Lähdekoodi sivulle Euroopan kansanpuolue

{{Ohjaa tänne|EPP|[[EPP (täsmennyssivu)]]}}
{{Puolue
| nimi          = Euroopan kansanpuolue
| muu nimi      = European People’s Party
| logo          = EPP logo-fi.svg
| värikoodi     = {{EPP-väri}}
| perustettu    = [[8. heinäkuuta]] [[1976]]
| lakkautettu   = 
| puheenjohtaja = [[Manfred Weber]]
| pääsihteeri   = [[Thanasis Bakolas]]
| ryhmäjohtaja  = [[Manfred Weber]]
| ideologia     = {{Lista|
* [[kristillisdemokratia]]<ref name="ABC">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.parties-and-elections.eu/eu.html | Nimeke=European Union | Julkaisu=Parties and Elections in Europe | Ajankohta=2019 | Kieli={{en}} | Viitattu=22.9.2019}}</ref>
* [[konservatismi]]
* [[liberaalikonservatismi]]<ref name="ABC"/>
}}
| poliittinen kirjo = [[keskusta-oikeisto]]
| toimisto      = {{Belgian lippu}} [[Bryssel]], [[Belgia]]
| osoite        = Rue du Commerce/<br>Handelsstraat 10, 1000
| ajatushautomo = {{Lista|
* [[Wilfried Martensin Eurooppa-opintojen keskus|Martens Centre]]
* [[Robert Schumann -instituutti]]
}}
| äänenkannattaja = 
| jäsenmäärä    = 
| värit         = {{Color box|#0155A0|border=darkgray}} tummansininen<br/>{{Color box|#FBB034|border=darkgray}} keltainen<br/>{{color box|#3399FF|border=darkgray}} taivaansininen
| meppejä       = {{Koostumuspalkki yksi|178|705|{{EPP-väri}}}}
| muu parlamentti 1 = [[Eurooppa-neuvosto]]
| muita parlamentaarikkoja 1 = {{Koostumuspalkki yksi|11|27|{{EPP-väri}}}}
| muu parlamentti 2 = [[Euroopan komissio]]
| muita parlamentaarikkoja 2 = {{Koostumuspalkki yksi|10|27|{{EPP-väri}}}}
| muu parlamentti 3 = Eurooppalaiset alahuoneet
| muita parlamentaarikkoja 3 = {{Koostumuspalkki yksi|1640|6512|{{EPP-väri}}}}
| muu parlamentti 4 = Eurooppalaiset ylähuoneet
| muita parlamentaarikkoja 4 = {{Koostumuspalkki yksi|462|1507|{{EPP-väri}}}}
| kansainväliset jäsenyydet = – [[Centrist Democrat International]]<br>– [[International Democrat Union]]
| naisjärjestö  = 
| nuorisojärjestö = [[Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestö|YEPP]]
| varhaisnuorisojärjestö = 
| opiskelijajärjestö = [[Euroopan demokraattiset opiskelijat|EDS]]
| muu järjestölaji 1 = [[Luettelo Euroopan parlamentin ryhmistä|Parlamenttiryhmä]]
| muu järjestö 1 = [[Euroopan kansanpuolueen ryhmä|EPP-ryhmä]]
| kotisivu      = {{URL|www.epp.eu}}
}}
{{Kristillisdemokratia}}

'''Euroopan kansanpuolue ''' ({{k-en|European People’s Party}}, lyh. '''EPP''') on vuonna 1976 perustettu [[Europuolue|eurooppalainen puolue]]. Sen perustivat [[Kristillisdemokratia|kristillisdemokraattiset]] puolueet. Myöhemmin puolue on laajentanut jäsenkenttäänsä myös [[Konservatismi|konservatiivisiin]] ja myös joihinkin [[ keskusta-oikeisto]]laisiin puolueisiin. Puolueen puheenjohtajana on toiminut toukokuusta 2022 lähtien saksalainen [[Manfred Weber]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.politico.eu/article/epp-elect-manfred-weber-president/ | Nimeke = Manfred Weber elected president of European People’s Party | Julkaisu = Politico | Tekijä = Hans von der Burchard | Ajankohta = 2022-05-31 | Viitattu = 2022-06-01 }}</ref>

EPP on ollut [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] suurin puolue vuodesta 1999, [[Eurooppa-neuvosto]]n suurin puolue vuodesta 2002 ja se on myös selvästi suurin puolue nykyisessä [[Euroopan komissio]]ssa. [[Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja]] ja [[Euroopan komission puheenjohtaja]] tulevat molemmat EPP:stä. Monet Euroopan unionin perustajahahmoista tulivat puolueista, jotka myöhemmin perustivat EPP:n. EU:n ulkopuolella EPP:llä on enemmistö [[Euroopan neuvosto]]n parlamentaarisessa yleiskokouksessa. EPP on vuorotellut sen keskusta-vasemmistolaisen kilpailijan, [[Euroopan sosialidemokraattinen puolue|Euroopan sosialidemokraattisen puolueen]], kanssa Euroopan suurimpana puolueena.{{lähde}}

Euroopan kansanpuolue on omien sanojensa mukaan “Euroopan keskustaoikeistolainen poliittinen perhe. Se pyrkii luomaan ihmisiä lähellä olevan arvojen Euroopan, joka perustuu demokratiaan, avoimuuteen ja vastuullisuuteen, sekä vaurauteen, johon päästään edistämällä sosiaalista markkinataloutta.”<ref>http://www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room/content/20130906STO18828/html/Lis%C3%A4tietoa-eurooppalaisista-poliittisista-puolueista</ref>

Euroopan kansanpuolue on kahden globaalin keskustaoikeistolaisen verkoston Euroopan siipi: [[International Democrat Union]]in ja [[Centrist Democrat International]]in.<ref name="EV39"/>

== Historia ==
=== Tausta ===
{{Pääartikkeli|[[Kristillisdemokratia]]}}
Kristillisdemokraattisen liikkeen synty liittyy kansallisvaltioiden ja demokratioiden kehitykseen. Kun kansallisia puolueita syntyi, oli luonnollista että vahvasti kristillisissä kulttuureissa monet puolueet ottivat kristillisyyden puolueensa perustaksi. Tähän vaikutti erityisesti se, että vastassa olivat uskonnonvastaiset ja sosialistiseen vallankumoukseen pyrkivät puolueet. Kirkon ja kristillisyyden asema, sodat ja Ranskan vallankumous vaikuttivat kuitenkin hyvin eri tavalla eri maissa.<ref name="EV38">Erävalo 2018, s. 38</ref>

Eurooppalaisten kristillisdemokraattien yhteistyö alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastapainona [[Komintern|kommunistiselle internationaalille]]. Aloitteen yhteistyöstä teki [[Italian kansanpuolue (1919)|Italian kansanpuolueen]] johtaja, katolinen pappi [[Luigi Sturzo]]. Vuonna 1921 PPI:n delegaatio [[Alcide de Gasperi]]n johdolla tapasi [[Keskustapuolue (Saksa)|Saksan keskustapuolueen]] johtoa, johon kuului mm. [[Konrad Adenauer]]. Yhteistyötä valmistelemaan perustettiin vuonna 1926 ''Kristillisyydestä inspiraationsa saaneiden demokraattisten puolueiden kansainvälinen sihteeristö'' ({{k-fr|Secretariat International des Partis Démocratiques d’Inspiration Chrétienne}}, SIPDIC).<ref name="EV38"/>

=== Järjestäytyminen toisen maailmansodan jälkeen ===
Ranskalaisen MRP:n puoluekokouksen yhteydessä muodostettiin vuonna 1945 kansallisten kristillisdemokraattisten puolueiden, järjestöjen ja yksilöiden väljä yhteistyöverkosto [[Nouvelles Équipes Internationales]] eli '''NEI'''. Isoissa Länsi-Euroopan maissa keskustaoikeistolaiset järjestäytyivät toisen maailmansodan jälkeen yhteisten sateenvarjopuolueiden alle. Kristillisdemokraattisten puolueiden ohella muodostui muutama suuri puolue (mm. [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni|Saksan CDU]], [[Union pour un Mouvement Populaire|Ranskan UMP]], [[Kansanpuolue (Espanja)|Espanjan kansanpuolue]] sekä [[Italian kristillisdemokraattinen puolue]]), jotka keräsivät kristillisdemokraattien ympärille myös [[konservatismi|konservatiivit]], [[liberalismi|liberaalit]] ja muut [[keskusta-oikeisto|keskustaoikeistolaiset]] ryhmät. Usein taustalla oli tarve estää sosialistien valtaan nousu.<ref name="EV38"/>

Kristillisdemokraattisten johtajien aloitteesta perustettiin [[Euroopan hiili- ja teräsyhteisö]], jonka päätöslauselma vuonna 1953 mahdollisti poliittisten ryhmien muodostamisen. NEI perusti EHTY:n yleiskokoukseen kristillisdemokraattisen ryhmän. Vuonna 1961 NEI perusti [[Keskustalainen Demokraattinen Internationaali|Maailman kristillisdemokraattien liiton]] WUCD:n ({{k-en|World Union of Chirstian Democrats}}). Vuonna 1982 WUCD otti käyttöön nimen ''Christian Democrat International'' ja vuonna 1999 nykyisen nimen ''Centrist Democrat International''.<ref name="EV39">Erävalo 2018, s. 39</ref>

Joulukuussa 1965 NEI:sta muodostettiin Euroopan kristillisdemokraattien liitto '''EUCD''', mikä kiinteytti kristillisdemokraattista ryhmää hiili- ja teräsyhteisön yleiskokouksessa, johti poliittisen ohjelmatyön käynnistämiseen sekä kristillisdemokraattisen ajattelun perusteiden selventämiseen.<ref name="EV39"/>

=== Euroopan kansanpuolueen perustaminen ===
Euroopan kansanpuolue perustettiin [[8. heinäkuuta]] [[1976]] Euroopan kristillisemokraattien liiton rinnalle. Euroopan kansanpuolueen tuli määrä olla niiden maiden kristillisdemokraatisten puolueiden liitto, jotka kuuluivat Euroopan Yhteisöihin eli myöhempään [[Euroopan unioni]]in. Euroopan kansanpuolueen peurstivat puolueet Benelux-maista, Saksasta, Ranskasta, Irlannista ja Italiasta. Aloitteen perustamisesta tekivät [[Jean Seitlinger]], Belgian pääministeri [[Leo Tindemans]] sekä [[Wilfried Martens]]. Tindemansista tuli kattopuolueen ensimmäinen puheenjohtaja ja  Martens toimi myöhemmin sekä Belgian pääministerinä että EPP:n pitkäaikaisena puheenjohtajana. Euroopan kansanpuolueesta tuli ensimmäinen EY:n uusien sääntöjen mukainen [[europuolue|Eurooppa-puolue]].<ref name="EV39"/>

Euroopan kansanpuolue jakautui sisäisesti kysymykseen, tulisiko jäseneksi hyväksyä myös muita kuin kristillisdemokraattisia puolueita. Benelux-maat, Ranska ja Italia vastustivat ajatusta kun Saksan CDU ja Baijerin CSU kannattivat keskustaoikeistolaisten puolueiden jäsenyyttä. CDU/CSU perusteli kantaa sillä, että kristillisdemokraattisen puolueen uupuminen Britanniasta ja Tanskasta teki vaikeaksi aikeen estää sosialistiryhmän nousun suurimmaksi Euroopan parlamentissa. Vuonna 1978 CDU:n [[Helmut Kohl]], Ison-Britannian [[Margaret Thatcher]] ja Ranskan [[Jacques Chirac]] sopivat EDU:n perustamisesta Euroopan konservatiivipuolueiden yhteenliittymäksi, johon kuuluin CDU/CSU:n lisäksi kymmenkunta oikeistolaista ja talousliberaalia puoluetta, Suomesta [[Kokoomus]].<ref name="EV40">Erävalo 2018, s. 40</ref>

=== Keskustaoikeiston yhteinen järjestö ===
Seurauksena oli kolme Euroopan laajuista yhteistyöjärjestöä, joissa oli päällekkäisiä jäsenyyksiä: EUCD, EPP ja EDU. Vuoden 1980 vaaleissa valta siiryi Euroopan parlamenteissa sosialisteille eikä uusissa jäsenmaissa Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa ollut kristillisdemokraattisia puolueita. Näin ollen EPP lähestyi näiden maiden keskustaoikeistolaisia puolueita. Rautaesiripun murruttua EPP hyväksyi 1990- ja 200-luvuilla useita keskustaoikeistolaisia jäseniä entisistä sosialistisista maista. Euroopan kansanpuolueen identiteettiä on määritelty muun muassa Ateenan periaateohjelmassa (1992) rautaesiripun murruttua sekä Berliinin konferenssissa (2001), kun EPP laajeni Keski- ja Itä-Euroopan keskustaoikeistolaisiin puolueisiin.<ref name="EV40"/>

Saksa ryhtyi ajamaan keskustaoikeistolaisia kattopuolueita yhdentävää linjaa. Euroopan kansanpuolueesta tuli niin laaja, että EUCD menetti vähitellen merkityksen ja vuonna 1999 se sulautettiin Euroopan kansanpuolueeseen. Samalla [[Suomen Kristillisdemokraatit]] tuli EPP:n tarkkailijajäseneksi ja myöhemmin jäseneksi. Kokoomuksesta tuli EPP:n täysjäsen, kun EDU sulautettiin Euroopan kansanpuolueeseen. Tuolloin kokoomuksen puheenjohtaja [[Sauli Niinistö]] oli myös EDU:n puheenjohtaja. EDU lopetti toimintansa lokakuussa 2002 ja sulautui virallisesti EPP:hen. Niinistöstä tuli samalla Euroopan kansanpuolueen kunniapuheenjohtaja.<ref name="EV41">Erävalo 2018, s. 41</ref>

Aikaisemmista EDU:n jäsenistä osa jatkoi yhteistyöstään ED-nimellä ja nämä toimivat parlamentissa EPP-ED-alaryhmässä. EPP-ED oli jakautunut suhteessa unionin liittovaltiokehitykseen. Lähinnä ED ja monet pohjoismaiset puolueet ajoivat itsenäsiten jäsenvaltioiden liittoa. Toisaalta enemmistö EPP-puolueista ajoi yhdentymistä kohti enemmän liittovaltiota muistuttavaa rakennetta. Lopulta vuonna 2009 useat ED:n jäsenet perustivat [[Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä|ECR-ryhmän (konservatiivit)]] ja EPP-ryhmä otti takasin alkuperäisen nimensä (kristillisdemokraatit).<ref name="EV42">Erävalo 2018, s. 42</ref>

EPP:n kristillisdemokraattinen identiteetti on kuitenkin jakautunut entistä enemmän, kun EPP-ryhmässä lähes puoluet on jo muita keskustaoikeistolaisia puolueita kuin kristillisdemokraatteja. EPP:n ryhmä on hajonnut kahtia monissa perinteisissä arvokysymyksissä eikä näitä aihepiirejä koskevissa äänestyksissä tehdä ryhmäpäätöksiä. EPP:n periaateohjelma uusittiin jälleen 2012 Bukarestissa, jolloin määriteltiin puolueen perusarvot yhä pääosin perinteiseltä kristillisdemokraattiselta pohjalta.<ref name="EV42"/>

== Poliittinen toiminta ja tavoitteet ==
=== Poliittinen manifesti ja puolueohjelma ===
EPP päivitti puolueohjelmansa Bukarestissa vuonna 2012 järjestetyssä puoluekokouksessa 20 vuoden jälkeen (EPP puoluekokous Ateenassa 1992) ja hyväksyi poliittisen manifestin, joka sisältää puolueen pääarvot ja politiikan tiivistetysti.{{lähde}}

Arvoista manifesti korostaa seuraavia:

* Vapaus keskeisenä [[Ihmisoikeus|ihmisoikeutena]] yhdistettynä vastuuseen
* Perinteiden kunnioittaminen
* Solidaarisuus apua tarvitsevia kohtaan, joiden vuorostaan tulee myös itse pyrkiä parantamaan tilannettaan
* Julkisesta taloudesta huolehtiminen
* Ympäristönsuojelu
* Läheisyysperiaate
* Pluralistinen demokratia ja sosiaalinen markkinatalous

Manifestissa esitellään myös EPP:n tärkeimmät tavoitteet EU:ssa:

* Poliittinen unioni
* Euroopan komission puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla
* Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen
* Perheiden merkitys, koulutuksen ja terveyden edistäminen
* Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vahvistaminen ja maahanmuuttajien integraatio
* EU:n laajentumisen jatkaminen, parempi Euroopan lähialuepolitiikka, sekä syvempää yhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät voi tai eivät halua liittyä EU:hun
* EU:n yhteisen energiapolitiikan määrittely
* Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen

== Rakenne ==
=== Organisaatio ===
==== Puheenjohtajisto ====
[[File:EPP Presidency, 30 May 2022, Rotterdam (52110160659).jpg|right|thumb|Euroopan kansanpuolueen nykyinen puheenjohtaja [[Manfred Weber]].]]
Puheenjohtajisto on puolueen korkein päättävä elin. Se päättää puolueen poliittisesta linjasta ja johtaa puhetta puoluevaltuustossa. Puheenjohtajiston muodostavat puolueen puheenjohtaja, 10 varapuheenjohtajaa, kunniapuheenjohtajat, pääsihteeri ja taloudenhoitaja. Euroopan parlamentin [[Euroopan kansanpuolueen ryhmä|EPP-ryhmän]] puheenjohtaja, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sekä EU:n korkea edustaja (jos he kuuluvat EPP:n jäsenpuolueeseen) ovat puolueen varapuheenjohtajia virkansa puolesta.{{lähde}}

* {{Saksan lippu}} [[Manfred Weber]]
* {{Kreikan lippu}} [[Thanasis Bakolas]] – Pääsihteeri
* {{Portugalin lippu}} [[Paulo Rangel]] – Taloudenhoitaja

* {{Bulgarian lippu}} [[Marija Gabriel]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Alankomaiden lippu}} [[Esther de Lange]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Itävallan lippu}} [[Johannes Hahn]] – Varapuheenjohtaja
* {{Romanian lippu}} [[Siegfried Mureșan]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Kroatian lippu}} [[Dubravka Šuica]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Suomen lippu}} [[Petteri Orpo]] – Varapuheenjohtaja
* {{Saksan lippu}} [[David McAllister]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Puolan lippu}} [[Andrzej Halicki]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Italian lippu}} [[Antonio Tajani]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Espanjan lippu}} [[Esteban Gonzalez Pons]] – Varapuheenjohtaja 
* {{Suomen lippu}} [[Sauli Niinistö]] – Kunniapuheenjohtaja (Suomen presidentti)

* {{Saksan lippu}} [[Ursula von der Leyen]] – ''Ex officio'' (Euroopan komission puheenjohtaja) 
* {{Maltan lippu}} [[Roberta Metsola]] – ''Ex officio'' (Euroopan parlamentin puhemies)

==== Puoluevaltuusto ====
{{lähteetön| pääosa artikkelin lopusta lähteistämäntöntä}}
Puoluevaltuusto määrittelee puolueen poliittiset kannat jokaisen puoluekokouksen välillä, päättäen jäsenyyshakemuksista, poliittisista linjoista ja budjetista. Puoluevaltuuston delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä. Puoluevaltuusto kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

==== Puoluekokous ====
Puoluekokous on Euroopan kansanpuolueen ylin päätöksentekoelin. Puoluekokouksen delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä.

Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tämän lisäksi puoluekokous järjestetään vuosina, jolloin pidetään europarlamenttivaalit (joka viides vuosi). Myös ylimääräisiä puoluekokouksia voidaan järjestää (ja on myös järjestetty). Todellisuudessa puoluekokous kokoontuu siis useammin kuin joka kolmas vuosi.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajiston (joka kolmas vuosi) sekä päättää tärkeimmistä politiikkaohjelmista, vaaliohjelmista ja periaateohjelmasta.

=== Toiminta ===
==== Huippukokous ====
EPP-päämiehet kokoontuvat säännöllisesti huippukokoukseen ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Huippukokouksen tarkoituksena on löytää yhteinen linja Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

Kutsut lähettää EPP:n puheenjohtaja puolueen puheenjohtajistolle, kaikille presidenteille ja pääministereille, jotka ottavat osaa [[Eurooppa-neuvosto]]on ja kuuluvat EPP:hen, [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] puhemiehelle, [[Euroopan komissio]]n ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajille kuin myös EU:n korkealle edustajalle, mikäli he kuuluvat EPP:hen, varapääministereille tai muille ministereille, mikäli kyseisen maan pääministeri ei kuulu EPP:hen, ja mikäli EPP-puolue ei ole hallituksessa, kutsu lähetetään johtavalle EPP-puolueelle oppositiossa.

=== Ministerikokoukset ===
Samaan tapaan kuin EPP järjestää huippukokouksia ennen Eurooppa-neuvostoa, puolue järjestää ministerikokouksia ennen Euroopan unionin neuvoston kokouksia. Ministerikokouksiin ottavat osaa aihealueen pohjalta kyseiset ministerit, varaministerit, valtiosihteerit ja Euroopan parlamentin jäsenet.

Ministerikokouksia järjestetään 12 eri aiheen ympärillä:

* Yleiset asiat
* Ulkopolitiikka
* Talous- ja rahapolitiikka
* Sisäpolitiikka
* Oikeus
* Puolustus
* Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka
* Teollisuus
* Maatalous
* Energia
* Ympäristö

==== Muu toiminta ====
EPP:llä on useita työryhmiä eri aihealueiden ympärillä sekä tarpeen mukaan. Puolue myös järjestää tapaamisia EPP-taustaisten Euroopan komission jäsenten kanssa, sekä kutsuu komissaareja huippukokouksiinsa ja ministerikokouksiinsa.

Vuoden 2007 Euroopan tason poliittisia puolueita sääntelevän regulaation muutoksen jälkeen EPP, kuten muutkin europuolueet, ovat vastuussa Euroopan laajuisen vaalikampanjan järjestämisestä europarlamenttivaalien yhteydessä. Lissabonin sopimuksen mukaan EPP:llä, kuten muillakin europuolueilla, on oltava kampanjan yhteydessä ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi.

== Toiminta ==
===Euroopan neuvostossa===
Euroopan kansanpuolueen ryhmä Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa puolustaa sananvapautta, ideoiden vapaata liikkuvuutta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Ryhmä edistää läheisyysperiaatteen käyttöä, paikallista autonomiaa, sekä puolustaa kansallisia, sosiaalisia ja muita vähemmistöjä. Ryhmän puheenjohtajana toimii espanjalainen Pedro Agramunt.

Euroopan kansanpuolueen ryhmään Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa kuuluu myös jäseniä muista kuin EPP-jäsenpuolueista, kuten [[Patriotic Union (Liechtenstein)|Patriotic Union]] (Liechtenstein), the [[Progressive Citizens' Party]] (Liechtenstein), the [[National and Democratic Union]] (Monaco) sekä [[Serbian Progressive Party]].

=== EPP:n toiminta ETYJissä ===
"EPP:n ja samanmielisten" ryhmä [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]]n (ETYJ) parlamentaarisessa yleiskokouksessa on järjestön aktiivisin poliittinen ryhmä ja kokoontuu säännöllisesti. EPP-ryhmän jäsenet osallistuvat vaalitarkkailutehtäviin ja ovat sitoutuneet edistämään demokraattisia arvoja ja käytäntöjä.

Ryhmään kuuluu myös jäseniä EPP:n ulkopuolisista puolueista. Näihin lukeutuvat muun muassa Britannian [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Konservatiivipuolue]], [[Kanadan konservatiivipuolue]] sekä Yhdysvaltain [[Republikaaninen puolue]].

=== Natossa ===
EPP:llä on ryhmä [[Nato]]n parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Aktiiviseen ryhmän puheenjohtajana toimii saksalainen Karl Lamers, joka toimii myös Naton yleiskokouksen puhemiehenä. Ryhmään kuuluu myös jäseniä Kanadan konservatiivipuolueesta ja Yhdysvaltain republikaanisesta puolueesta.

== Jäsenpuolueet ==
=== Täysjäsenet ===
{| class="wikitable sortable" 
|-
! align="left" |Maa
! align="left" |Puolue
! Lyhenne
|-
| {{Alankomaat}}
| [[Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)|Kristillisdemokraattinen puolue]]<br>{{k-nl|Christen-Democratisch Appèl}}
| CDA
|-
| rowspan="2" | {{Belgia}}
| [[Kristillisdemokraatit ja flaamit]]<br>{{k-nl|Christen-Democratisch en Vlaams}}
| CD&V
|-
| [[Humanistis-demokraattinen keskusta]]<br>{{k-fr|Centre démocrate humaniste}}
| cdH
|-
| rowspan="4" | {{Bulgaria}}
| [[GERB]]<br>{{k-bg|Граждани за европейско развитие на България}}
| GERB
|-
| [[Demokraatit vahvemman Bulgarian puolesta]]<br>{{k-bg|Демократи за силна България}}
| DSB
|-
| [[Demokraattisten voimien liitto]]<br>{{k-bg|Съюз на демократичните сили}}
| SDS
|-
| [[Kansalaisten Bulgaria -liike]]<br>{{k-bg|Движение „България на гражданите“}}
| BCM
|-
| {{Espanja}}
| [[Kansanpuolue (Espanja)|Kansanpuolue]]<br>{{k-es|Partido Popular}}
| PP
|-
| {{Irlanti}}
| [[Fine Gael]]
| FG
|-
| rowspan="6" | {{Italia}}
| [[Forza Italia (2013)|Forza Italia]]
| FI
|-
| [[Alternativa Popolare]]
| AP
|-
| [[Keskustan liitto]]<br>{{k-it|Unione di Centro}}
| UdC
|-
| [[Partito Autonomista Trentino Tirolese]]
| PATT
|-
| [[Popolari per l'Italia]]
| PpI
|-
| [[Südtiroler Volkspartei]]
| SVP
|-
| {{Itävalta}}
| [[Itävallan kansanpuolue]]<br>{{k-de|Österreichische Volkspartei}}
| ÖVP
|-
| {{Kreikka}}
| [[Uusi demokratia]]<br>{{k-el|Νέα Δημοκρατία}}
| ND
|-
| {{Kroatia}}
| [[Kroatian demokraattinen liitto]]<br>{{k-hr|Hrvatska demokratska zajednica}}
| HDZ
|-
| {{Kypros}}
| [[DISY]]<br>{{k-el|Δημοκρατικός Συναγερμός}}
| DISY
|-
| {{Latvia}}
| [[Yhtenäisyys (latvialainen puolue)|Yhtenäisyys]]<br>{{k-lv|Vienotība}}
| V
|-
| {{Liettua}}
| [[Kotimaan liitto – Liettuan kristillisdemokraatit]]<br>{{k-lt|Tėvynės sąjunga – Lietuvos krikščionys demokratai}}
| TS-LKD
|-
| {{Luxemburg}}
| [[Kristillissosiaalinen kansanpuolue]]<br>{{k-lb|Chrëschtlech Sozial Vollekspartei}}<br>{{k-fr|Parti populaire chrétien social}}<br>{{k-de|Christlich Soziale Volkspartei}}
| CSV/PCS
|-
| {{Malta}}
| [[Kansallispuolue (Malta)|Kansallispuolue]]<br>{{k-mt|Partit Nazzjonalista}}
| PN
|-
| rowspan="2" | {{Portugali}}
| [[Sosiaalidemokraattinen puolue (Portugali)|Sosiaalidemokraattinen puolue]]<br>{{k-pt|Partido Social Democrata}}
| PSD
|-
| [[CDS – Kansanpuolue]]<br>{{k-pt|Centro Democrático e Social – Partido Popular}}
| CDS-PP
|-
| rowspan="2" | {{Puola}}
| [[Kansalaisfoorumi (puolue)|Kansalaisfoorumi]]<br>{{k-pl|Platforma Obywatelska}}
| PO
|-
| [[Puolan kansanpuolue]]<br>{{k-pl|Polskie Stronnictwo Ludowe}}
| PSL
|-
| {{Ranska}}
| [[Les Républicains]]
| LR
|-
| rowspan="3" | {{Romania}}
| [[Kansallisliberaalinen puolue (Romania)|Kansallisliberaalinen puolue]]<br>{{k-ro|Partidul Național Liberal}}
| PNL
|-
| [[Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto]]<br>{{k-hu|Romániai Magyar Demokrata Szövetség}}<br>{{k-ro|Uniunea Democrată Maghiară din România}}
| UDMR
|-
| [[Kansanliike-puolue]]<br>{{k-ro|Partidul Mișcarea Populară}}
| PMP
|-
| rowspan="2" | {{Ruotsi}}
| [[Maltillinen kokoomus]]<br>{{k-sv|Moderata samlingspartiet}}
| M
|-
| [[Kristillisdemokraatit (Ruotsi)|Kristillisdemokraatit]]<br>{{k-sv|Kristdemokraterna}}
| KD
|-
| rowspan="2" | {{Saksa}}
| [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni]]<br>{{k-de|Christlich Demokratische Union Deutschlands}}
| CDU
|-
| [[Baijerin kristillissosiaalinen unioni]]<br>{{k-de|Christlich-Soziale Union in Bayern}}
| CSU
|-
| rowspan="4" | {{Slovakia}}
| [[Kristillisdemokraatit (Slovakia)|Kristillisdemokraatit]]<br>{{k-sk|Kresťanskodemokratické hnutie}}
| KDH
|-
| [[Most-Híd]]
|
|-
| [[Unkarilaisen yhteisön puolue]]<br>{{k-hu|Magyar Közösség Pártja}}<br>{{k-sk|Strana maďarskej komunity}}
| SMK/MKP
|-
| [[SPOLU – kansalaisdemokratia]]<br>{{k-sk|SPOLU – občianska demokracia}}
| SPOLU
|-
| rowspan="3" | {{Slovenia}}
| [[Slovenian demokraattinen puolue]]<br>{{k-sl|Slovenska demokratska stranka}}
| SDS
|-
| [[Slovenian kansanpuolue]]<br>{{k-sl|Slovenska ljudska stranka}}
| SLS
|-
| [[Uusi Slovenia – Kristillisdemokraatit]]<br>{{k-sl|Nova Slovenija – Krščanski demokrati}}
| NSi
|-
| rowspan="2" | {{Suomi}}
| [[Kansallinen Kokoomus]]
| KOK
|-
| [[Suomen Kristillisdemokraatit]]
| KD
|-
| rowspan="2" | {{Tanska}}
| [[Konservatiivinen kansanpuolue]]<br>{{k-da|Det Konservative Folkeparti}}
| C
|-
| [[Kristillisdemokraatit (Tanska)|Kristillisdemokraatit]]<br>{{k-da|Kristendemokraterne}}
| KD
|-
| rowspan="2" | {{Tšekki}}
| [[Kristillinen ja demokraattinen unioni – Tšekkoslovakian kansanpuolue]]<br>{{k-cs|Křesťanská a demokratická unie – Československá strana lidová}}
| KDU–ČSL
|-
| [[TOP 09]]
|-
| {{Unkari}}
| [[Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (Unkari)|Kristillisdemokraattinen kansanpuolue]]<br>{{k-hu|Kereszténydemokrata Néppárt}}
| KDNP
|-
| {{Viro}}
| [[Isänmaa (puolue)|Isänmaa]]<br>{{k-et|Isamaa}}
| I
|}

=== Liitännäisjäsenet ===
* {{Albania}}
** [[Albanian demokraattinen puolue]]
* {{Montenegro}}
** [[Bosnialainen puolue]]
* {{Norja}}
** [[Høyre]]
* {{Pohjois-Makedonia}}
** [[VMRO-DPMNE]]
* {{Serbia}}
** [[Serbian edistyspuolue]]
** [[Vojvodinan unkarilaisten liitto]]
* {{Sveitsi}} 
** [[Sveitsin keskusta]]

=== Tarkkailijajäsenet ===
* {{Armenia}}
** [[Armenian republikaaninen puolue]]
** [[Heritage (Armenia)|Heritage]]
* {{Bosnia ja Hertsegovina}}
** [[Stranka demokratske akcije]]
** [[Kroatian demokraattinen liitto Bosnia-Hertsegovinassa]]
** [[Demokraattisen kehityksen puolue]]
** [[Kroatian demokraattinen liitto 1990]]
* {{Georgia}}
** [[Yhdistynyt kansallinen liike]]
** [[Eurooppalainen Georgia]]
* {{Kosovo}} 
** [[Kosovon demokraattinen liitto]]
* {{Moldova}}
** [[Moldovan liberaalidemokraattinen puolue]]
** [[Toiminta- ja solidaarisuuspuolue]]
** [[Totuus- ja kunniapuolue]]
* {{Norja}} 
** [[Kristillinen kansanpuolue]]
* {{San Marino}}
** [[San Marinon kristillisdemokraattinen puolue]]
* {{Ukraina}}
** [[Batkivštšyna]]
** [[Euroopan solidaarisuus]]
** [[Oma apu (puolue)|Oma apu]]
** [[UDAR]]
* {{Valko-Venäjä}}
** [[Valko-Venäjän yhdistynyt kansanpuolue]]
** [[Valko-Venäjän kristillisdemokraatit]]
** [[Vapausliike]]

=== Kumppanit ===
* {{Libanon}}
** [[Libanonin voima]]
** [[Kataeb]]
* {{Marokko}}
** [[Itsenäisyyspuolue (Marokko)|Itsenäisyyspuolue]]
** [[Itsenäisten kansallispuolue]]

== Puheenjohtajat ==
EPP:llä on ollut seitsemän puheenjohtajaa:
{| class="wikitable" style="text-align:center"
|-
! # !!  Kuva !! Nimi !!  Kausi !! Puolue !! Jäsenvaltio
|- 
| '''1.'''
| [[File:Bundesarchiv B 145 Bild-F050938-0028, Bonn, Tagung CDU-Bundesausschuss, Tindemans.jpg|70px]]
| [[Leo Tindemans]]<br />{{small|(1922–2014)}}
| 1976–1985
| [[Kristillisdemokraatit ja flaamit|CD&V]]
| {{flagicon|Belgium}} Belgia  
|-  
| '''2.'''
| [[File:Piet Bukman 1980 (1).jpg|70px]]
| [[Piet Bukman]]<br />{{small|(1934–2022)}}
| 1985–1987
| [[Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)|CDA]]
| {{flagicon|Netherlands}} Alankomaat
|- 
| '''3.'''
| [[File:Jacques Santer.jpg|70px]]
| [[Jacques Santer]]<br />{{small|(s. 1937)}}
| 1987–1990
| [[Kristillissosiaalinen kansanpuolue|CSV]]
| {{flagicon|Luxembourg}} [[Luxemburg]]
|- 
| '''4.''' 
| [[File:Wilfried Martens.jpg|70px]]
| [[Wilfried Martens]]<br />{{small|(1936–2013)}}
| 1990–2013<br />†
| [[Kristillisdemokraatit ja flaamit|CD&V]]
| {{flagicon|Belgium}} Belgia 
|- 
|'''5.'''
| [[File:Joseph Daul par Claude Truong-Ngoc octobre 2013.jpg|70px]]
| [[Joseph Daul]]<br />{{small|(s. 1947)}}
| 2013–2019
| [[Les Républicains]]
| {{flagicon|France}} Ranska 
|- 
|'''6.'''
| [[File:Donald_Tusk_(6165309851)_(cropped).jpg|70px]]
| [[Donald Tusk]]<br />{{small|(s. 1957)}}
| 2019–2022
| [[Kansalaisfoorumi (puolue)|Kansalaisfoorumi]]
| {{flagicon|Poland}} Puola
|-
| '''7.'''
| [[File:Manfred Weber June 2021.jpg|70px]]
| [[Manfred Weber]]<br />{{small|(s. 1972)}}
| 2022–
| [[Baijerin kristillissosiaalinen unioni|CSU]]
| {{flagicon|Germany}} Saksa
|}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Erävalo, Esa | Nimeke = Yhteinen hyvä - Johdatus kristillisdemokratiaan | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ajatuspaja Kompassi ry | Vuosi = 2018 | Isbn = 978-952-7289-03-7}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat}}
* [http://www.epp.eu/ Euroopan kansanpuolue] {{en}}
* [[YouTube]]: [http://www.youtube.com/user/epppress Euroopan kansanpuolue]

{{Euroopan kansanpuolue}}
{{International Democrat Union}}
{{Europuolueet}}

[[Luokka:Euroopan kansanpuolue|*]]