Goldaun vuorensortuma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sortuma näkyy Rossbergin rinteessä edelleen.

Goldaun vuorensortuma (saks. Goldauer Bergstürz) oli 2. syyskuuta 1806 Arthissa Sveitsissä tapahtunut luonnonkatastrofi. Sortuma on Sveitsin lähihistorian pahin katastrofi, jossa kuoli 457 ihmistä.

Rossbergvuoren rinteeltä valui noin 40 miljoonaa kuutiometriä kiviä ja murentunutta kalliota alas laaksoon. Sortuman leveys oli puolisen kilometriä, korkeus jopa 80 metriä ja pituus lähes kaksi kilometriä. Vyörymä peitti Goldaun ja Röthenin kylät sekä aiheutti tuhoja Buosingenissa ja Lauerzissa. Lauerzerseessä syntyi hyökyaalto ja järvi pieneni arviolta kuudenneksella. Sortuma-alue on edelleen hyvin erotettavissa vuorenrinteellä.

Sortuma oli seurausta kovan pintakerroksen alla olevan pehmeämmän kallioaineksen murenemisesta ja liikkumisesta muun muassa veden vaikutuksesta. Rossbergin rinteen sortumat jatkuvat: vuoden 2005 elokuun runsaiden sateiden jälkeen irtosi rinteestä arviolta 0,1 milj. m³ kiviainesta.

Goldaussa on sortumaa, sen syitä ja seurauksia esittelevä museo.[1] Alueen halki kulkee luontopolku[2]. Goldaun eläinpuisto (saks. Natur- und Tierpark Goldau) sijaitsee sortuma-alueella Arth-Goldaun rautatieaseman pohjoispuolella[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]