Humen haarukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Humen haarukka on skotlantilaisen filosofin David Humen teoksessaan Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä esittelemä erottelu, joka jakaa ihmisjärjen objektit kahteen luokkaan: ideoiden suhteisiin ja tosiasioihin. Ideoiden suhteita koskevat väitteet ovat aina intuitiivisesti ja demonstratiivisesti varmoja. Tällaisia väitteitä tutkivia tieteitä ovet muun muassa logiikka, algebra ja geometria. Humen esimerkki ideoiden suhteita koskevasta lauseesta on: ”Hypotenuusan neliö on yhtä suuri kuin sivujen neliöiden summa.” Tosiseikkoja koskevat väitteet sen sijaan eivät ole intuitiivisesti tai demonstratiivisesti varmoja, sillä niiden vastakohta on mahdollinen, toisin sanoen tosiseikkaa koskevan väitteen vastakohta ei ole sisäisesti ristiriitainen. Tosiseikkoja koskevat väitteet kuvaavat materiaa ja aistimaailmaa. Humen esimerkki tällaisesta väitteestä on: ”Aurinko ei nouse huomenna”.[1][2]

David Humen mukaan mikään tosiseikkoihin perustuva väite ei perustu järkeen vaan tottumukseen, eli kokemukseen. [3][2] Esimerkiksi: ihmisellä on tieto siitä, että aurinko nousee huomenna. Tämä on tosiseikkoja koskeva väite. Tämä ihminen ei kuitenkaan pysty todistamaan vääräksi väitettä, että huomenna aurinko ei nouse. Humen mukaan hän kuitenkin uskoisi, että aurinko nousee huomenna, sillä tämä ihminen on huomannut joka aamu tähän päivään mennessä, että aurinko on noussut. Tämä tieto perustuu siis kokemukseen. Humen mukaan ihminen ei voi saada a priorista tietoa auringon noususta, vaan hän pystyy saamaan ainoastaan kokemuksella tietoa siitä. Ideoiden relaatiota koskevilla väitteillä ei siis ole yhteyttä tosiseikkoja koskeviin väitteisiin.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hume, David: An Enquiry concerning Human Understanding, s. 108. Edited by Tom Beauchamp. New York: Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-875248-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://koppa.jyu.fi/kurssit/116571/materiaalikansio/esimerkkitutkielma Viitattu 27.3.2014.
  2. a b c Nicholas Fearn: Miten ajatella kuin filosofi, s. 84 – 89. Art house. ISBN 951-884-377-5.
  3. http://ebooks.adelaide.edu.au/h/hume/david/h92e/chapter4.html%7C[vanhentunut linkki] Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)