Hyvinvointitalous
Hyvinvointitalous on ajattelutapa, jossa visiona on kaikille hyvän elämän edellytykset tarjoava yhteiskunta. Toisaalta hyvinvointitalous on myös konkreettinen ja olemassa oleva osa yhteiskuntaa, jossa investoidaan hyvinvointiin. Hyvinvointitalouden yhteydessä onkin nostettu esiin hyvinvointi-investoinnin käsite.
Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. Hyvinvoinnin lisääntyessä talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee.
Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee talouspolitiikan ytimeen. Päätökset siis tehdään sillä perusteella, mikä niiden hyvinvointivaikutus on.
OECD on määritellyt, että hyvinvointitalous koostuu materiaalisista tekijöistä, kuten asumisesta, tuloista ja työpaikasta, sekä elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä, kuten koulutuksesta, osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta.
Hyvinvointitalous Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry lanseerasi hyvinvointitalous -käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna 2012. Käsite on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta.
Suomi on ollut aloitteellinen hyvinvointitalouden edistämisessä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2019 hyvinvointitalous valittiin sosiaali- ja terveysministeriön pääteemaksi, ja neuvoston päätelmät hyvinvointitaloudesta hyväksyttiin yksimielisesti.
Suomi on mukana kansainvälisten organisaatioiden - kuten OECD:n ja WHO:n - toiminnassa sekä maiden välisissä epävirallisissa verkostoissa, kuten WEGo:ssa. Suomi liittyi Wellbeing Economy Governments -verkostoon vuoden 2020 lopussa. Verkostoon kuuluvat myös Uusi-Seelanti, Skotlanti, Wales ja Islanti.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Wellbeing Economy Alliance