Gustaf Borgström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Borgström (22. kesäkuuta 17304. tammikuuta 1795) oli porvoolainen kauppias, tehtailija, laivanvarustaja ja raatimies. Hänen vaimonsa (1755) oli Maria Fransman (13. syyskuuta 1729 – 2. helmikuuta 1808). Heidän tyttärensä Catarina Elisabethin (1775–1836) mies oli Johan Solitander. Gustaf Borgströmin veljen pojan poika oli helsinkiläinen liikemies ja mesenaatti Henrik Borgström (1799–1883).

Gustaf Borgström oli kolmannen polven kauppias Porvoossa. Gustafin isä, raatimies Henrik Jöransson Borgström (noin 1680–1772) omisti 1750-luvulta lähtien korttelista IV tontin 8, Jokikatu 10. Hänen kuolemansa jälkeen tontti periytyi Gustafin veljelle Jacob Borgströmille (1742–1789), joka oli naimisissa Johan Solitanderin sisaren Catarina Solitanderin (1753–1808) kanssa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1789.

Gustaf Borgströmin vaimo Maria Fransman oli myös kauppiassukua. Hänen vanhempiensa Johan Fransmanin ja Margareta Ekebarckin kauppatontti oli korttelissa II tontti 38, Kirkkokatu 16.

Kauppias Gustaf Borgström hankki huutokaupassa vuonna 1757 talon korttelista IV tontti 1, Jokikatu 24. Nykyiset asuinrakennukset ovat peräisin tulipalon jälkeen 1760-luvulta. Myöhemmin vuoden 1772 jälkeen Borgström yhdisti omistukseensa noin puolet viereisestä korttelin IV tontista 2, Jokikatu 22, jonka aikaisemmin oli omistanut kauppias Petter Schröder. [1]

Gustaf Borgström omisti suuria osuuksia tupakka- ja purjetehtaista. Porvariston puhemiehenä ja raatimiehenä hän vaikutti kaupungin julkisessa elämässä 1700-luvun lopulla.

Gustaf Borgström oli Porvoon sokeritehtaan perustaja. Vuonna 1784 perustettiin Porvooseen sokeritehdas aiempaan pormestari Gabriel Hagertin rakennukseen raatihuoneentorilla. Perustajina olivat Gustaf Borgström, R.W. De Geer, molemmilla 5/24 sekä Petter Näslind, Jakob Borgström, Jonas Holm, Johan Fredrik Lang ja Petter Arelius, kaikilla 2/24 sekä Johan Solitander, Henrik Kniper, Henrik Sjöberg ja Henrik Palmsten, kullakin 1/24. [2]

Gustaf Borgström oli kokonaan tai osittain omistajana useassa, vuosisatojen 1700 ja 1800 vaihteessa hankitussa, rahtia kuljettavassa purjelaivassa:[2]

  • 1783 kreijari Gedda, omistajat G.Borgström, J.Borgström ja H.Jerpenius, 54 lästiä, haaksirikkoutui Rysskärissä 1789
  • 1783 priki Wälgång, omistajat G.Borgström, J.Borgström, H.Jerpenius ja A.Bergman Porvoosta, 76 1/4 lästiä, rakennettu Orrbyssä, myyty 1788
  • 1783 fregatti Borgå, omistajat G.Borgström, P.Näslind, H.J.Kniper, H.Jerpenius, G.Nymalm, P.Arelius, J.Solitander ja E.Solitander, 216 11/28 lästiä, pituus 109 jalkaa, leveys 29 1/2 jalkaa, syvyys 7 2/3 jalkaa, rakennettu Porvoossa, purjehtinut Cadizin kautta Välimerelle 1791, tehnyt muita Välimerenmatkoja 1796 ja 1798.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkonkirjat (sukulaisuussuhteet)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olav Panelius: Gårdar och gårdsägare i Borgå på 1600- och 1700-talen. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1983. 10529476. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Porvoon kaupungin historia.. Porvoo: Porvoon kaupunki, 1994. 47962611. Teoksen verkkoversio.