] 78,3 prosenttia väestöstä. Anglikaaniseen [[Irlannin kirkko]]on kuului 2,7 prosenttia. Ortodokseja oli 1,3 prosenttia ja muita kristittyjä 1,6 prosenttia. Muslimeja oli 1,3 prosenttia, hinduja 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 2,1 prosenttia. Uskonnottomia oli 9,8 prosenttia. Loput 2,6 prosenttia ei kertonut kantaansa.<ref>[https://static.rasset.ie/documents/news/census-2016-summary-results-part-1-full.pdf Census 2016 Summary Results] April 2017, Central Statistics Office, Ireland</ref> Vuonna 2010 70 prosenttia irlantilaisista kertoi uskovansa Jumalaan; osuus oli Euroopan seitsemänneksi suurin.<ref name="eurobarometer 2010">{{cite web|url=http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_341_en.pdf|title=Special Eurobarometer, biotechnology, page 381|date=Fieldwork: Jan-Feb 2010|format=PDF}}</ref>

Eri alueiden väestöjakauma on hyvin epätasainen. Väestö ja teollisuus ovat keskittyneet itään, jossa on maan politiikan ja talouselämän keskus. Noin 30 prosenttia väestöstä asuu [[Dublin]]in ja [[Dún Laoghaire]]n kaupunkien alueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.dubchamber.ie/economy.asp | Nimeke =Dublin Profile | Julkaisu =Dublin Economy | Julkaisija =Dublin Chamber of Commerce | Ajankohta =2009 | viitattu =7.1.2012 | arkisto =https://web.archive.org/web/20111227111812/http://www.dubchamber.ie/economy.asp | arkistoitu =27.12.2011 }}</ref>

[[Maailman terveysjärjestö]]n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Irlannissa käytetään maailman neljänneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 14,4 litraa aikuista kohti. Vain [[Luxemburg]]issa, [[Uganda]]ssa ja [[Tšekki|Tšekissä]] kulutus on vielä runsaampaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://whqlibdoc.who.int/publications/2004/9241562722_(425KB).pdf | Nimeke =Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol | Julkaisu =WHO Global Status Report on Alcohol 2004 | Tekijä=FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003 | Kieli={{en}} | Viitattu=9.1.2012}}</ref> Irlanti on Afrikasta Britanniaan ja [[Alankomaat|Alankomaihin]] kuljetettavan [[hasis|hasiksen]] merkittävä välipiste. Lisäksi Irlannin kautta välitetään Euroopassa valmistettuja synteettisiä huumeita sekä [[heroiini]]a ja [[kokaiini]]a. Erityisesti kokaiinin käyttö on kasvussa myös Irlannissa.<ref name="CIA"/>

Huhtikuussa 2019 tilastojen mukaan 622&nbsp;700 henkilöä eli 12,7 prosenttia väestöstä oli kansallisuudeltaan muita kuin irlantilaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cso.ie/en/releasesandpublications/er/pme/populationandmigrationestimatesapril2019/ | Nimeke = Population and Migration Estimates, April 2019 | Julkaisu = CSO – Central Statistics Office | Viitattu = 1.11.2020}}</ref>

=== Koulutus ===
Irlannissa on [[oppivelvollisuus]] kaikille 8–15-vuotiaille lapsille. Irlannin koulujärjestelmä on kolmivaiheinen: kaikille pakollinen kahdeksan vuoden mittainen peruskoulu ({{k-en|primary education}}), 5–6 vuotta kestävä toisen asteen koulutus ({{k-en|secondary education}}) sekä korkeakoulutus.<ref name="koulu1"/> Irlannissa lapset saavat mennä kouluun aikaisintaan kuusivuotiaina, mutta useimmat 4- tai 5-vuotiaat käyvät peruskoulujen yhteydessä olevia erityisluokkia.<ref name="koulu2"/> Peruskoulun jälkeen valtaosa nuorista siirtyy 5–6 vuotta kestävään toisen asteen koulutukseen. Noin 60 prosenttia toisen asteen koulutuksen suorittaneista menee myöhemmin korkeakouluun, yleensä joko [[yliopisto]]on tai [[college]]en.<ref name="koulu1"/> Irlannissa on yhteensä seitsemän yliopistoa, joista vanhin on vuonna 1592 perustettu [[Trinity College (Dublin)|Trinity College]]. Yliopistoista suurin taas on vuonna 1854 perustettu [[University College Dublin]], jossa opiskelee yhteensä yli 24&nbsp;000 opiskelijaa.<ref name="yliopistot"/>

==Kulttuuri==
[[Tiedosto:2005-11-21 U2 @ MSG by ZG.JPG|pienoiskuva|Rockyhtye [[U2]] konsertoimassa [[Madison Square Garden]]issa marraskuussa 2005.]]
Irlantilaisen kulttuurin epämuodollisuus erottaa sen brittiläisestä kulttuurista ainakin irlantilaisten itsensä mielestä. Huumoria ja kielellistä sukkeluutta arvostetaan, ja sääntöjen rikkomisesta rangaistaan [[sarkasmi]]lla tai pilkkaamisella.<ref name="EC"/>

[[Irlantilainen keittiö|Irlantilainen ruoka]] muistuttaa muiden pohjoiseurooppalaisten maiden keittiötä. Liha, peruna ja viljatuotteet ovat sen perustana, kasviksista käytetään lisukkeina etenkin [[kaali]]a, [[lanttu]]a, [[porkkana]]a ja [[ruusukaali]]a. Lammasta, kanaa, naudanlihaa, kinkkua ja kalkkunaa syödään paistettuina tai pataruokina. Myös kalaa, varsinkin lohta, ja katkarapuja käytetään. Kansainvälinen keittiö on levinnyt Irlantiinkin, mutta kotimaiset perusruoat ja varsinkin juomat, kuten viski ja [[Guinness]]-olut, ovat säilyttäneet suosionsa. Pubi on oleellinen kohtaamispaikka, mutta siellä tarjotaan harvoin aterioita.<ref name="EC"/>

[[Tiedosto:Guinness.jpg|thumb|140px|left|Harppu koristaa myös Guinness-lasia.]]
Irlannin symboleita ovat kolmilehtinen apila, jota Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrickin (iir. Padraich) kerrotaan käyttäneen esimerkkinä selittäessään pyhää kolminaisuutta, sekä kultainen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu oli myös Irlannin puntakolikoissa (iir. ''Punt'') ja on edelleen [[Irlannin vaakuna]]ssa.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Ge-It/Ireland.html#b Ireland] Countries and their cultures</ref>

[[Irlantilainen kansanmusiikki|Perinteinen irlantilainen soitinmusiikki]] on usein alkujaan tarkoitettu tanssien säestykseksi. Kansanlauluissa on ornamentoituja surulauluja sekä balladeja, jotka voivat kertoa niin politiikasta, työstä, alkoholista kuin rakkaudestakin.<ref>[http://www.irmu.fi/musiikki.php Musiikki] {{Wayback|1=http://www.irmu.fi/musiikki.php |päiväys=20101109040726 }} IRMU- irlantilaisen musiikin portaali</ref> Irlantilaisia teemoja musiikissaan ovat käyttäneet muun muassa [[Clannad]], [[The Dubliners]], [[Thin Lizzy]], [[Boyzone]] ja [[The Corrs]]. Myös muut irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, eturivin tähdistä mainittakoon [[U2]], [[Enya]], [[Jedward]], [[Sinéad O'Connor]], [[Westlife]], [[My Bloody Valentine]], [[One Direction]] -yhtyeen [[Niall Horan]] sekä [[Boomtown Rats]] (ja laulaja [[Bob Geldof]]). [[Riverdance]]-tanssiryhmä on tehnyt irlantilaista steppitanssia tunnetuksi maailmalla.<ref>[http://ylioppilaslehti.fi/1999/01/popakatemia-riverdance-on-irlannin-letkis/ PopAkatemia: Riverdance on Irlannin letkis] Ylioppilaslehti 1999</ref>

[[Ernest Walton]] Dublinin Trinity Collegesta sai vuonna 1951 yhdessä [[John Douglas Cockcroft]]in kanssa [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikan palkinnon]] ”atomin jakamisesta”.<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1951/ The Nobel Prize in Physics 1951] Nobelprize.org</ref> [[William Rowan Hamilton]] oli huomattava matemaatikko.<ref>[http://www.maths.tcd.ie/pub/HistMath/People/Hamilton/ Sir William Rowan Hamilton (1805-1865)] Trinity College, Dublin</ref>

Irlannissa on myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Neljä heistä on saanut [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]]: [[William Butler Yeats]] 1923, [[George Bernard Shaw]] 1925, [[Samuel Beckett]] 1969 ja [[Seamus Heaney]] 1995.<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/index.html All Nobel Prizes in Literature] Nobelprize.org</ref> Muita tunnettuja irlantilaiskirjailijoita ovat muun muassa [[James Joyce]] (jonka muistoksi vietetään vuosittain [[Bloomsday]]ta), [[Jonathan Swift]], [[Oscar Wilde]], [[Patrick Kavanagh]], [[Colm Tóibín]], [[Brendan Behan]], [[Roddy Doyle]], [[Laurence Sterne]] sekä [[Dracula]]n luoja [[Bram Stoker]].

Unescon [[maailmanperintöluettelo]]ssa on Irlannista kaksi kohdetta, [[Bend of the Boyne]]n muinaismuistot ja [[Skellig Michael]]in luostariryhmä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/ie | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=14.4.2010}}</ref>

=== Media ===
Irlannin [[Julkisen palvelun yleisradiotoiminta|yleisradioyhtiö]] on [[Raidió Teilifís Éireann]] (RTE), jolla on kaksi televisiokanavaa ja neljä kansallista radiokanavaa. Lisäksi maassa on useita kaupallisia televisio- ja radioyhtiöitä.<ref name="CIA" /> Irlanti on [[Eurovision laulukilpailu]]ssa tähän mennessä menestynein maa, sillä se on voittanut seitsemän kertaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.eurovisionstar.com/eurovision-archive/winners-videos/7-time-winner|Nimeke=IRELAND Seven Times Winner of Eurovision|Julkaisija=Eurovisionstar|Viitattu=8.1.2012|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20111203104007/http://www.eurovisionstar.com/eurovision-archive/winners-videos/7-time-winner|arkistoitu=3.12.2011}}</ref>

Irlantilaisia lehtiä ovat mm. [[The Irish Times]], [[Irish Independent]] ja [[The Examiner (irlantilainen lehti)|The Examiner]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-17478649|nimeke=Ireland Profil|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=11.12.2018|julkaisija=|viitattu=27.2.2020|kieli={{en}}}}</ref> 

== Urheilu ==
[[Tiedosto:Tyrone Blanket Defence.jpg|thumb|[[Gaelilainen jalkapallo]] on yksi Irlannin epävirallisista kansallislajeista.]]
Irlannin epävirallisia kansallislajeja ovat niin kutsutut [[gaelilaiset urheilulajit]], joista tärkeimpiä ovat etäisesti jalkapalloa muistuttava [[gaelilainen jalkapallo]] ja mailapeli [[hurling]].<ref name="gaeli1"/><ref name="gaeli2"/> Olympialaisissa maa on menestynyt lähinnä kesäolympialaisissa; talvikisoissa maa ei ole voittanut yhtään mitalia. Kesäolympialaisissa Irlanti on menestynyt erityisesti [[nyrkkeily olympialaisissa|nyrkkeilyssä]] (12 mitalia), [[yleisurheilu olympialaisissa|yleisurheilussa]] (6 mitalia) ja [[uinti olympialaisissa|uinnissa]] (4 mitalia).<ref name="olympics"/>

Irlannissa on yhteensä 252&nbsp;844 rekisteröityä [[jalkapallo]]n pelaajaa ja 5&nbsp;828 jalkapalloseuraa. Maan kansallinen jalkapalloliiga on viralliselta nimeltään [[League of Ireland Premier Division]]. [[Irlannin tasavallan jalkapallomaajoukkue|Irlannin jalkapallomaajoukkue]] on osallistunut kolme kertaa [[jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin]] (1990, 1994 ja 2002) voittamatta kuitenkaan mitaleja. Maa oli [[FIFA-ranking]]issa tammikuussa 2012 sijalla 23. Parhaimmillaan maa on ollut ranking-listalla kuudes vuosina 1992–1993. Jalkapallon ohella myös rugby ja hevosurheilu on suosittua.<ref name="fifa"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/293754/Ireland/234227/Sports-and-recreation | Nimeke = Sports and recreation | Julkaisija =Britannica | Viitattu =21.1.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name='CIA'>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ei.html | Nimeke =Ireland | Julkaisu =CIA Factbook | Julkaisija =CIE | Viitattu =7.3.2011 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20190506104239/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ei.html | arkistoitu =6.5.2019 }}</ref>

<ref name='lento'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.dublinairport.com/gns/about-us/overview.aspx | Nimeke =Dublin Airport – Overview | Viitattu =7.3.2011 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20110608114641/http://www.dublinairport.com/gns/about-us/overview.aspx | arkistoitu =8.6.2011 }}</ref>

<ref name='koulu1'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.educationireland.ie/index.php?option=com_content&view=article&id=12&Itemid=16 | Nimeke =Irish Education System | Julkaisu =www.educationireland.ie | Viitattu = 8.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name='koulu2'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.educationireland.ie/index.php?option=com_content&task=view&id=13&Itemid=18 | Nimeke =Primary Education in Ireland | Julkaisu =www.educationireland.ie |Viitattu = 8.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name='yliopistot'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.educationireland.ie/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Itemid=100376 | Nimeke =Irish Universities | Julkaisu =www.educationireland.ie | Viitattu =19.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name='gaeli1'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.espnscrum.com/scrum/rugby/story/102547.html | Nimeke =The most progressive team in Ireland | Julkaisu =espnscrum.com | Viitattu =18.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name='gaeli2'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.movetoireland.com/movepag/miscspor.htm | Nimeke =Irish Sports | Julkaisu =Movetoireland.com | Viitattu =18.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name='olympics'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sports-reference.com/olympics/countries/IRL/ | Nimeke =Ireland Olympics | Julkaisu =Sports-reference.com | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20111003184514/http://www.sports-reference.com/olympics/countries/IRL/ | arkistoitu =3.10.2011 }}</ref>

<ref name='fifa'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fifa.com/associations/association=irl/nationalleague/standings.html | Nimeke =Republic of Ireland | Julkaisija =FIFA | Viitattu =21.3.2011 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20110829023655/http://www.fifa.com/associations/association=irl/nationalleague/standings.html | arkistoitu =29.8.2011 }}</ref>

<ref name="eirean">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.gov.ie/en/biography/36751-micheal-martin/|Nimeke=Biography Micheál Martin|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Rialtas na hÉireann|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=27.6.2020|Kieli=}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Ireland}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://www.globalis.fi/Maat/Irlanti Globalis.fi – Irlannin maaprofiili]
* [http://maps.google.com/maps?ll=53.159947,-8.217773&spn=5.851427,16.215820&z=11&t=h&hl=en Irlanti Google Mapsissa]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/vieraana-vihrealla-saarella Ylen Elävä arkisto – Vieraana vihreällä saarella, video 1964]

{{coord|53|N|007|E|region:IE_type:country|display=title}}
{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Irlanti|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]