Jänisintiaanit
Jänisintiaanit (engl. hare) elävät havumetsän ja tundran rajalla itäisen Kanadan subarktisen alueen pohjoisosassa napapiirin tienoilla Luoteisterritorioissa. Eurooppalaiset antoivat heille tämän nimen koska lumikenkäjänis oli kansalle merkittävin ruoan ja vaatteiden lähde.[1]
Luoteessa ja idässä tundralla asuu eskimoita. Jänisintiaanien asuma-alue on Suurelta karhujärveltä länteen, pohjoiseen ja luoteeseen MacKenzie-joen laaksossa ja tästä itään.[2] Viiden jänisintiaaniheimon asuma-alue Fort Normanin ja Suuren Karhujärven väliseudulla ulottuu Mackenzie-jokilaaksosta Yukonin territorion ja vuorten rajalta Nunavutin rajalle. Lännessä on Suuresta Karhujärvestä länteen ja luoteeseen on metsää, ja sen itäpuolella Suuresta karhujärvestä pohjoiseen tundran ja metsän siirtymävyöhyke, ja aivan seudun itäosissa tundraa. Jänisintiaanien asuinalueella elää sekä metsäkaribua että arktisempaa avomaan karibua. Suuressa osassa aluetta on jatkuva ikirouta.
Lähetyssaarnaajat saapuivat alueelle 1800-luvun puolivälin jälkeen.Tuolloin jänisintiaaneja oli ehkä 700-800. Jänisintiaanit metsästivät karibua, hirveä ja pienriistaa. He kalastivat ja keräsivät marjoja. Alueella eli paljon jäniksiä. Vaeltaen elävät jänisintiaanit näkivät monesti nälkää ennen eurooppalaisten tuloa. He saivat vaatteensa ja ravintonsa jäniksistä, joiden määrä vaihteli vuosittain 7-10 vuoden jaksoissa. Tämä ajoi intiaanit säännöllisesti toistuviin pahoihin nälänhätiin. [1].
Vuonna 1996 jänisintiaaneiksi oli rekisteröitynyt 1836 henkeä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hare (Band) The Canadan Encyclopedia. Historica Foundation of Canada. Arkistoitu 5.5.2006. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Native People: Subarctic The Canadian Encyclopedia. Historica Foundation of Canada. Arkistoitu 3.2.2008. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)