Huolipuhe
Huolipuhe on huolenaiheista puhumista. Lari Kotilaisen mukaan sana on melko uusi, ja se on peräisin akateemisesta maailmasta, jossa se on ollut käytössä ainakin jo 2000-luvun alussa.[1] Englanninkielistä termiä problem talk on käytetty jo 1990-luvulla.[2] Käytettäessä sanaa julkisessa keskustelussa siihen liittyy usein vähättelyä ja mitätöintiä, millä viitataan siihen, että huolipuhujat puhuvat asioista, joista he eivät tiedä mitään ja että huoli on turha tai liioiteltu.[1]
Sanna Güler toteaa sosiaalityötä käsittelevässä pro gradu -työssään, että huolipuhe on erityisesti lastensuojelyössä käytetty diskurssin muoto.[3]
Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo sanoo, että huolipuhe näkyy nykyään etenkin median kautta. Huolipuheella Salasuo tarkoittaa riskiyhteiskunta-ajattelua. Salasuon mukaan nuoret ovat helppo kohde huolipuheelle, vaikka nuoret eivät tosiasiassa oireile mitenkään uudella tavalla.[4]
Huolipuhetta voidaan katsoa sosiaalityössä myönteisestä näkökulmasta, kuten Minna Mäkelä huomauttaa: kun siirrytään ongelmaa määrittelevästä puheesta huolipuheeseen, pyrkimyksenä on huolien huojentaminen esimerkiksi lastensuojelutyön palaverissa.[5]
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen ja Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan rehtori Minna Prunnila toteaa, että "huolipuheen asemesta, samalla energialla, voisi miettiä, mitä pitäisi tehdä". Prunnilan mukaan jokainen voi omalla kohdallaan muuttaa huolipuheen huolehtimispuheeksi. "Huolehtiminen lähtee liikkeelle omista toimista", Prunnila korostaa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lari Kotilainen: Pelkkää huolipuhetta. Suomen Kuvalehti, 44/2019, s. 48.
- ↑ John Rhodes ja Yasmin Ajmal: Solution Focused Thinking in Schools (s. 8) btpress.co.uk. 2004, alkuperäinen julkaisu 1995. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Sanna Güler: Läheisneuvonpito sosiaalityön näkökulmasta (s. 38) Helsingin yliopisto. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ Rautavuori, Lauri: Suomen nuorista ollaan hyvin huolissaan, mutta onko siihen syytä? Nuorisotutkija: huolipuhe on lisääntynyt, vaikka nuorten ongelmat eivät Yle Uutiset. 21.12.2018. Viitattu 06.11.2019.
- ↑ Minna Mäkelä: Dialoginen työmenetelmä (s. 40, 61) https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/20030/URN_NBN_fi_jyu-200904241512.pdf?sequen.+Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ Prunnila, Minna: Blogi: Maistele makoisia täydennyskoulutuksia Kansalaisopistojen liitto KoL. 16.10.2015. Viitattu 06.11.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marjatta Vilkamaa-Viitala, Puhetta puheesta, Kotus.fi 19.4.2010
- Harriet Öster, Pelko ja huolipuhe sairastuttavat oikeasti, Tiedetoimittajat.fi
- Paul Z. Jackson, Problem talk versus solutions talk
- Tomi Laapotti, Leena Mikkola, Problem Talk in Management Group Meetings, Jyväskylän yliopisto 2019
- Amanda J. Rose ym. Girls’ and Boys’ Problem Talk: Implications for Emotional Closeness in Friendships APAPsycNet, American Psychological Association
- Tuula Sani, Huolipuhe pikkulapsiperheterapiassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus lapseen liittyvästä huolipuheesta vanhempien ja terapeuttien alkukeskustelussa Tampereen yliopisto 2008 (osoitukseksi siitä että huolipuhe = problem talk)
- Peltola, M. (2016). Huolipuhe ja osallisuus. Huolipuhe oppilashuollon ammattilaisten ohjauskeskusteluissa. Esitys Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteisessä symposiumissa 25.1.2016.
- Peltola, M. (2015). Osallisuus ja ammatillinen toimijuus: Huolipuhe oppilashuollon ammattilaisten ohjauskeskusteluissa. Abstrakti ja esitys kasvatustieteen päivillä Vaasassa 2015.