Harecastlen tunneli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harecastlen tunneli sijaitsee Englannissa Trend and Mersey Canal -kanavassa, Stoke-on-Trentin kaupungin lähellä. Tunneli koostuu kahdesta erillisestä tunnelista. Uudempi tunneli on edelleen auki, ja sen läpi on mahdollista ajaa kapealla kanavaveneellä eli narrow boatilla.

Brindley Tunnel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bridley-tunneli

Näistä ensimmäinen, Brindley, joka on 2,63 kilometriä pitkä tunneli, rakennettiin vuosina 1770–1777. Tunnelin suunnittelu aloitettiin tunnelin pääarkkitehti James Brindleyn toimesta 27. kesäkuuta 1766. Tunneli oli valmistuttuaan maailman pisin. Brindley ehti kuolla viisi vuotta ennen tunnelin valmistumista. Tunneli oli kapeimmillaan vain 365,7 senttimetriä korkea ja 274 senttimetriä leveä.

Hevoset eivät mahtuneet tunneliin vetämään kanavaveneitä, vaan kanavan läpi kulkeminen hoidettiin leggereiden avulla. Tämä tapahtui niin, että leggeri meni selälleen tai kyljelleen makaamaan ja työnsi venettä jaloillaan eteenpäin ottaen jalansijan tunnelin katosta tai seinästä. Työ oli erittäin raskasta ja tunnelin läpi pääseminen saattoi kestää kolme tuntia.

Brindley-tunneli suljettiin vuonna 1914 sen kärsittyä osittaisesta romahtamisesta. Tunnelin tutkiminen lopetettiin 60-luvulla, eikä sitä ole sen jälkeen tutkittu. Tunnelin suihin on asetettu kalterit, jotka estävät sisälle pääsyn. Kuitenkin vuonna 1979 olympia-melojat Jon Goodwin ja Robin Winter meloivat vanhan tunnelin läpi.

Telford-tunneli

Telford Tunnel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudempi tunneli on 2,67 kilometriä pitkä. Uusi tunneli rakennettiin, kun ensimmäinen tunneli loi kanavaverkostoon pullonkaulan. Rakentajana oli Thomas Telford. Uudempien louhimismenetelmien vuoksi tunneli valmistui kolmessa vuodessa ja se avattiin käyttöön vuonna 1827. Uusi tunneli toimi aluksi yhdessä ensimmäisen tunnelin kanssa niin, että liikenne kulki yhtä aikaa kumpaankin suuntaan.

Uudempikaan tunneli ei ole mitenkään erityisen tilava. Leveyttä tunnelilla on parhaimmillaan 426 ja vapaata korkeutta 180 senttimetriä.

Tunnelissa oli kulkukäytävä, jota pitkin hevoset pystyivät vetämään veneitä. Leggereille ei näin ollen ollut tarvetta. Vuosien 1914 ja 1954 välillä kanavaveneitä vedettiin sähköllä toimivan hinaajan avulla. Hinaaja kulki tunnelin pohjassa olevan kaapelin avulla. Hinaaja kuljetti lastinsa lisäksi 18 tonnin verran akkuja. Myöhemmin kattoon asennettiin sähkölinja, joka poistettiin 1954, jolloin myös tunnelin eteläpäähän asennettiin ovet sekä tuuletin. Ovia pidetään kiinni ja tuuletinta käynnissä, kun tunnelissa on polttomoottorilla käyviä veneitä. Tuuletin imee pakokaasut pois tunnelista.

1900-luvun lopulla myös Telfordin tunneli alkoi kärsiä vajoamisesta ja oli suljettuna useita vuosia. Hevosia varten rakennettu, nyt pitkään käyttämättömänä ollut vetopolku purettiin. Myös tämä polku oli kärsinyt vajoamisista ja siitä oli tullut vaarallinen sekä ihmisille että hevosille. Polun poistaminen lisäsi ilmavirran määrää ja helpotti polttomoottorilla käyvien veneiden kuljettajia.

Pieniä kanavia johtaa Telfordin tunneliin. Nämä kanavat on yhdistetty hiilikaivoksiin Golden Hillissä ja niitä pitkin kulkee ylimääräinen vesi kaivoksista kanavaan. Aikoinaan näitä pieniä tunneleita käytettiin hiilikaivosten hiilen kuljettamisessa suoraan tunneliin ilman niiden tuomista ensin maanpinnalle. Tässä käytettiin pieniä veneitä, joilla oli kymmenen tonnin kantokyky.

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telfordin tunneli sisältä

Nykyään Telfordin tunnelin läpi voi ajaa kanavaveneellä. Tunnelin kummankin suun päässä on viranomainen, joka huolehtii liikenteen kulkemisesta. Tunnelissa saa olla kerrallaan maksimissaan kahdeksan kanavavenettä, jotka lähetetään matkaan minuutin välein. Matkan ajan tunnelin eteläpääty on suljettuna kunnes ensimmäinen veneistä tulee tarpeeksi lähelle sitä. Mikäli seuraava vene on liian kaukana, tunnelin pää suljetaan uudelleen siksi aikaa, kunnes seuraava vene on tarpeeksi lähellä tunnelia.

Avotulen ja kaasulaitteiden käyttö tunnelin sisällä on kielletty suurten metaanipitoisuuksien vuoksi. Matka tunnelin läpi kestää 30–50 minuuttia riippuen kuljettajasta. Tunnelissa ei ole minkäänlaista valaistusta, vaan matkan ajan valoa tuottaa ainoastaan veneen oma ajovalo. Jokainen venekunta matkaa tunnelin läpi omatoimisesti, virallisia veneenkuljettajia tunnelin läpi kulkemiseksi ei ole tarjolla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]