Hubert Parry
Sir Charles Hubert Hastings Parry (27. helmikuuta 1848 Bournemouth – 7. lokakuuta 1918 Rustington) oli brittiläinen säveltäjä, musiikkikirjailija ja musiikkipedagogi. Hän oli merkittävä vaikuttaja englantilaisen musiikin elpymisen taustalla 1800-luvun loppupuolella. Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1898, ja hänestä tehtiin baronetti vuonna 1903.[1]
Parry opiskeli Eton Collegessa sävellystä ja sai musiikin kandidaatin arvon Oxfordin yliopistosta vuonna 1867. Myöhemmin hän sai opetusta muun muassa pianisti Edward Dannreutherilta. Parryn kuorosävellysten sarja alkoi teoksella Scenes from Prometheus Unbound (1880). Parry sävelsi myös oratoriot Judith (1888), Job (1892) ja King Saul (1894). Vuodelta 1887 on kuorolle ja orkesterille sävelletty Blest Pair of Sirens, ja vuosina 1916–1918 Parry laati teoksen Songs of Farewell. Hänen unisonolaulunsa Jerusalem (1916) William Blaken Miltonin sanoihin nousi lähes epävirallisen toisen kansallislaulun asemaan Isossa-Britanniassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkimainingeissa. Parryn muun tuotannon joukossa on viisi sinfoniaa, sinfoniset muunnelmat, urkumusiikkia, motetteja ja monia lauluja.[1]
Vuonna 1883 Parry sai nimityksen Oxfordin yliopiston choragukseksi eli festivaaliaikaiseksi kuoronjohtajaksi. Hän liittyi myös Lontoon Royal College of Musicin henkilökuntaan ja nousi sen johtajan asemaan vuonna 1894. Parrysta tuli vuonna 1900 Oxfordin yliopiston musiikin professori. Parry oli myös musiikkikirjailija, jonka kirjallisiin julkaisuihin kuuluvat Studies of Great Composers (1886), The Evolution of the Art of Music (1896), Johann Sebastian Bach (1909) ja Style in Musical Art (1911).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sir Hubert Hastings Parry, Baronet Britannica, viitattu 13.8.2023
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|