Filigraani
Filigraani (ital. filigrane; lat. filum = 'lanka', lat. granum = 'jyvä'[1]) on kultasepäntekniikka, jossa ohuita metallilankoja juotetaan metalliin. Metallilankoja voidaan myös kiinnittää kehykseen jolloin tulos on pitsimäinen. Tekniikkaa käytettiin jo Troijassa 2000 eaa.[2]
Filigraani on lähellä granulointia, ja samassa työssä käytetään usein molempia.[2]
Sanaa filigraani käytetään myös valmiista kultasepäntöistä, joissa on usein käytetty hyvin ohuita kulta- ja hopealankoja. Lasitaiteessa lasejakin koristeltiin Venetsiassa liligraaneilla, ohuilla lasinauhoilla.[1] Filigraanilasi on väritöntä tai hyvin vaaleaa lasia, jonka massaan on sulatettu ohuita värillisiä, spiraali- tai verkkokuvioita muodostavia lasilankoja.lähde?
Filigraani tarkoittaa lisäksi myös paperissa olevaa vesileimaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Filigraani Tietosanakirja, osa 2. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910
- ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 148. (3. painos) Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
- ↑ Toim. Annukka Aikio, uus. Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 211. (Filigraani 3) Helsinki: Otava, 1979, 7. painos. ISBN 951-1-06288-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Filigraani Wikimedia Commonsissa
