Siirry sisältöön

H. L. Hunley

Wikipediasta
H. L. Hunley
Hunleyta esittävä maalaus
Hunleyta esittävä maalaus
Aluksen vaiheet
Kölinlasku 1863
Laskettu vesille 1863
Palveluskäyttöön 17. helmikuuta 1864
Poistui palveluskäytöstä 17. helmikuuta 1864
Tila uponnut
Tekniset tiedot
Uppouma 7,5 t
Pituus 12,8 m
Leveys 1,2 m
Syväys 1,25 m
Propulsio käsin veivattavat potkurit
Nopeus 4 solmua (7 km/h) (sukelluksessa)
Miehistöä 1 upseeri, 8 värvättyä
Aseistus
Aseistus 1 puomitorpedo

H. L. Hunley (joskus myös CSS H. L. Hunley) oli varhainen yhdysvaltalainen sukellusvene vuodelta 1863. Se oli etelävaltioiden käytössä Yhdysvaltain sisällissodassa. Hunley oli maailman ensimmäinen sukellusvene, joka upotti toisen aluksen, kun sen kiinnittämä miina tuhosi 1 800 tonnin potkurisluupin USS Housatonicin. Samalla H. L. Hunley upposi itsekin ja vei miehistönsä mukanaan.[1][2][3][4]

Ensimmäinen yritys rakentaa taistelukykyinen sukellusvene tapahtui vuonna 1775, kun yhdysvaltalaisen David Bushnellin rakentama Turtle yritti upottaa Britannian kuninkaallisen laivaston lippulaivan HMS Eaglen. Yritys epäonnistui, kun räjähdepanosta ei saatu kiinnittymään Eaglen kylkeen.[1]

H. L. Hunleyn rakentamista edelsi kaksi prototyyppiä. Helmikuussa 1862 suoritettiin lähellä New Orleansia ensimmäinen koesukellus Pioneerilla. Kolmehenkisen aluksen koesukellus onnistui, mutta aluksen kehittäjät joutuivat muutamaa kuukautta myöhemmin itse upottamaan aluksensa, jotta se ei olisi jäänyt vihollisen käsiin. Toinen prototyyppi oli viisihenkinen American Diver, joka valmistui Alabamassa seuraavana vuonna. Helmikuussa 1863 suoritettu koesukellus epäonnistui. Alus upposi, mutta kaikki miehistön jäsenet pelastuivat.[1]

H. L. Hunley. William Alexanderin piirros (1863).

Aluksen runko oli valmistettu 42 takorautalevystä. Sukellus tapahtui aluksen keulassa ja perässä olleiden vesisäiliöiden sekä aluksen kyljissä olleiden käsikäyttöisten sivuvakaimien avulla. Sivuttaisohjaus tapahtui peräsimen avulla. Alukseen oli suunniteltu yhdeksän hengen miehistö, joista kahdeksan pyäritti voimanlähteenä ollutta potkuriin liitettyä kampea. Yhdeksännen henkilön tehtävänä oli navigoida ja säätää syvyyttä.[3] Ilmaa Hunleyssä riitti noin kahden tunnin sukellusta varten. Pinnan tuntumassa lisää ilmaa voitiin pumpata alukseen myös kahden putken kautta.[1]

Konepaja Park and Lyons Mobilessa Alabamassa valmisti sukellusveneen keväällä 1863. Työnohjauksesta vastasivat konfederaation armeijan 21. Alabaman vapaaehtoisrykmentin pioneerit luutnantti W. A. Alexander ja G. E. Dixon. Työ tehtiin Horace Lawson Hunleyn, James McClintockin ja Baxter Watsonin tekemien piirustusten pohjalta[5].

Myös Fish Boatiksi kutsuttu Hunley oli kovan onnen alus. Myöhemmin H. L. Hunleyksi nimetty sukellusvene upposi kahdesti jo koematkoillaan. Ensimmäisellä kerralla alus vei mukanaan viisi ja toisella kerralla kaikki kahdeksan miehistönjäsentä. Jälkimmäisellä kerralla joukossa oli myös Horace Lawson Hunley. Hylky nostettiin. Huonoista enteistä huolimatta aluksen päällikkö, kapteeni George E. Dixon, löysi uuden vapaaehtoisen seitsenhenkisen miehistön sukellusveneen viimeiselle matkalle.[1]

Sukellusvene lähti 17. helmikuuta 1864 suorittamaan ensimmäistä tehtäväänsä.[6] Hunleyn keulaan oli rakennettu kiinteä, miinalla varustettu teräväkärkinen puomi (puomitorpedo), joka iskeytyi Housatonicin kylkeen. Onnistuneen iskun jälkeen Hunley peruutti pois räjäyttäen vihollislaivan kylkeen kiinnittyneen miinan mekaanisesti. Housatonic upposi viidessä minuutissa Charlestonin satamaan, jolloin viisi sen 160-henkisestä miehistöstä kuoli.

Hunley kuitenkin upposi itsekin Charlestonin lahden suulla olevaan satamaan vieden mukanaan koko miehistön. Uppoamisen syystä ei ollut yksimielisyyttä, mutta vuonna 2017 Duken yliopiston tutkimuksen mukaan Hunley upposi, kun sen räjähtänyt torpedo aiheutti šokkiaallon, joka puolestaan puhkaisi sukullusveneessä olleiden miesten keuhkot tappaen heidät joko välittömästi tai aiheuttamalla tajuttomuuden, jonka aikana sukellusvene upposi.[2][6][7][8]

Hylky paikallistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970[9]. Vuonna 1995 sen löysi kirjailija Clive Cusslerin johtama National Underwater and Marine Agencyn sukeltajaryhmä Charlestoninlahden suulta olevasta satamasta. Hylky nostettiin 8. elokuuta 2000 ja asetettiin näytteille Warren Lasch Conservation Centeriin Etelä-Carolinaan.[7] Sukellusveneestä löytyneet ruumiit olivat alkuperäisissä asemissaan.[8] Miehistön jäsenten ruumiit tunnistettiin pitkällisten DNA-tutkimusten jälkeen, minkä jälkeen heidät haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin 17. huhtikuuta 2004. Heidän kasvonsa on rekonstruktioitu museon kokoelmiin.[1][6]

Etelävaltioiden sotalaivojen nimen edessä oli CSS-lyhenne (”Confederate States Ship”), ja siksi H. L. Hunleytakin on usein kutsuttu nimellä CSS H. L. Hunley. Tämä nimi on kuitenkin epävirallinen, sillä virallisesti sukellusvene ei koskaan kuulunut etelävaltioiden sotalaivaston vahvuuteen.[10] Sisällissodan aikana etelävaltioiden alueella rakennettiin useita muitakin sukellusveneitä, ja ainakin kaksi näistä teki epäonnistuneen hyökkäysyrityksen pohjoisvaltioiden sotalaivoja vastaan.

  1. 1 2 3 4 5 6 Tieteen kuvalehti Historia 17/2013, s. 28–35
  2. 1 2 H.L. Hunley | History, Recovery, & Facts 2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 H. L. Hunley Submarine 2025. Encyclopedia of Alabama. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  4. Mooney, Hannah: August, 1863: The H.L. Hunley sinks for the first time in Charleston Harbor 3.8.2022. South Carolina Historical Society. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  5. H. L. Hunley history.navy.mil. Arkistoitu 17.8.2012. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  6. 1 2 3 HL Hunley 7.4.2023. American Battlefield Trust. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  7. 1 2 What caused the Hunley to sink? 9.8.2019. WCBD NEWS 2. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  8. 1 2 Lance, Rachel: The New Explosive Theory About What Doomed the Crew of the 'Hunley' Smithsonian Magazine. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  9. A Civil War Time Capsule From the Sea 24.6.2007. US News. Arkistoitu 2.8.2012. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  10. What’s in a Name? Is it the H. L. Hunley or the CSS Hunley? 8.8.2023. The Friends of The Hunley. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]