Euroopan unionin sirusäädös

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Euroopan unionin sirusäädös eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä[1] on Euroopan unionin säädös, joka tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä puolijohdeteollisuudessa. Säädös on myös seurausta puolijohdepulasta, jonka vuoksi autoteollisuus on joutunut vähentämään tuotantoaan.[2] Helmikuussa 2022 julkaistun säädöksen myötä luvattiin 42 miljardia euroa tukea puolijohdeteollisuudelle.[3] Asetus hyväksyttiin huhtikuussa 2023.[4] Säädöksen myötä eurooppalaiselle puolijohdeteollisuudelle on tullut 22 miljardia euroa rahoitusta, josta 13,7 miljardia on yksityisiltä tahoilta.[5] Tavoitteena on kasvattaa Euroopan unionin osuutta globaaleista puolijohdeteollisuuden markkinoista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.[6] Hankkeeseen kuuluu kolme "pilaria": suuren mittakaavan teknologisen kapasiteetin rakentaminen ja innovointi; kehys julkisten ja yksityisten investointien kannustamiseen tuotantolaitoksille; ja koordinaatio European Semiconductor Boardin kautta Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä.[7]

Yhdysvalloissa on vastaava CHIPS and Science Act, joka on 52,7 miljardin dollarin ohjelma puolijohdeteollisuuteen.[4][8]

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Infineon Technologies aloitti toukokuussa 2023 uuden tehtaan rakentamisen Dresdeniin viiden miljardin euron investoinnilla. Investointi on Infineonin suurin yksittäinen investointi sen historiassa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]