Kalkkistabilointi

Kalkkistabilointi on jäteveden hygienisointimenetelmä. Sen teho perustuu siihen, että taudinaiheuttajat eivät pysty elämään tai lisääntymään korkeilla (>10) pH tasolla. Kalkkistabilointi voidaan suorittaa joko poltetulla- tai sammutetulla kalkilla. Sammuttamaton kalkki nostaa pH:n lisäksi myös käsiteltävän lietteen lämpötilaa. Tärkeää stabiloimisen onnistumisen kannalta on lietteen ja kalkin tehokas sekoittaminen.

Poltetulla kalkilla stabilointi

Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohjeen mukaan puhdistamoliete on hygienisoitu kun lietteen pH nousee vähintään 12:een ja lämpötila kohoaa samanaikaisesti 55 °C:een kahden tunnin ajaksi. Lämpötilareaktio saadaan aikaan käyttämällä poltettua eli sammuttamatonta kalkkia (Cao). Poltettu kalkki reagoi veden ja hiilidioksidin kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia ja lämpöä.

Sammutetulla kalkilla stabilointi

Sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (Ca(OH)²) käytetään käyttö- ja jätevedenpuhdistusprosesseissa, metallurgisessa teollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Sammutettu kalkkia kutsutaan myös rakennushienokalkiksi.

Sammutetulla kalkilla stabilointi voidaan suorittaa:

• Käsiteltävän lietteen pH nostetaan yli 12:een, jolloin seuraavien 48 tunnin aikana pH:n nousu tuhoaa suurimman osan bakteereista ja viruksista.
• Nostetaan lietteen pH yli 11 vähintään 14 vuorokauden ajaksi ja pidetään lämpötila yli 20 °C.

Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi

Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabiloinnilla tarkoitetaan jäteveden käsittelyjärjestelmistä poistettavan lietteen hygienisointia sammutetulla kalkilla. Jätevesiliete hygienisoidaan sekoittamalla lietteeseen sammutettua eli rakennushienokalkkia. Hygienisoiva vaikutus perustuu lieteseoksen emäksisyyteen (tavoite pH yli 12) ja stabilointiaikaan.

Haja-asustusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle mikäli sakokaivoliete on hygienisoitu ennen peltoon levittämistä. Hyväksytyt menetelmät ovat kalkkistabiloinnin lisäksi termofiilinen mädätys, kompostointi, Kemicond-menetelmä tai terminen kuivaaminen. Jätevesilietettä, joka on peräisin tilalla asumisesta ja/tai tilalla tapahtuvasti muusta toiminnasta (joka ei tarvitse ympäristölupaa) voi levittää pellolle ilman ympäristölupaa, mikäli se hygienisoidaan.

Kalkkistabilointi sammutetulla kalkilla voidaan suorittaa myös nk. yhteiskeräilypisteessä, jossa yrittäjä kerää lietteet suureen lietesäiliöön (enintään 100 m³). Lietesäiliön, jossa kalkkistabilointi suoritetaan, on oltava kunnolla katettu. Yhteiskeräilypisteissä lietteiden hygienisointi on luvanvaraista.

Lähteet

• Lampen, H.: Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa (pdf) 9.12.2007. Maaseutukeskus. Arkistoitu 31.10.2008. Viitattu 9.12.2007.

Aiheesta muualla

• Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)