Fukagawa (Kōtō)
.jpg)
Fukagawa (jap. 深川) on Tokion kaupunginosa Kōtōn erillisalueella. Se sijaitsee erillisalueen länsiosassa Sumidajoen itäpuolella. Fukagawa ja naapurikaupunginosa Tomioka kehittyivät 1600-luvun puolivälistä lähtien Tomioka Hachiman-gūn šintolaisen pyhäkön portineduskaupunkina. Fukagawa oli yksi Tokion geisha-kortteleista ja osa Tokion kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamaa ’alakaupunkia’ (shitamachi). Alueen nimenä Fukagawa viittaa koko Kōtōn erillisalueen länsiosaan, sillä vuoteen 1947 saakka se muodosti Fukagawa-kun suuralueen osana Tokion kaupunkia.[1][2][3]
Fukagawan kaupunginosan pinta-ala on 0,22 neliökilometriä,[4] ja se jakautuu kahteen osa-alueeseen, jotka on numeroitu Fukagawa 1-chōme ja Fukagawa 2-chōme. Niissä on yhteensä 4 158 asukasta (tammikuussa 2024).[5] Kaupunginosan väestötiheys on siten noin 18 900 asukasta neliökilometrillä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginosan nimen sanotaan olevan peräisin Osakan seudulta Settsun provinssista saapuneelta Fukagawa Hachirōemonilta, joka perusti alueelle kyläasutuksen 1600-luvun lopulla. Fukagawan seutu alkoi kuitenkin kaupungistua jo aiemmin, kun sen läpi rakennettiin Onagigawa-niminen kanava, jota pitkin Edoon kuljetettiin suolaa Gyōtokusta nykyisen Ichikawan kaupungin alueelta. Vuoden 1657 Meireki-suurpalon jälkeen kaupunkimainen rakentaminen aloitettiin Sumidajoen suulla, kun sinne siirtyi temppeleitä, sotilasluokkaa ja kauppiasväestöä. Fukagawaan keskitettiin myös puutavaran kauppaa, ja syntyi vilkas Fukagawan lautatarha (Fukagawa kiba); osa seudusta kehittyi vuorostaan Tomioka Hachiman-gūn pyhäkön ja Eitai-jin temppelin portineduskaupunkina.[1][2]
1700-luvun lopulla syntyi Fukagawan punaisten lyhtyjen alue, jonka geishat tunnettiin hienostuneisuudestaan (iki); toisen suositun viihdekorttelin, Yoshiwaran, geishoja pidettiin puolestaan räväkämpinä ja prameilevampina (hade). Fukawawan geishoja kutsuttiin myös nimellä Tatsumi geisha (辰巳芸者, ’kaakon geishat’), sillä Fukagawa sijaitsi Edon linnan kaakkoispuolella. Kaupunginosaan kehittyi erityinen geishakulttuuri, jota kuvattiin ajan sharebon- ja ninjōbon-viihdekirjallisuudessa. Sinne sijoittui asumaan myös ajan sivistyneistöä. Kaupungistumisen myötä Fukagawa liitettiin Edon keskustaan kahdella Sumidajoen ylittävällä sillalla, jotka valmistuivat vuosina 1693 ja 1698.[1][2]
Meiji-restauraation jälkeen 1800-luvun lopulla Fukagawaan alettiin rakentaa teollisuutta, merkittävimpänä Asanon sementtitehdas, joka avattiin vuonna 1871. Fukagawan suuralue perustettiin vuonna 1878; siitä tuli osa Tokion kaupunkia, kun Tokion kaupunkihallinto muodostettiin vuonna 1889. Kaupunginosa tuhoutui lähes täysin ensin suuressa Kantōn maanjäristyksessä vuonna 1923, sitten toisen maailmansodan ilmapommituksissa vuoden 1945 keväällä. Vuonna 1947 Fukagawan ja Jōtōn suuralueet liitettiin yhteen nykyiseksi Kōtōn erillisalueeksi. Sodan jälkeen Japanin talouden kasvaessa ja teollisuustoiminnan laajentuessa voimakkaasti alue kärsi saastumisesta ja melusta, ja sen väkiluku alkoikin laskea. Myöhemmin teollisuuden siirtyessä muualle elinolosuhteet ovat parantuneet. Sen jälkeen, kun Tokion metroverkko ulotettiin alueelle, sinne on rakennettu paljon asuinkerrostaloja.[1][2]
Kaupunkikuva ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Fukagawan kaupunginosa sijaitsee Kōtōn länsiosassa. Naapurikaupunginosia ovat lännessä Fukuzumi, pohjoisessa Kiyosumi ja Hirano, idässä Fuyuki sekä etelässä Tomioka ja Monzen-nakachō. Pohjoisessa kaupunginosa rajautuu Sendaiborigawa-nimiseen kanavaan, etelärajalla kulkee Tokion pääkaupunkimoottoritien Fukagawa-linja eli linja nro. 9. Historiallinen Fukagawan alue on kuitenkin tätä pienikokoista kaupunginosaa huomattavasti laajempi ja käsittää koko Kōtōn erillisalueen länsiosan.[1][2][6]
Fukagawan alueella on säilynyt Tokion historiallisen ’alakaupungin’ eli shitamachin maanläheinen tunnelma. Vanhoihin perinteisiin kuuluu Tomioka Hachiman-gūn pyhäkön suuri festivaali Fukagawa Hachiman-matsuri, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Tomioka Hachiman-gū sijaitsee nykyisen Tomiokan kaupunginosan puolella. Muistuma puutavaran kaupasta on Kiba no kakunori -perinne, jossa uittomiehet esittelevät taitojaan tukkipuilla. Perinteinen alueella syöty ruokalaji on kalastajien suosiossa ollut Fukagawa-meshi, jossa riisipedin päälle on aseteltu sieniä ja asari-simpukoita (Ruditapes philippinarum).[3]
Fukagawan kaupunginosassa sijaitsee asuinrakennusten lisäksi useita buddhalaisia temppeleitä, kuten Shingyō-ji.[6] Vaikka muun muassa puutavarakauppa on siirtynyt muualle, Fukagawan alueella on edelleen paljon pienteollisuutta.[1][2]
-
Fukagawa Mannen-bashi shita, Hokusain puupiirros, n. 1830 -
Yotsumen pionipuutarha Fukagawassa 1890-luvulla -
Hōjō-inin temppeli -
Fukagawa-matsuri
.jpg)
.JPG)
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fukagawan läpi kulkee pohjois–eteläsuunnassa Toei-metron Ōedo-linja, mutta sillä ei ole kaupunginosassa asemaa. Lähimmät asemat ovat Monzen-nakachōn asema Fukagawan eteläpuolella ja Kiyosumi-Shirakawan asema Fukagawan pohjoispuolella.[6]
Fukagawan etelärajalla kulkee Tokion pääkaupunkimoottoritien linja nro. 9. Kaupunginosan läpi kulkevat pohjois–eteläsuuntainen pääkatu Kiyosumi-dōri ja itä–länsisuuntainen pääkatu Kasaibashi-dōri.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f 精選版 日本国語大辞典 / 日本歴史地名大系 / 改訂新版 世界大百科事典 / 百科事典マイペディア: 深川 Kotobank. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ a b c d e f 日本大百科全書: 深川（東京都） Kotobank. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ a b Fukagawa - a classic shitamachi and the old heart of the city Tokyo Convention & Visitors Bureau. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ 平成27年国勢調査 東京都区市町村町丁別報告 江東区 東京都総務局統計部. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ 江東区の世帯と人口（住民基本台帳による）区民部区民課 令和6年1月1日現在 Koto City. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ a b c d 日本地図 東京都 江東区 冬木２３ Mapion. Viitattu 10.1.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fukagawa Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||
