Ikenobō Mangetsujō -hotellin tulipalo
| Ikenobō Mangetsujō -hotellin tulipalo | |
|---|---|
| Päivämäärä | 2. marraskuuta 1968 |
| Kellonaika | noin 2.30 |
| Tapahtumapaikka | Ikenobō Mangetsujō, Arima Onsen, Kōbe, Japani |
| Syy | tuntematon |
| Kuolleita | 30 |
| Loukkaantuneita | 44 |
Ikenobō Mangetsujō -hotellin tulipalo (jap. 池之坊満月城火災, Ikenobō Mangetsujō kasai) tapahtui aamuyöllä 2. marraskuuta 1968, kun Arima Onsen -kylpyläkeskittymässä Kōben alueella sijainneessa Ikenobō Mangetsujō -hotellissa syttyi tulipalo. Palo levisi osin puurakenteisen hotellin kaikkiin neljään kerrokseen maan päällä ja kahteen kellarikerrokseen. Hotellissa oli palon syttyessä 309 ihmistä, joista 30 kuoli ja 44 loukkaantui.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikenobō Mangetsujō -hotelli sijaitsi Arima Onsen -kylpyläkeskittymässä Kōben kaupungin alueella Japanissa Takijoen rannalla. Se oli rakennettu osissa niin, että vanhimmat osat olivat valmistuneet lokakuussa 1953 ja päärakennus elokuussa 1962. Hotelli koostui seitsemästä toisiinsa liitetystä rakennuksesta, joista neljä oli puurakenteisia. Rakennukset oli rakennettu eri tasoihin rinteelle. Kaikkiaan hotellissa oli pääsisäänkäynnin tasolta katsottuna neljä kerrosta maan päällä ja kaksi kellarikerrosta, joista alimmassa oli onsen-osasto. Hotellin pinta-ala oli 3 520 m2 ja kerrospinta-alaa oli kaikkiaan 11 258 m2. Hotellihuoneita oli kaikissa kuudessa kerroksessa. Sijainti rinteessä ja useat rakennukset aiheuttivat sen, että hotelli oli varsin sokkeloinen.[1]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palo sai alkunsa noin kello 2.30 aamuyöllä Niōden-rakennuksen toisesta kerroksesta, joka pääoven tasolta nähden oli hotellin ensimmäinen kellarikerros. Palon syttymispaikka oli keittiön ja vierashuoneiden välissä sijainneessa pienessä tarjoiluhuoneessa, jota käytettiin saken ja ruokatarjotinten valmisteluun ennen niiden viemistä vierashuoneisiin. Syttymissyy sen sijaan ei ole tiedossa. Palo alkoi levitä käytävää pitkin muualle Niōden-rakennukseen sekä syttymispaikan viereistä portaikkoa pitkin seuraavaan rakennukseen. Palon tuottama savu nousi portaikkoa, putkien läpivientejä ja seinien välisiä aukkoja pitkin hotellin ylimpiin kerroksiin ja levisi ympäri hotellia.[1]
Eräs hotellin vieras heräsi pian palon alettua kummalliseen ääneen ja näki viereisessä rakennuksessa pienehköjä liekkejä katsoessaan ikkunasta ulos. Hän lähti tarjoiluhuoneelle tarkistamaan tilannetta ja näki sieltä tulevan savua. Hän ei kuitenkaan varoittanut muita tai soittanut hätäpuhelua, vaan poistui itse rakennuksesta. Seuraavana palon havaitsi Niōden-rakennuksessa yöpynyt henkilökunnan jäsen, joka havahtui huoneeseensa tunkeutuvaan savuun ja palaneen käryyn. Nähtyään liekkejä tarjoiluhuoneen ovella hän lähti herättämään muita henkilökunnan jäseniä ja varoittamaan muissa rakennuksissa nukkuvia. Kuultuaan hotellin aulassa yövartijalta, ettei kukaan ollut vielä soittanut hätänumeroon, hän teki hätäpuhelun vastaanottotiskin puhelimella kello 3.06.[1]
Henkilökunta yritti alkusammutusta vedellä, mutta palo oli jo kasvanut liian suureksi. Palo aiheutti hotellissa täyden sähkökatkon, mikä vaikeutti muun henkilökunnan hälyttämistä. Monet henkilökunnan jäsenet ehtivätkin vain hädin tuskin pelastaa itsensä, eikä aikaa jäänyt vieraiden järjestelmälliseen evakuointiin. Vieraista moni havaitsi palon vasta, kun heidän huoneisiinsa alkoi tulla savua. Palokunnan saapuessa paikalle palo oli jo levinnyt laajalle. Niinpä palokunta joutui keskittymään aluksi palon rajaamiseen ja sai pelastettua hotellista vain seitsemän ihmistä. Lisäksi hotellin sijainti rinteellä joen varressa teki paloautojen sijoittelusta sekä sammutusveden hankkimisesta vaikeaa. Palo saatiin sammumaan kello 5.45 mennessä.[1]
Uhrit ja vahingot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palossa kuoli 30 ihmistä, joista yksi kuului hotellin henkilökuntaan. Lisäksi 44 ihmistä loukkaantui. Hotellin kaikki kuusi kerrosta kärsivät palovaurioita. Vaurioitunutta kerrospinta-alaa oli kaikkiaan 6 950 neliömetriä eli 62 prosenttia koko rakennuksesta.[1]
Kuolonuhreista lähes kaikki menehtyivät joko Ginmatsu-kaku-rakennuksessa hotellin toisessa kerroksessa (15 uhria) tai Honmaru-rakennuksessa kolmannessa kerroksessa (12 uhria). Ginmatsu-kakun uhrit olivat kuolleet hyvin lähelle toisiaan. Osa palosta selvinneistä oli yöpynyt uhrien kanssa samassa huoneessa. Heidän mukaansa moni arveli palon havaittuaan ehtivänsä vaihtaa vaatteet, koska palo ei vaikuttanut vielä kovin uhkaavalta. Palo kuitenkin kehittyi nopeasti uhrien ollessa vaihtamassa vaatteita ja tapahtui yleissyttyminen, joka tappoi uhrit välittömästi. Honmarun kolmas kerros oli puolestaan ensimmäisiä paikkoja, joihin savua alkoi kertyä palon sytyttyä. Vieraiden päästessä käytävään näkyvyys oli savun vuoksi jo heikentynyt, ja he päättivät yrittää ikkunoiden kautta pakoon. He eivät kuitenkaan löytäneet hyvää jalansijaa ja joutuivat palaamaan käytävään, jossa näkyvyyden yhä heikentyessä he eivät löytäneet hätäpoistumistietä. He eksyivät käytävään kunnes menettivät tajuntansa hiilimonoksidipitoisuuden kasvaessa.[1]
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikenobō Mangetsujō -hotellin oli paloa edeltäneissä tarkastuksissa todettu rikkovan paloturvallisuussääntöjä. Hotellin suuresta koosta huolimatta siellä ei ollut juuri lainkaan sammutusvälineistöä. Eri rakennusten välillä oli lasiset ovet ja palo-osastointi oli toteutettu puisin ovin, jotka eivät riittäneet estämään palon leviämistä. Vaiheittain rakennetun hotellin osien väliin oli jäänyt rakoja, joita pitkin savu ja liekit pääsivät leviämään, ja lisäksi moniosaisen hotellin sokkeloiset käytävät vaikeuttivat ulospääsyä. Hotellin käytävien sisustuksessa oli käytetty materiaaleja, jotka tuottivat palaessaan runsaasti savua. Niōden-rakennuksessa, josta palo sai alkunsa, ei ollut lainkaan automaattista paloilmoitinjärjestelmää.[1]
Palotarkastajat olivat suositelleet korjaustoimia kymmenisen kertaa, mutta hotellin johto keskittyi rakentamaan uusia laajennuksia ennen paloturvallisuustoimien toteuttamista. Hotellin omistaja tai henkilökunnan jäsenet eivät olleet tietoisia vaadittavista paloturvallisuustoimista, ketään ei ollut asetettu vastuuseen öisestä palovartioinnista eikä henkilökunnalle ollut laadittu toimintasuunnitelmaa tulipalon varalle. Nämä tekijät yhdessä palon myöhäisen havitsemisen ja viivästyneen hätäilmoituksen kanssa johtivat siihen, että kaikki hotellissa olleet altistuivat runsaalle savunmuodostukselle ja moni menetti henkensä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]