Humppilan yläaste

Humppilan yläasteen pääsisäänkäynti.

Humppilan yläaste on Humppilassa sijaitseva yläkoulu.

Historia

Rakentaminen

Ennen vuotta 1995 ei Humppilassa ollut yläkoulua ja oppilaat kulkivat Jokioisille, jossa kahden kunnan oppilaat toimivat samassa koulussa. Koulun nimi oli Jokioisten-Humppilan peruskoulun yläaste, mutta Humppilan perustaessa oman yläkoulunsa nimi muutettiin Jokioisten yläasteeksi.

Vuonna 1995 Humppilaan perustettiin yläkoulu, joka toimi samoissa tiloissa alakoulun kanssa Humppilan Kirkonkulman koululla. Yläkoulu tarvitsi omat tilat, sillä oppilaita oli paljon, ja uuden yläkoulun rakentamista alettiin suunnitella jo samaisena vuonna. Oppilaita vuonna 1995 oli 115 ja opettajia oli yhdeksän. Uusi koulu maksoi noin 17 miljoonaa markkaa, ja se pyrittiin saamaan valmiiksi vuoteen 2000 mennessä. Koulun suunnittelu lähti nopeasti käyntiin, ja vuonna 1997 saatiin koulun piirustukset valmiiksi. Vuonna 1998 alettiin koulua rakentaa, ja vuonna 1999 opetusministeri Maija Rask osallistui yläkoulun peruskivien muuraamiseen. Oppilaat muuttivat vastavalmistuneeseen kouluun syksyllä 2000.

Humppilan yläkoulu perustettiin Humppilan Kirkonkulman koulusta noin 350 metrin päähän, ja se sijaitsee Humppilan kirkon vieressä.

Liikunta ja taideaineet

Vuonna 2005 Humppilan yläkoulun lentopalloa harrastavat nuoret voittivat pronssia yläkoululaisten SM-lopputurnauksessa Oulunsalossa. Humppilassa on lisäksi oma lentopallojoukkue Yri.

Uutena lajina yläkoululaisten keskuuteen nousi maahockey. Humppila Hockey voitti kaudella 2015-2016 alle 16-vuotiaiden suomenmestaruuden.

Vuonna 2005 oli ylä- ja alakoulussa toiminnassa yhdeksän bändiä ja koulu sai vanhempainyhdistykseltä lahjoituksena mikrofoneja ja vahvistimia.

Yläkoulussa oppilaita lähentäviä ja sivistäviä tapahtumia suositaan ja ryhmähenkeä korostetaan todella paljon. Vuonna 2015 kolme yläkoululaista nuorta voitti valtakunnallisen Taitaja-kilpailun.

Selkätie 

Vuonna 1996 perusti silloinen liikuntasihteeri Timo Kangasniemi vuotuisen tapahtuman, jossa oppilaat juoksevat keväisin 9,1 kilometriä pitkän Selkätien lenkin liikuntatuntien yhteydessä. Selkätien lenkin juokseminen on jatkunut jokaisena vuonna siitä lähtien. Tapahtuma on hyvä tapa testata yläkouluikäisten nuorten kuntoa.

Idea Selkätien juoksuun lähti silloiselta kunnan liikuntasihteeri Timo Kangasniemeltä. Hän toimi poikien liikunnan opettajana vuosina 1995-1998. Timo Kangasniemen jälkeen liikunnanopettajaksi tullut Tapio Kesälahti alkoi kehittää Selkätien juoksun perinnettä.

Perinteen alkamiseen vaikutti Tapio Kesälahden oma urheilutausta. Isona syynä oli Kesälahden halu muuttaa raa`alta kuulostava Cooperin testi miellyttävämpään muotoon. Tavoitteena oli saada oppilaat innostumaan myös vapaa-ajalla lenkkeilemiseen, jotta kestävyyskunto paranisi. Vanhempien kannustava palaute lenkistä ja oppilaiden innostunut osallistuminen oli positiivinen yllätys.

Aluksi vain pojat juoksivat ja vapaaehtoiset tytöt saivat osallistua lenkkiin. Vuonna 2003 Selkätie tuli myös tytöille pakolliseksi. Ensin aikoja kirjattiin omaksi iloksi, mutta pian alettiin pitää koulun seinällä kunniataulua tytöille ja pojille. Kunniataulut motivoivat juoksemaan lenkin lujempaa.

Suurin osa oppilaista suhtautui positiivisesti lenkkiä kohtaan, mutta myös epävarmoja ajatuksia oli, sillä lenkki oli juostava puolessatoista tunnissa. Lenkki oli päästävä 1,5 tunnissa, sillä suomen armeijassa marssivauhti on 6 km/h. Kesälahti perusti tähän aikavaatimuksensa. Jotkut oppilaat rikkoivat rajojaan pyrkiessään alle 40 minuuttiin, jonka jälkeen heidän jalkansa olivat kipeinä monta päivää.

Selkätietä juostiin ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Juoksulenkin pituus on nykyään 9,1 kilometriä, vaikka reitti on alkuvuosista muuttunut vähän. Selkätien juoksu on yläkoulun jokavuotinen perinne, joka juostaan keväisin. Monet oppilaat odottavat juoksua iloisin mielin, mutta osa oppilaista myös pelkää lenkille lähtöä. Matkan aikana on juomapisteitä, joissa jaetaan vettä ja mehua.

Reitille varustauduttiin verkkareilla ja lenkkareilla, joka oli perusvarustus juoksemiseen. Jos sattui olemaan lämmin päivä, niin osa oppilaista juoksi shortsit jalassa. Lenkille lähdettiin myös farkutkin jalassa. Lenkin varrella on kaksi juottopistettä, joissa juoksijat tai kävelijät voivat juoda vettä tai mehua. Juottopisteet sijaitsevat Aromäentiellä juuri Selkätien alussa ja toinen on Selkätien lopussa lähellä museorautatietä.

Vuoteen 2017 mennessä poikien nopein aika 38.23 on Antti-Pekka Rannan nimissä vuodelta 2006. Tyttöjen paras aika on 42.52 Henna Aaltosen juoksemana vuonna 2003.

Selkätien lenkin tuloskeskiarvot

Tapio Kesälahden suunnittelema ja tekemä Selkätien tunnus.

Selkätien sankarittaret.

Selkätien sankarit.

Lähiliikuntapaikka

Humppilan yläasteen monitoimikaukalo.

Rautarinki

Rautarinki on Humppilan yläasteen pihalla oleva monitoimikenttä. Nimi äänestettiin oppilaiden itse keksimien nimien kesken. Kentällä voi pelata jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja monia muita lajeja.

Idea rakentamiseen tuli koulun ja yleisön pyynnöstä, kun ennen oli vain koripallotelineet. Oppilailta ja muiltakin kerättiin toiveita suunnitteluun. Rautaringin avajaisista uutisoitiin Forssan Lehdessä lauantaina 14.5.2016.

Ulkokuntosali

Ulkokuntosali valmistui 2016 keväällä. Sen suunnittelussa kysyttiin yläasteen oppilailta vinkkejä miten se voitaisiin toteuttaa. Kustannusarvio oli 90 000 euroa. Rahoitukseen tuli avustusta aluehallintovirastolta. Avustusta saatiin 25 000 euroa.

Oppilasjakauma

Humppilan yläasteen oppilasjakauma kautta aikain

Humppilan oppilaiden asuinpaikat.

Humppilan oppilaiden koulumatkan kulkukeinot.

Humppilan yläaste aloitti toimintansa vuonna 1995. Silloinen oppilasmäärä oli melko suuri — 108 oppilasta. Se on tähän mennessä suurin oppilasmäärä, mitä tässä koulussa on ollut. Vuosien 2016-2017 oppilasmäärä on 88 oppilasta. Vuosina 1995-1998 koulun oppilasmäärä oli laskussa. Vuosina 1999-2003 oppilasmäärä on noussut noin 26 oppilaalla. Alkuvuosiin verrattuna oppilaiden lukumäärä on laskenut n.20 oppilaalla. Vuonna 2016-2017 tyttöjä on enemmän kuin poikia. Alkuvuosiin verrattuna tyttöjen määrä on kasvanut n. 10 oppilaalla ja poikien määrä laskenut n. 35 oppilaalla. Opettajien määrä on pysynyt melko samana läpi vuosien — noin 10-12 opettajaa.

Kyselytutkimuksen perusteella suurin osa oppilaista tulee Humppilan keskustasta, kylistä edustetuimpina ovat Venäjä, Myllykulma ja Huhtaa. Suurin osa koululaisista kulkee koulumatkansa polkupyörällä, mopoilla ja skoottereilla.