Hyvinkään työväentalo
| Hyvinkään työväentalo | |
|---|---|
 Hyvinkään työväenyhdistyksen talo. |
|
| Sijainti | Hyvinkää |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Purkuvuosi | 1970–1980-lukujen vaihde |
| Rakennuttaja | Hyvinkään työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 660 m² |
 |
|
Hyvinkään työväentalo oli Hyvinkäällä sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinkään työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Yhdistys oli perustettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1900. Senaatti vahvisti jo yhdistyksen säännötkin, mutta kuvernööri ei perustamisesta hyväksynyt. Toisellakin kerralla vuonna 1902 yhdistyksen perustaminen raukesi. Perustamiskokouksessa vuonna 1905 oli läsnä 50 henkilöä, joista 43 liittyi jäseniksi. Vuoden lopulla jäsenmäärä oli jo 205.[1].
Sisällissodan jälkeen työväenyhdistys siirtyi kommunistien haltuun 1920-luvulla. Yhdistys erosi Sosialidemokraattisesta puolueesta kuitenkin vasta vuonna 1928. Kihlakunnanoikeuden päätöksellä työväenyhdistys lakkautettiin huhtikuussa 1928. Yhdistyksen omaisuus oli kuitenkin ehditty lahjoittaa Hyvinkään Rakennustyöväen ammattiosastolle. Työväentalo suljettiin kesällä 1930 ja ikkunat naulattiin kiinni. Toukokuussa 1932 työväentalo oli pakkohuutokaupassa, jossa se huudettiin sosialidemokraattien perustamalle Kansantalo Oy:lle. Talon nimi muutettiin Kansantaloksi. 1960-luvulla talo jouduttiin vuokraamaan osittain ulkopuoliselle käyttäjälle. Vanhan talon ylläpitäminen kävi kuitenkin työväenyhdistykselle liian raskaaksi, ja 1970-luvun lopulla talo päätettiin purkaa. Talon tilalle rakennettiin kaksi kerrostaloa, joihin Hyvinkään Sos.dem. työväenyhdistys sai 190 m²:n kerhotilan. Hyvinkään Sos.dem. työväenyhdistys yhdistyi Hyvinkäänkylän työväenyhdistykseen vuonna 1996.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentaloa varten saatiin työväenyhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1905 vuokralle 3 525 m²:n tontti. Myös hirret rakennusta varten ostettiin. Työväentalon tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1908, ja vihkiäiset olivat vuonna 1911 talon valmistuttua. Työväentalo oli suuri. Lattiapinta-ala oli 660 m², josta juhlasalin osuus oli 210 m² ja näyttämön 110 m². Ravintolatilaa oli 55 m² ja keittiötiloja 20 m². Talo tuli maksamaan 30 000 markkaa, josta velaksi jäi yhdistykselle 9 000 markkaa. Rahoitusta hankittiin iltamilla ja arpajaisilla. Myös Sosialidemokraattiselta puolueelta saatiin laina.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalolla toimi jo vuonna 1908 näytelmäseura. Ammattiohjaajaan ei yhdistyksellä ollut varaa. Vahtimestarin toimen haltijalta edellytettiin, että hän pystyy ohjaamaan myös näytelmäesityksiä. Vuonna 1915 näyttämöllä oli ollut sekä keväällä että syksyllä yli 40 esitystä. Näytelmäseuran lisäksi yhdistyksellä oli vuonna 1910 perustettu torvisoittokunta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.