Heinäjärvi (Kiestinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heinäjärvi
Сеннозеро, Sennozero

Heinäjärvi

Koordinaatit: 66°8′45″N, 31°41′29″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Kunta Kiestinki
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen kylä
Väkiluku 0











Heinäjärvi[1] (ven. Сеннозеро, Sennozero) on entinen kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsi samannimisen järven rannalla 30 kilometriä Kiestingistä linnuntietä pohjoiseen.

Heinäjärven kylä asutettiin Kiestingistä käsin 1700-luvun puolivälissä[2]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se muodosti lähikylineen Kiestingin volostiin kuuluneen Heinäjärven kyläkunnan. Heinäjärven lisäksi kyläkuntaan kuuluivat Ahvenlahden (ven. Okuneva Guba), Jelettijärven, Kuukasjärven (Kukas), Pohjois-Suurijärven (Severnoje Bolšoje Ozero), Šaapkajärven (Šapkozero) ja Särkiniemen (Sjarginijemi, Tikšezero) kylät sekä Kyyrölän, Lamakkavaaran (Lomanka-Varaka), Leipäniemen (Hlebnavolok), Moššolan ja Priitšan (Prittšaostrov) uudiskylät. Vuonna 1905 niissä oli lähes 1 300 asukasta. Heinäjärven kylässä oli 31 taloa ja 212 asukasta.[3]

Neuvostoaikana Heinäjärvi kuului ensin Kiestingin piirin Jelettijärven kyläneuvostoon. Myöhemmin siitä muodostettiin oma kyläneuvostonsa, johon kuuluivat myös Leipäniemi, Priitša eli Suurisaari ja Šaapkajärvi sekä Heinäjärveen luettu Aikasniemi. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 377 asukasta, joista lähes kaikki olivat karjalaisia. Heinäjärvellä asukkaita oli 187.[4][5] Vuoden 1960 asutusluettelossa Heinäjärveä ei enää mainita[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 13.8.2015.
  2. Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 187. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
  3. Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 194–195. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  4. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 2. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  5. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 2. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  6. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.