Hans Carl Tesche

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hans Carl Tesche, myös Hans Karl Tesche, Karl Tesche tai Carl Tesche (1745 – 25. maaliskuuta 1814) oli Loviisassa vaikuttanut kauppias ja laivanvarustaja.

Hänen isänsä oli kauppias Lorentz Tesche (n.1720 – n.1749), äiti Maria Printz (1720–1783), poika Lorentz Henrik Tesche (1779–1853).

Haminan menetyksen v. 1743 jälkeen perustettiin Loviisan kaupunki, jossa porvariston ytimen muodostivat noin kymmenen entistä haminalaista, jotka vannoivat porvarisvalan uudessa kaupungissa keväällä 1748, mm. Teschet. Loviisassa suurkauppiaina Tesche-suvusta ovat aina 1850-luvulle vaikuttaneet ainakin

  • Petter Tesche (syntynyt noin 1698, kuollut 15. toukokuuta 1761 Loviisassa, vaimot Kristina Schmidt ja Anna Elisabeth von Bilang), kauppias, raatimies
  • Lorentz Tesche (syntynyt noin 1733, kuollut 24. tammikuuta 1760 Loviisassa, vaimo Hedvig Helena Bruun, myöhemmin Flachsen), kauppias
  • Lorentz Tesche (syntynyt noin 1720, kuollut noin 1749 Loviisassa, vaimo Maria Printz, myöhemmin Trivall) kauppias Haminassa, sittemmin Loviisassa
  • edellisen poika Hans Carl Tesche (syntynyt 1745, kuollut 25. maaliskuuta 1814 Loviisassa, vaimo Henrietta Sesemann, syntynyt n. 1750 Viipurissa, kuollut 18. huhtikuuta 1824) kauppias Loviisassa ja
  • edellisen poika Lorentz Henrik Tesche (syntynyt 23. huhtikuuta 1779 Loviisassa, kuollut 22. kesäkuuta 1853 Loviisassa) kauppias, laivanvarustaja Loviisassa.[1]

Teschen kauppahuone sijaitsi 1700/1800-luvun vaihteessa Loviisassa korttelin III tontilla 1 eli silloisen raatihuoneen vieressä Kuningattarenkadulla, noin numerossa 16.

1760-luvulla Nastolaan Herralan luo perustettiin saha, jonka Hans Carl Tesche hankki vähitellen itselleen. Loviisan alueen suurimpien sahojen loviisalaisosuuksia oli 1700-luvulta pitkälle 1800-lukua Teschen suvun 1/8-osuus Ummeljoen sahasta. Teschen suvulla oli osuuksia myös 1820-luvulla Mäntyharjulle perustetusta sahasta.

Teschen kauppahuoneella oli ollut Haminassa tupakkatehdas, joka oli käyttänyt Hollannista tuotua raaka-ainetta. Vuonna 1754 Loviisan 13 kauppiasta, mukaanluettuna Teschet perustivat Loviisan tupakkakehräämön nykyisen Aleksanterinkatu 1–3 paikalle. Puutarhakadun eteläpäähän perustettiin tupakkaviljelmä, jonka pinta-ala oli laajennettuna noin 2 ha. Tupakkatehtaan vuosituotanto vaihteli noin 4000 ja 9000 kg välillä

Vuonna 1820 Loviisan pohjoispuolelle perustettiin viinapolttimo. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1857, ja paikalle rakennettiin panimo. Alueen nimi on vuoden 1860 tienoilta asti ollut Panimomäki. Polttimon ja panimon suurimmat osakkaat olivat 1820-luvulta 1850-luvulle kauppiaat Holmsten, Tesche ja Golovtsoff.

Hans Carl Tesche oli 1810-luvulla päävarustaja Fortuna-laivassa, joka oli aikanaan Suomen kauppalaivaston suurin laiva. Tämän tasasaumaisen fregatin pituus oli 122 jalkaa (36,9 metriä) ja leveys 34 jalkaa (10,3 metriä). Lästiluvuksi ilmoitettiin peräti 386 lästiä. 1820-luvulla varustajaksi oli noussut seuraava sukupolvi: Hans Carl Teschen poika Lorentz Henrik Tesche. Laiva upposi Loviisan edustalle syysmyrskyssä vuonna 1822 paluumatkalla Espanjasta.[2]

Hans Carl Teschen ja hänen vaimonsa Henrietta Sesemann viettivät 1800-luvun alun Åbyn kartanossa Porvoon maalaiskunnassa. Hans Carl Teschen tyttären pojan tytär Alva Forsius syntyi Åbyn kartanossa vuonna 1866. Alva Forsius oli Suomen sosiaalitoimen pioneerejä, ja oli mm. tuomassa Suomeen Pelastusarmeijaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olle Sirén: Loviisan kaupungin historia 1745–1995. Loviisan kaupunki, 1995. ISBN 951-9114-51-3. (suomeksi)
  2. Kari Warjus: Fregatti Fortuna, Loviisa 1811–1822. Loviisa: Loviisan Merenkulkuhistorian Säätiö, 2005. ISBN 0-12-345678-9. (suomeksi)
  3. Arno Forsius: Alva Forsius (1866–1935) – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä saunalahti.fi. Viitattu 13.8.2017. (suomeksi)