Genius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Genius (lat., monikko genii) tarkoittaa henkeä ja henkiolentoa. Antiikin Rooman uskonnossa genius oli miehen, etenkin perheenisän, suojelushenki, joka symboloi hänen parempaa minäänsä ja hänen luovia voimiaan. Genius syntyi ja kuoli samanaikaisesti suojattinsa kanssa. Geniusta vastannut naisten suojelushenki oli Juno. Genius-kultin laajetessa myös perheillä, yhdistyksillä, karjalla, kaupungeilla ja valtiolla oli oma geniuksensa. Lopulta genius tarkoitti yleistä suojelushenkeä, jolle uhrattiin ja jota juhlittiin syntymäpäivänä ja muina tärkeinä juhlapäivinä. Eräs muunnos oli Rooman keisarin suojelushenki genius Augusti.

Genius kuvattiin tavallisesti peitetypäisenä toogaan pukeutuneena miehenä, jolla oli runsaudensarvi vasemmassa ja uhrimalja oikeassa kädessään. Myöhemmässä kuvataiteessa genius kuvataan siivekkäänä nuorukaisena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966