Intermezzo (ooppera)
Intermezzo (op. 72, TrV 246) on Richard Straussin kaksinäytöksinen koominen ooppera, joka kantaesitettiin Dresdenin Semperoperissa 4. marraskuuta 1924. Kantaesityksen johti Fritz Busch. Strauss teki sarjaan sisältyvistä orkestraalisista välisoitoista neliosaisen sinfonisen sarjan vuonna 1929.[1]
Strauss ehdotti vuonna 1916 libretistilleen Hugo von Hofmannsthalille ajankuvan mukaista, realistista kotiin sijoittuvaa komediaa tai huvittavaa rakkaus- tai juonittelukertomusta. Hofmannsthal ei kiinnostunut kummastakaan ideasta, joten Strauss laati libreton teokseensa itse. Hän sävelsi Intermezzoa vuosina 1918–1923. Teoksen alkuperäinen nimi oli Das eheliche Glück ("Aviollinen onni"). Säveltäjä itse kuvasi oopperaa "porvarilliseksi komediaksi". Intermezzon tapahtumat sijoittuvat sävellysajankohdan Itävaltaan. Miespäähahmo Robert Storch kuvaa Straussia itseään ja naispäähahmo Christine hänen vaimoaan Pauline de Ahnaa. Oopperassa Storch saa intohimoisen rakkauskirjeen naispuoliselta ihailijalta ja hänen vaimonsa suunnittelee eroamista. Taustalta paljastuu kuitenkin sekaannus henkilöistä; Storch saa vaimoltaan anteeksi ja avioliitto jatkuu.[2]
Intermezzoa pidettiin alun perin kevyenä teoksena, mutta yhtenä ensimmäisistä Arnold Schönberg omaksui siihen vakavamman suhtautumistavan.[3] Intermezzo ei ole ollut kovin suosittu saksankielisten maiden ulkopuolella. Se esitettiin New Yorkissa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1963 ja Englannissa 1974.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Peter Laki, Richard Strauss, 4 Symphonic Interludes from Intermezzo American Symphony Orchestra, viitattu 21.1.2024 (englanniksi)
- ↑ a b Intermezzo, opera, Op. 72 (TrV 246) AllMusic, viitattu 21.1.2024 (englanniksi)
- ↑ Richard Strauss Britannica, viitattu 21.1.2024 (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- IMSLP: nuotteja (englanniksi)