Herem
Herem (hepr. חֵרֶם) on juutalaisuudessa nykyisin harvinainen käytäntö, jossa henkilö erotetaan täydellisesti uskonnollisesta yhdyskunnasta. Juutalaisten piirissä ekskommunikointi tarkoitti aikaisemmin käytännössä koko yhteiskunnasta erottamista. Vaikka ekskommunikoinnilla on juuret toorassa, keskiaikainen ekskommunikointi-instituutio oli tosiasiassa rabbiininen perinne, jonka tarkoituksena oli ylläpitää kansan yhtenäisyyttä ja vahvistaa synagogan auktoriteettia. Ekskommunikaation julisti tuomioistuin ja sitä pidettiin juridisena toimenpiteenä, vaikka oikeuskäytäntö ei ollut yhtä tiukka kuin muissa oikeustapauksissa.[1]
Yleisin rangaistus oli niddui, jossa seitsemän päivän ajan vain lähimmät perheenjäsenet saivat olla rangaistuksen saaneen kanssa yhteydessä. Jos tuomittu ei osoittanut katumusta, nidduita saatettiin pidentää useita kertoja ja lopulta saatettiin julistaa toistaiseksi voimassa oleva ḥerem-rangaistus, jonka aikana kukaan ei saanut opettaa tai tarjota työtä rangaistulle eikä auttaa häntä millään tavoin muutoin kuin elämän kannalta välttämättömien asioiden kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Schechter, Solomon & Greenstone, Julius H.: Excommunication Jewish Encyclopedia. Viitattu 16.6.2009. (englanniksi)