Georg Albert Hellström
Georg Albert Hellström (27. syyskuuta 1869 Pietari – 9. kesäkuuta 1926 Viipuri) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Hellströmin vanhemmat olivat kauppa-asiamies, kollegineuvos Thomas Leonard Hellström ja Carolina Fredrika Charlotta Synnerberg ja puoliso vuodesta 1903 Ljubov Klaudijevna Fley. Hellström suoritti Pietarissa 1. kadettikoulun 1888, jatkaen opintojaan Nikolain ratsuväkiopistossa. Sieltä valmistuttuaan hänet määrättiin kornettina Suomen Rakuunarykmenttiin Lappeenrantaan 1890. Seuraavana vuonna Hellström komennettiin 4. Pihkovan, H.M. Keisarinnan henkivartiorakuunarykmenttiin, josta hän kuitenkin palasi Suomen Rakuunarykmenttiin ja sai ylennyksen luutnantiksi 1894 ja aliratsumestariksi 1897. Hellström toimi rykmenttinsä ase-esimiehenä 1896–1898. Kouluttajaksi upseerien ratsuväkikouluun Pietariin hänet siirrettiin 1900 ja edelleen 1902 3. Kirsanovin reserviratsuväkirykmenttiin, mutta pysytettynä upseerien ratsuväkikoulun palveluksessa. Hellström osallistui Venäjän–Japanin sotaan 1904–1905 ja ylennettiin jälkimmäisenä vuonna ratsumestariksi. Hänet määrättiin pysyvästi upseerien ratsuväkikoulun 1907 ja nimitettiin 1909 koulun kirjastonhoitajaksi, everstiluutnantiksi ylennettynä. Vuonna 1912 Hellström siirrettiin 1912 armeijaratsuväkeen ja asetettiin Suomen Kenraalikuvernöörinkanslian käytettäväksi. Hän toimi siellä vt. nuorempana kielenkääntäjänä 1912–1913 ja kielenkääntäjänä 1913–1914. Eron sotapalveluksesta Hellström sai kenraalimajurina 1914, mutta työskenteli vielä reservissä Suomen Kenraalikuvernöörinkanslian kassanhoitajana helmikuun vallankumoukseen 1917 saakka.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Georg Albert Hellström Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 15.2.2020)
|
