Siirry sisältöön

Ina Rosqvist

Wikipediasta

Ina (Alma Josefina) Rosqvist (22. joulukuuta 1865 Loviisa11. syyskuuta 1942 Loviisa)[1] oli suomalainen lääkäri. Hän oli Suomen ensimmäisiä naislääkäreitä. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1896, erikoistui sen jälkeen kulkutauteihin ja teki merkittävää työtä tuberkuloosilääkärinä silloisen kansantaudin hoitamisessa ja vastustamisessa.[2][3]

Rosqvistin vanhemmat olivat merikapteeni Johan Fredrik Rosqvist ja Maria Josefina Fagerström.[4]

Rosqvistin ystäviin kuului Karolina Eskelin,[2] joka matkusti Ellen Ahlqvistin kanssa Yhdysvaltoihin, jossa he toimivat lääkärinä.[4] Rosqvist tutustui Eskelinin tyttökoulun jatkoluokilla. He etenivät opinnoissa yhtä aikaa niin että suorittivat ylioppilastutkinnon 1885, filosofian kandidaatin tutkinnon 1888 ja valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan lääkäriksi Rosqvist teki useita opintomatkoja Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan, sekä myöhemmin Saksaan ja viimeksi Ruotsiin ja Norjaan. Hän kirjoitti kokemuksistaan lavantautia sairastavien hoidossa tutkielman, joka ilmestyi 1899. Sittemmin hän keskittyi tuberkuloosin hoitoon muun muassa Helsingin Marian sairaalassa 1897–1923, jossa hän oli amanuenssina ja vuodesta 1902 sairaalan sisätautiosaston alilääkärinä. Samalla hän toimi Helsingin tuberkuloosipoliklinikan ylilääkärinä vuodesta 1904 ja Helsingin kaupungin tuberkuloosilääkärinä vuodesta 1923. Rosqvist oli useiden taudin torjumista pohtineiden komiteoiden jäsen. Vuonna 1933 hän täysin palvelleena siirtyi eläkkeelle. Rosqvist toimi myös Oulunkylän kesäpäiväparantolan lääkärinä vuodesta 1912 ja kuului muun muassa Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen johtokuntaan vuodesta 1919 sekä monien muiden hyväntekeväisyysyhdistysten johtokuntiin.[2][3]

Rosqvist toimi myös tutkijana ja valistajana sekä kirjoitti artikkeleita ja piti esitelmiä. Hän teki selvityksen parantoloiden ja poliklinikoidan toiminnasta eri maissa, ja sen pohjalta mietittiin tuberkuloosityön järjestämistä Suomen maaseudulla. Hän oli aktiivinen myös järjestötyössä.[2][3]

  1. Sainio, Venla: Rosqvist, Ina (1865–1942) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 24.1.2021.
  2. a b c d Ina Rosqvist, Tiedenaisia. viitattu 14.1.2017
  3. a b c 70-vuotias. Tohtori Ina Rosqvist, Helsingin Sanomat, 22.12.1935, nro 345, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.12.2025
  4. a b Forsius, Arno: Ellen Ahlqvist (1870–1920) – yksityislääkäri ja tuberkuloosilääkäri. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.1.2017

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Parvio, Salme, ”Ina Rosqvist 1865–1942”. Kirjassa Suomen Naislääkäriyhdistys 1947–1987. Helsinki 1987.
  • Lääkärimatrikkeli 1927.