Hanawon
Hanawon (kor. 하나원), virallisesti kotiutuksen tukikeskus Pohjois-Korean pakolaisille (kor. 북한이탈주민정착지원사무소, Bukanitaljuminjeongchakjiwonsamuso), on Anseongin kaupungissa sijaitseva erityiskoulu, joka on tarkoitettu Pohjois-Koreasta etelään loikanneille korealaisille. He muun muassa saavat maahan saavuttuaan automaattisesti Etelä-Korean kansalaisuuden. Pohjois- ja Etelä-Korea sopivat vuonna 1991, että eivät kohtele toisiaan vieraina valtioina, vaan hallituksella on "erityislaatuinen suhde, joka kumpuaa jälleenyhdistymiseen tähtäävästä prosessista".[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Koreasta saapuvien pakolaisten määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvulla maassa riehuvan nälänhädän vuoksi. Etelä-Koreassa kasvaviin pakolaismääriin vastattiin suunnitelmalla perustaa vastaanottokeskus nimenomaan pohjoisesta tuleville loikkareille. Aluksi suunniteltiin 150-paikkaista keskusta Gyeonggin provinssiin Anseongiin, ja lisäksi valtio vuokrasi lisätiloja provinssin muista kaupungeista. Koulussa vietettiin aluksi vain kahdeksan viikkoa, koska tulijoiden määrä oli niin suuri.[2] Nykymuodossaan Hanawon aloitti toimintansa 8. heinäkuuta 1999.[3]
2010-luvun kuluessa valtio laajensi koulun toimintaa ja rakennutti uusia kampuksia myös muualle Etelä-Koreaan. Vuonna 2012 valtio perusti hanawonin sivukonttorin Gangwonin provinssiin Hwacheonin kaupunkiin. Samassa yhtedessä Hanawonista tuli yksinomaan naisille ja lapsille tarkoitettu koulu.[2] Kim Jong-unin noustua valtaan vuonna 2011 pohjoisesta tulleiden loikkareiden määrä on kuitenkin romahtanut.[4]
Median edustajia päästettiin tutustumaan koulun toimintaan ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2016.[1]
Vuoteen 2019 mennessä koulusta oli valmistunut noin 31 000 henkilöä.[2]
Toiminta ja organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulun tarkoitus on, että loikkarit käyvät läpi kolme kuukautta kestävän kurssin, joka valmentaa heidät normaaliin elämään Etelä-Koreassa, jonka yhteiskuntamalli poikkeaa jyrkästi Pohjois-Koreasta. Miehet ja naiset pidetään erillään.[1] Koulusta valmistuminen on edellytys eteläkorealaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.[5]
Loikkareiden mukana tulleet pohjoiskorealaiset lapset pääsevät osallistumaan eteläkorealaiseen varhaiskasvatukseen Hanawonissa.[6]
Koulutuksen ja kotiutuksen lisäksi hanawon on myös terveyskeskus, jossa loikkareiden hoitamatta jääneitä terveyshuolia pyritään hoitamaan perusteellisesti. Lisäksi Pohjois-Koreasta tulleet saavat terapiaa, koska merkittävä osa tulokkaista kärsii masennuksesta ja seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamista traumoista.[7]
Loikkareille opetetaan Hanawonissa eteläkorealaisen elämän arkisia asioita, kuten sähkölaskun maksamista, käteisautomaatin käyttämistä sekä ostoksilla käymistä. Luokkaretket suuntautuvat mm. partureihin ja ravintoloihin, joissa loikkarit harjoittelevat asioimista ja valinnanvaran paljouteen sopeutumista.[8] Oppilaille ei ole asetettu ikärajaa. Kun CNN tutustui hanawonin toimintaan vuonna 2011, koulun vanhin oppilas oli 84 ja nuorin vain pari kuukautta.[9]
Koulun toiminnasta vastaa virallisesti Etelä-Korean yhtenäistämisministeriö.[6] Koulun tehtäviin kuuluu myös eteläkorealaisten asenteiden muuttaminen pohjoiskorealaisia kohtaan suopeammiksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Se Eun Gong: Fewer North Korean defectors reach South Korea, and questions grow about unification NPR. 15.9.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Jo He-rim: Feature Hanawon: Helping NK defectors settle better in capitalist South The Korea Herald. 5.7.2019. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ North Korean refugees speak out: 'My Hanawon experience' (3) The Korea Times. 15.6.2019. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Hanawon institute marks 24th anniversary of helping N. Korean defectors re-settle Arirang News. 10.7.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Hanawon Program Citizens’ Alliance for North Korean Human Rights. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b S. Korea hoping Hanawon Resettlement Center nurtures N. Korean defectors into respected social... Arirang News. 9.7.2022. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ North Korea: Preparing defectors for new lives in South Korea - BBC News BBC News. 11.7.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Demick, Barbara: Nothing to envy, s. 249. Spiegel & Grau, 2010. ISBN 978-0-385-52391-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2023). (englanniksi)
- ↑ Hancocks, Paula: South Korea breaks ground on facility for North Korean defectors CNN. 7.7.2011. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)