Haloefekti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee psykologiaa, Haloilmiö käsittelee optista ilmiötä.

Haloefekti eli sädekehävaikutus on yleistys jossa ihmiseen, jolla on jokin huomiota herättävä myönteinen ominaisuus, liitetään muitakin positiivisia piirteitä.[1] Sädekehäilmiötä vastaavaa negatiivista vaikutusta kutsutaan stigma-ilmiöksi.[1]

Varhaisissa psykologisissa kokeissa todettiinlähde?, että ihmiset yleensä muodostavat mielipiteensä ihmisestä ja pitävät sen mielipiteen pitkään. Lisäksi, jos ihmisestä oli muodostunut positiivinen tai negatiivinen mielikuva jonkin asian perusteella, ihmisillä on taipumusta pitää kyseisen henkilön muita ominaisuuksia hyvinä tai huonoina — harvemmin henkilöstä oltiin osittain positiivista ja osittain negatiivista mieltä.

Yleinen esimerkki halo-efektistä ilmenee silloin, kun jonkun henkilön oletetaan yleisesti olevan älykäs, koska hänellä on silmälasit. Toinen esimerkki halo-efektistä on se, että kauniimpien tai komeampien koululaisten oletetaan myös olevan älykkäämpiä. Myös valta-asema saattaa aiheuttaa halo-efektin: johtajan oletetaan olevan pätevä tehtävässään, koska hän on saavuttanut korkean aseman.

Markkinoinnissa halo-efektiä käytetään yhdistämään positiivisia mielikuvia laajempaan tuote-brändiin. Esimerkiksi iPod-soittimeen liitetyt mielikuvat liittävät positiivisen kuvan myös muihin Applen tuotteisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vilkko-Riihelä, Anneli; Laine, Vesa: Mielen maailma 1: Psykologian perustiedot, s. 104. 1.–4. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29312-6.