Jyvässolu
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jyvässolu eli granulosyytti (engl. granulocyte) on valkosolujen alatyyppi, jolle ovat ominaisia soluliman rakkulat (engl. specific granules) ja lohkoihin jakaantunut tuma.[1] Jyvässoluihin kuuluvat neutrofiilit, eosinofiilit ja basofiilit, jotka eroavat valomikroskopiassa toisistaan värjäytymisominaisuuksiltaan.[1] Jyvässolut kiertävät veressä, mutta voivat siirtyä kudoksiin toimimaan osana immuunijärjestelmää.[1] Neutrofiilit ovat runsaimpia jyvässoluja ja keskeisiä akuuteissa tulehdusreaktioissa, joissa ne toimivat solusyöjinä.[1] Eosinofiilit ovat osallisina mm. allergisiin reaktioihin ja puolustukseen loisia vastaan.[1] Basofiilit ovat vähälukuisia jyvässoluja, jotka osallistuvat allergisiin reaktioihin ja anafylaksiaan.[1]
Kaikki jyvässolut muodostuvat luuytimessä monipotentista myeloidisesta kantasolusta (CFU-GEMM).[1]
Neutrofiilinen granulosyytti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutrofiilisten granulosyyttien tuma on 2–5-liuskainen. Neutrofiilit ovat ihmisen ja koiranlähde? yleisimpiä leukosyyttejä. Niiden määrä lisääntyy akuuteissa bakteeritulehduksissa, joissa ne osallistuvat kudokseen muodostuvan märkäeritteen muodostamiseen. Märkäerite muodostuu bakteereista, kuolleesta kudoksesta ja neutrofiilisista granulosyyteistä. Neutrofiilisten granulosyyttien määrää nostavat myös syöminen ja stressi. Linnuilla ei ole lainkaan neutrofiilisia granulosyyttejä, mutta niiden tilalla on heterofiilisiä granulosyyttejä.lähde?
Eosinofiilinen granulosyytti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eosinofiilisten granulosyyttien tumat ovat kaksiliuskaisia. Eosinofiiliset granulosyytit hillitsevät tulehdusrektioita, vaimentavat allergisia oireita ja tuhoavat parasiitteja. Niiden määrä verenkierrossa lisääntyy loistartuntojen, leukemian ja allergioiden yhteydessä. Eosinofiilien granuloissa on muun muassa histaminaasia, joka tuhoaa vapaata histamiinia. Ihmisellä eosinofiilien määrä on korkeimmillaan keskiyöllä ja matalimmillaan puolenpäivän aikoihin.
Basofiilinen granulosyytti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basofiilisten granulosyyttien tuma on suuri ja epäsäännöllisen muotoinen. Basofiilien granuloissa on hepariinia ja histamiinia, joillakin kotieläimillä lisäksi serotoniinialähde?. Allergisen reaktion yhteydessä tiettyjen immunoglobuliinien liittyminen basofiilien solukalvoon aiheuttaa granuloiden sisällön vapautumisen verenkiertoon. Nämä vapautuneet aineet puolestaan osallistuvat allergiaoireiden syntyyn: esimerkiksi histamiini aiheuttaa verisuonten seinämien läpäisevyyden kasvamista, jolloin veriplasmaa siirtyy kudoksiin. Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa šokin, kun veren tilavuus verisuonistossa pienenee.