Hasankeyf
Hasankeyf (kurm. Heskif) on kaupunki Kaakkois-Turkissa Batmanin maakunnassa Tigris-joen varrella. Se jäi Ilısun patoaltaan alle heinäkuussa 2019.[1]
Hasankeyf on maailman vanhimpia yhtäjaksoisesti asuttuja alueita. Kaupunki on osa muinaisen Mesopotamian ja kurdien historiaa, ja sitä ovat vuosituhansien aikana hallinneet muun muassa roomalaiset, arabit ja ottomaanit. Kaupungista on löydetty muinaisia kirjoituksia aramean, armenian, kurdin ja arabian kielillä.[2] Kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Hasankeyfissä on noin 300 historiallista muistomerkkiä ja tuhansia luolia, kirkkoja ja hautoja.[3]
Hasankeyfin asukkaista suurin osa on kurdeja, kuten Kaakkois-Turkissa laajemminkin.[4] Kaupungin luolia asuttivat vuosituhansien ajan samat sukulinjat, jotka saivat elantonsa maanviljelystä, hedelmäpuista, lampaista ja vuohista.[5] Paimentolaisia asui luolissa vielä 2000-luvun alussa.[4]
Arkeologien mukaan Hasankeyfissä on ollut asutusta 10 000 vuotta eaa. lähtien, jolloin muinaisen Mesopotamian alueella ryhdyttiin viljelemään maata.[4] Hasankeyfin kultakausi oli Artukidien ja Aijubidien valtakausina 1100–1200-luvulla, jolloin siitä tuli merkittävä kaupan ja tekstiilituotannon keskus Silkkitien varrella. Tänä aikana rakennettiin lukuisia luolia, palatseja ja moskeijoita, joiden joukossa oli myös Tigris-joen ylittävä Vanha silta (eng. Old Bridge, turk. Eski Köprü).[5]
Ilısun pato
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilısun pato on yksi kiistanalaisimmista patohankkeista johtuen sen huomattavista haittavaikutuksista alueen asukkaisiin, kulttuuriperintöön ja ekosysteemiin. Joidenkin arvioiden mukaan hanke ajoi jopa 78 000 ihmistä pois asuinseuduiltaan. Arvioon ei ole laskettu mukaan nomadeja.[1]
Ilısun pato on osa Turkin hallituksen Kaakkois-Anatolian aluekehityshanketta (eng. Southeastern Anatolia Project), jonka tarkoituksena on kiihdyttää talouskasvua maan köyhimmällä alueella.[1] Suunnitelma laadittiin alun perin 1950-luvulla ja pantiin täytäntöön 1980-luvulla.[6]
Hanke on herättänyt alusta alkaen kritiikkiä ja vastustusta erityisesti siksi, että siitä kärsivät eniten alueen kurdiväestö. 1990-luvulla kriitikot esittivät, että hankkeen taustalla vaikuttaisi kurdivastainen ideologia, mutta hallitus on moneen otteeseen kiistänyt väitteet. Kurdikysymykseen erikoistunut Lähi-idän historioitsija Djene Bajalan (FT) Missourin osavaltionyliopistosta on todennut, että osa kurdeista kokee patohankkeen hyökkäyksenä kurdikulttuuria vastaan. Hänen mukaansa Turkin hallitus on ”yrittänyt osoittaa, ettei kurdeilla ole historiaa”. [4]
Hasankeyfin kaupungin säilymisen puolesta on kampanjoitu aktiivisesti. Vuonna 2006 perustettu ruohonjuuritason koalitio Initiative to Keep Hasankeyf Alive kokosi yhteen aktivisteja ja 86 organisaatiota, joiden joukossa oli muun muassa kuntia, ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä ja ammattiliittoja.[7] Koalitio haki kaupungille UNESCOn maailmanperintökohteen asemaa ja saikin 13 000 allekirjoitusta vetoomukselleen. Hakemus kuitenkin hylättiin, koska vain hallitus voi ehdottaa kohdetta UNESCOlle.[4] Koalitio vei asian käsiteltäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen mutta hävisi lopulta, sillä kukaan kantajista ei asunut Hasankeyfissä.[6]
Mielenosoituskampanjat olivat myös menestyksekkäitä. Vuonna 2009 aktiivisen kampanjoinnin seurauksena useat eurooppalaiset kumppanit vetäytyivät hankkeen rahoituksesta.[6] Padon todettiin tuhoavan arvokkaita kulttuurikohteita, uhkaavan uhanalaisia eläinlajeja ja aiheuttavan mahdollisesti vesipulaa Irakissa. Seurauksena yritykset peruuttivat 1,5 miljardin dollarin rahoituksensa ja Turkin hallitus haki lainaa sen sijaan paikallisilta pankeilta.[3]
Kampanjat hiipuivat vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, jonka seurauksena Turkki kielsi kaikki mielenosoitukset.[6] Vuoden 2019 heinäkuussa Hasankeyf jäi Ilısun patoaltaan alle.[1]
Uusi Hasankeyf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Asukkaiden uudelleensijoitusta varten hallitus rakensi “uuden Hasankeyfin” kolmen kilometrin päähän historiallisesta Hasankeyfistä.[3] Padon alta siirrettiin turvaan vain kahdeksan historiallista maamerkkiä; muun muassa kaupunkiin johtava roomalainen silta, naisten hamam-kylpylä 1400-luvulta ja El-Rizkin moskeija, jonka torni hallitsi Hasankeyfin maisemaa.[2] Asukkaat ovat jopa siirtäneet esivanhempiensa luita ja hautoja uuden Hasankeyfin hautausmaalle. Noin 500 ruumista on siirretty.[3]
Hallituksen toimintaa Hasankeyfin asukkaiden oikeuksien turvaamisessa on pidetty riittämättömänä. Maata on pakkolunastettu ilman asianosaisten kuulemista ja riittävää tiedonantoa. Annetut korvaukset eivät ole vastanneet menetettyjen asuntojen ja maan arvoa eikä niitä ole aina maksettu edunsaajille.[8] Osa asukkaista onkin muuttanut muualle halvempien asuntojen perässä. Hallitus ei ole myöskään tarjonnut kaikille asukkaille asuntoa uudessa Hasankeyfissä, jossa on tilaa vain 700 taloudelle. Naimattomat aikuiset ja tulvista kärsivät lähialueiden asukkaat eivät ole oikeutettuja hallituksen tarjoamaan uuteen asuntoon.[3]
Historiallisen Hasankeyfin mukana on kadonnut myös muinaisia elinkeinoja. Hasankeyfiä asuttaneet paimentolaiset ovat joutuneet luopumaan eläimistään ja siten sukupolvelta toiselle siirtyneestä elinkeinostaan.[2] Ilısun padon synnyttämä tekojärvi kulkee alueen viimeisten paimentolaisyhteisöjen käyttämien reittien poikki.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Kucukgocmen, Ali: 'History disappears' as dam waters flood ancient Turkish town Reuters. 25.2.2020. Viitattu 17.2.2026.
- 1 2 3 Fox, Tessa: ‘They are barbaric’: Turkey prepares to flood 12,000-year-old city to build dam The Guardian. 12.9.2019. Viitattu 17.2.2026.
- 1 2 3 4 5 Bendix, Aria: Residents of a 12,000-year-old Turkish city are moving the bones of their dead relatives before the city disappears underwater Business Insider. 24.9.2019. Viitattu 17.2.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Bouscaren, Durrie: The UNESCO Site That Never Was Sapiens. 29.4.2020. Viitattu 17.2.2026.
- 1 2 Piegsa-Quischotte, Inka: Where the cave dwellers once lived BBC. 28.2.2022. Viitattu 17.2.2026.
- 1 2 3 4 Gall, Carlotta: ‘Unexplored archaeological riches were swallowed up’: Turkey’s ancient valley lost to infrastructure The Independent. 19.7.2020. Viitattu 17.2.2026.
- ↑ Initiative to Keep Hasankeyf Alive Peace in Kurdistan. Viitattu 17.2.2026.
- ↑ Lessons not learned: Turkey’s Ilisu Dam 18.7.2017. Internal Displacement Monitoring Centre IDMC. Viitattu 17.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hasankeyf Wikimedia Commonsissa
