Hans Keilson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hans Keilson vuonna 2007.

Hans Keilson (12. joulukuuta 190931. toukokuuta 2011[1]) oli saksalaissyntyinen alankomaalainen psykoanalyytikko ja kirjailija.[2] Hän oli juutalainen ja pakeni natsihallintoa vuonna 1936. Hänen vuonna 1933 julkaistu romaaninsa kiellettiin myöhemmin, ja häneltä kiellettiin myös lääketieteen harjoittaminen. Natsit miehittivät Alankomaat, missä Keilson piilotteli ensimmäisen tyttärensä syntyessä vuonna 1941. Saksalainen katolilainen, josta sodan jälkeen tuli Keilsonin ensimmäinen vaimo (ja joka myös kääntyi juutalaisuuteen), väitti parin yhteisen lapsen isäksi saksalaista sotilasta.[3] Keilsonin vanhemmat kuolivat Auschwitzissä.[3]

Keilsonin potilaista monet olivat traumatisoituneita juutalaisia lapsia, joiden vanhemmista osan natsit olivat surmanneet. Hän kirjoitti traumoista uraauurtavan tutkimuksen, mutta häneltä on ilmestynyt myös romaaneja ja runoutta. Elokuussa 2010 The New York Timesin kirja-arvostelussa Francine Prose arvioi yli puoli vuosisataa vanhat Keilsonin romaanit Vastustajan kuolema (Der Tod des Widersachers) ja Komedia mollissa (Komödie in Moll) mestariteoksiksi. Keilsonin ensimmäisen vaimon kuoltua 1969 hän meni naimisiin Marita Keilson-Lauritzin kanssa, jonka kanssa oli kuolemaansa asti naimisissa. Parilla on yhteinen tytär.[3]

Keilsonin romaanit ovat osin omaelämäkerrallisia.[3] Niistä on suomennettu Vastustajan kuolema (Like 2012) ja Komedia mollissa (Like 2013).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.