Lähdekoodi sivulle Etelä-Amerikka

{{Maanosa
 | nimi                = Etelä-Amerikka
 | kuva                = South America (orthographic projection).svg
 | kuvateksti          = 
 | leveys              = 
 | pinta-ala           = 17840000
 | väkiluku            = 385742554
 | väestötiheys        = 21.4
 | valtioita           = 12 ([[Luettelo valtioista maanosittain#Etelä-Amerikka|luettelo valtioista]])
 | kielet              = 
 | aikavyöhyke         = UTC−2 – UTC−5
 | suurimmat kaupungit = 
}}
[[Tiedosto:South America satellite plane.jpg|pienoiskuva|Satelliittikuva Etelä-Amerikasta.]]
'''Etelä-Amerikka''' on [[maanosa]] [[Läntinen pallonpuolisko|läntisellä pallonpuoliskolla]] [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] ja [[Atlantin valtameri|Atlantin]] välissä. Se on [[Amerikka|Amerikan mantereen]] eteläosa. Etelä-Amerikan pinta-ala on noin 17&nbsp;840&nbsp;000 neliökilometriä, joka on 3,5 prosenttia [[Maa]]n koko pinta-alasta, eli Etelä-Amerikka on näin ollen neljänneksi suurin maanosa. Rantaviivaa Etelä-Amerikalla on noin 32&nbsp;000 kilometriä.

== Maantiede ==
Etelä-Amerikasta syntyi maayhteys Pohjois-Amerikan mantereelle geologisesti äskettäin kolme miljoonaa vuotta sitten, kun [[Panaman kannas]] muodostui.<ref name="maantiede">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Pinnanmuodot ja vesistöt, s. 434.</ref>

[[Andit|Andien]] vuorijono kulkee pitkin mantereen länsireunaa. Vuoristo on syntynyt [[Tyynenmeren laatta|Tyynenmeren]] ja [[Etelä-Amerikan laatta|Etelä-Amerikan]] [[litosfäärilaatta|laattojen]] törmäyskohtaan. Vuoriston alueella on tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä. Vuoristoketju on kapea mantereen pohjoisosassa, ja keskeltä se laajentuu kohti keskellä Etelä-Amerikkaa sijaitsevaa noin 4&nbsp;000 metriä korkeaa [[ylänkö]]ä. Ylängöllä sijaitsee muun muassa mantereen suurin järvi [[Titicaca]]. Etelämpänä Andit kapenevat jälleen.<ref name="maantiede"/> Andien eteläosa muodostaa suuren osan [[Chile]]n ja [[Argentiina]]n välisestä rajasta ja siellä sijaitsee myös maanosan korkein vuori [[Aconcagua]], joka on maailman korkein vuori [[Aasia]]n ulkopuolella.

Andien itäpuolella [[Amazon (joki)|Amazonin]] valuma-alueella on enimmäkseen [[trooppinen sademetsä|trooppista sademetsää]]. Pohjoisessa Amazonin jokialue rajoittuu [[Guyanan ylänkö]]ön ja etelässä Brasilian ylänköihin ja [[Mato Grosson ylätasanko]]on. Mantereella on myös kuivempia alueita, kuten [[Patagonia]]n tasanko ja [[Atacama]]n autiomaa. Maailman korkein vesiputous, 979 metriä korkea [[Angelin putoukset|Angelin putous]], sijaitsee [[Venezuela]]ssa.<ref name="maantiede"/>

=== Ilmasto ja kasvillisuus ===
[[Tiedosto:River in the Amazon rainforest.jpg|pienoiskuva|Joki Amazonin sademetsässä.]]
Etelä-Amerikan ilmastolliset erot ovat suuret; manner ulottuu subpolaariselta alueelta [[Trooppinen vyöhyke|tropiikkiin]]. Mantereen pohjoisosat kuuluvat pääasiassa trooppiseen vyöhykkeeseen ja eteläosa puolestaan kuuluu [[Lauhkea vyöhyke|lauhkeaan vyöhykkeeseen]].<ref name="ilmasto ja kasvillisuus">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Ilmasto ja kasvillisuus, s. 434.</ref>

Pohjoisosan valtioissa, Venezuelassa, Guyanassa ja Brasiliassa laajat metsäalueet ovat tyypillisiä, johtuen maiden sijoittumisesta kostealle trooppiselle vyöhykkeelle, jossa esimerkiksi maailman suurin [[sademetsä]] [[Amazonin sademetsä]] sijaitsee. Nykyään laajoja alueita metsää on otettu maanviljelyn ja karjatilojen käyttöön. Koska sateiset ja kuivat kaudet vaihtelevat Etelä-Amerikan pohjoisosissa, ovat lehtipuut siellä yleisiä. Vähäsateisilla alueilla taas piikkipensaikot ja pensaat ovat tyypillistä kasvillisuutta.<ref name="ilmasto ja kasvillisuus"/>

Eteläisen Etelä-Amerikan lauhkeilla ja [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisilla alueilla]] on laajoja harvakseen puita kasvavia ruohostomaita. Argentiinan [[pampa]] on hyvä esimerkki tällaisesta alueesta. Maanosan länsiosa on hyvin kuivaa aluetta, ja siellä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa kasvillisuus on harvaa. Etelä-Chilessä on [[Lauhkean vyöhykkeen sademetsä|lauhkean vyöhykkeen sademetsää]].<ref name="ilmasto ja kasvillisuus"/>

Andien keskiosissa sade keskittyy metsiä kasvaville itärinteille. Vuoriston länsirinteiden kasvillisuus muodostuu pääasiassa piikkipensaista, mikä johtuu alueen kuivuudesta.<ref name="ilmasto ja kasvillisuus"/>

=== Eläimistö ===
Mantereen eläimistö on runsas. Etelä-Amerikassa elää muun muassa [[Leguaanit|leguaaneja]], [[laama|laamoja]] ja [[vyötiäiset|vyötiäisiä]]. Lajeista [[jättiläisvyötiäinen]] ja jättiläismuurahaiskarhu ovat uhanalaisia. Ecuadorille kuuluvilla [[Galápagossaaret|Galápagossaarilla]] elää monia [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä]] eli vain siellä eläviä eläimiä, kuten esimerkiksi [[Merileguaani|merileguaaneja]] ja [[Jättiläiskilpikonnat|jättiläiskilpikonnia]]. Lisäksi mantereen länsirannikolla virtaavan kylmän [[Humboldtin merivirta|Perunvirran]] vuoksi lauhkean vyöhykkeen merivesissä on runsas eliökanta.<ref name="ilmasto ja kasvillisuus"/> 

=== Kuvia ===
<gallery mode="packed">
Tiedosto:Angel falls in Venezuela 001.JPG|[[Angelin putoukset]], maailman korkein vesiputous.
Tiedosto:Aconcagua 13.JPG|Etelä-Amerikan korkein vuori [[Aconcagua]].
Tiedosto:Atacama1.jpg|[[Atacama]]n aavikkoa [[Chile]]ssä.
Tiedosto:Iguanamarina.jpg|[[Merileguaani|Merileguaaneja]] [[Galápagossaaret|Galápagossaarilla]].
Tiedosto:Cuernos del Paine from Lake Pehoé.jpg|[[Torres del Painen kansallispuisto]]a Chilen eteläosassa.
</gallery>

== Maat ja alueet ==
[[Tiedosto:"Political South America" CIA World Factbook.svg|pienoiskuva|Etelä-Amerikan poliittinen kartta.]]
{| class="wikitable sortable"
|- bgcolor="#ECECEC"
! Maa tai alue
! Pinta-ala<br>(km²)
! Asukasluku<br>(arvio 7/2005)
! Väestötiheys<br>(as./km²)
! Pääkaupunki
! Valtiomuoto
! Viralliset kielet
! Valuutta
|-
| {{Argentiinan lippu}} [[Argentiina|Argentiinan tasavalta]]
| align="right" | 2&nbsp;766&nbsp;890
| align="right" | 39&nbsp;000&nbsp;000
| align="right" | 14,0
| [[Buenos Aires]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Argentiinan peso]]
|-
|{{Bolivian lippu}} [[Bolivia|Bolivian monikansainen valtio]]
| align="right" | 1&nbsp;098&nbsp;580
| align="right" | 8&nbsp;300&nbsp;463
| align="right" | 8,0
| [[La Paz]], [[Sucre]]
|tasavalta
|[[Espanjan kieli|espanja]], [[Aimaran kieli|aimara]], [[Guaranin kieli|guarani]], [[ketšua ]]
|[[Bolivian boliviano]]
|-
| {{Brasilian lippu}} [[Brasilia|Brasilian liittotasavalta]]
| align="right" | 8&nbsp;511&nbsp;965
| align="right" | 188&nbsp;078&nbsp;000
| align="right" | 22,2
| [[Brasília]]
|liittovaltio
|[[portugalin kieli|portugali]]
|[[Brasilian real]]
|-
| {{Chilen lippu}} [[Chile|Chilen tasavalta]]
| align="right" | 756&nbsp;950
| align="right" | 16&nbsp;800&nbsp;000
| align="right" | 20,0
| [[Santiago de Chile|Santiago]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Chilen peso]]
|-
| {{Ecuadorin lippu}} [[Ecuador|Ecuadorin tasavalta]]
| align="right" | 283&nbsp;560
| align="right" | 13&nbsp;547&nbsp;510
| align="right" | 47,8
| [[Quito]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Yhdysvaltain dollari]]
|-
|{{Guyanan lippu}} [[Guyana|Guyanan tasavalta]]
| align="right" | 214&nbsp;970
| align="right" | 765&nbsp;283
| align="right" | 3,6
| [[Georgetown (Guyana)|Georgetown]]
|tasavalta
|[[englannin kieli|englanti]]
|[[Guyanan dollari]]
|-
| {{Kolumbian lippu}} [[Kolumbia|Kolumbian tasavalta]]
| align="right" | 1&nbsp;141&nbsp;748
| align="right" | 44&nbsp;531&nbsp;434
| align="right" | 37,0
| [[Bogotá]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Kolumbian peso]]
|-
| {{Paraguayn lippu}} [[Paraguay|Paraguayn tasavalta]]
| align="right" | 406&nbsp;750
| align="right" | 6&nbsp;347&nbsp;884
| align="right" | 15,0
| [[Asunción]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]], [[Guaranin kieli|guarani]]
| [[Paraguayn guaraní]]
|-
| {{Perun lippu}} [[Peru|Perun tasavalta]]
| align="right" | 1&nbsp;285&nbsp;220
| align="right" | 26&nbsp;152&nbsp;265
| align="right" | 21,7
| [[Lima]]
|tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Perun sol]]
|-
| {{Surinamen lippu}} [[Suriname|Surinamen tasavalta]]
| align="right" | 163&nbsp;270
| align="right" | 439&nbsp;117
| align="right" | 3,0
| [[Paramaribo]]
|tasavalta
|[[hollannin kieli|hollanti]]
|[[Surinamen dollari]]
|-
| {{Uruguayn lippu}} [[Uruguay|Uruguayn itäinen tasavalta]]
| align="right" | 175&nbsp;016
| align="right" | 3&nbsp;415&nbsp;920
| align="right" | 19,4
| [[Montevideo]]
| tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Uruguayn peso]]
|-
| {{Venezuelan lippu}} [[Venezuela|Venezuelan bolivariaaninen tasavalta]]
| align="right" | 916&nbsp;445
| align="right" | 25&nbsp;730&nbsp;435
| align="right" | 27,0
| [[Caracas]]
| tasavalta
|[[espanjan kieli|espanja]]
|[[Venezuelan bolívar]]
|}
{{Katso myös|[[Luettelo Etelä-Amerikan maista asukasluvun mukaan]]}}

=== Itsehallintoalueet ===
{| class="wikitable sortable" 
|-
! Maa tai alue
! Pinta-ala<br>(km²)
! Väkiluku
! Väestötiheys<br> (as/km²)
! Hallintokeskus
! Emämaa
! Viralliset kielet
! Valuutta
|-
|-
| [[Tiedosto:Flag of South Georgia and the South Sandwich Islands.svg|20px|border]] [[Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret]]
| align="right" | 3&nbsp;903
| align="right" | 2–200
| align="right" | –
| [[Grytviken]]
| {{Britannia}}
| [[englannin kieli|englanti]]
| [[Falklandin punta]]
|-
| {{Falklandinsaaret}}
| align="right" | 12&nbsp;173
| align="right" | 2&nbsp;967
| align="right" | 0,24
| [[Port Stanley]]
| {{Britannia}}
| [[englannin kieli|englanti]]
| [[Falklandin punta]]
|-
| [[Tiedosto:Flag of French Guiana.svg|20px|border]] [[Ranskan Guayana]]
| align="right" | 83&nbsp;534
| align="right" | 202&nbsp;000
| align="right" | 2,4
| [[Cayenne]]
| {{Ranska}}
| [[ranskan kieli|ranska]]
| [[Euro]]
|}

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Amerikan historia]]}}

=== Varhainen historia ===
Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin [[Ihminen|nykyihminen]] saapui Etelä-Amerikkaan. Se tiedetään, että [[Pleistoseenin lopun joukkotuho|monet eläimet kuolivat Etelä-Amerikassakin sukupuuttoon]] [[jääkausi|jääkauden]] lopun aikoihin. Etelä-Amerikka asutettiin ainakin pääosin Pohjois-Amerikasta. Monien mukaan nykyihminen olisi saapunut viimeistään 13&nbsp;000 vuotta sitten Etelä-Amerikan eteläkärkeen kuljettaen mukanaan piikivisiä niin sanottuja [[kalanpyrstökärki]]ä. On kuitenkin myös väitetty, että Etelä-Amerikassa olisi ollut ihmisiä huomattavasti aiemmin, jo noin 30&nbsp;000–20&nbsp;000 vuotta sitten.

Noin 12&nbsp;000 vuotta sitten kylmien vuoristoniittyjen asukkaat Perussa metsästivät sekä pitivät [[vikunja]]a kotieläimenään ja viljelivät kasveja. Eteläisessä Chilessa, [[Tulimaa]]n Cueva Fellissä oli 11&nbsp;000 vuotta sitten asutusta. 10&nbsp;000 vuotta sitten nykyisen Bolivian alueella, Andien vuoriston rinteillä kasvatettiin perunaa. Chilipaprikoita ja papuja kasvatettiin 8&nbsp;500 vuotta sitten Andien keskiosassa.<ref>''Geographica'': 5 miljoonaa – 7000 vuotta sitten: Etelä-Amerikka, s. 88.</ref>

=== Kulttuurit kehittyvät ===
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit]]}}
[[Tiedosto:80 - Machu Picchu - Juin 2009 - edit.2.jpg|pienoiskuva|[[Machu Picchu]], muinainen inkakaupunki Perussa.]]
[[Tiedosto:Ruins Tiwanaku Bolivia.jpg|pienoiskuva|[[Bolivia]]n [[Andit|Andeilla]] sijaitsevan [[Tiwanaku]]n rauniot.]]
Varhainen puutarhaviljely saattoi alkaa Perussa ehkä jo 8500 eaa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.jqjacobs.net/andes/coast.html|nimeke=Early Monumental Architecture on the Peruvian Coast|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|tekijä=Jacobs, James Q.|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Etelä-Amerikan vaeltelevien heimojen ja ryhmien asutus alkoi kiinteytyä joskus 5000–4000 eaa. paikoilleen pysyviin kyliin, mikä näkyy muun muassa [[Perun keskinen esikeraaminen kausi|Nanchocissa]]<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|viitattu=23.1.2017|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-73562001000100010&script=sci_arttext|Nimeke=Bone Cutting, Placement and Cannibalism? Middle Preceramic Mortuary Patterns of Nanchoc, Norther Peru|Tekijä=Rossen, Jack & Dillehay, Tom D.|Julkaisija=Universidad de Tarapacá}}</ref> kalastukseen liittyen. Samoihin aikoihin Amazonin altaassa oli keksitty saviastioiden tekotaito 5000–4000 eaa. Taperinhassa [[Santarém (Brasilia)|Santarémin]] lähellä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Springer Link|viitattu=23.1.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.springerlink.com/content/q7527197223m1215/|Nimeke=The Handbook of South American Archaeology|Julkaisija=}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|julkaisija=Indiana University Bloomington|viitattu=|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.indiana.edu/~arch/saa/matrix/saa/saa_mod03.html|Nimeke=Archaic / preceramic (6000–2000 B.C.): Emergence of sedentism, Early ceramics|Tekijä=White, N.}}</ref> Saviastiat levisivät aikaa myöten sieltä [[Ecuador]]iin ja [[Kolumbia]]an. Maissia alettiin viljellä ehkä noin 6000–4000 eaa. jossain pohjoisessa Etelä-Amerikassa, mutta se ei ollut aluksi merkittävin ravinnon lähde. Etelä-Amerikan sivistyksen kehitys eteni kovinta vauhtia Keski-Andeilla [[Keski-Andien intiaanikulttuurit|Perun seuduilla]]. Kiinteät kylät alkoivat siellä kasvaa maanviljelyn tuottamien satojen voimalla viimeistään vuosituhannella 4000–3000 eaa., jolloin [[laama]] ja [[alpakka]] kesytettiin ja puuvillaa alettiin viljellä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ilmonen, Anneli & Talvitie, Jyrki K.|Nimeke=Kultakruunu ja höyhenviitta: inkat ja heidän edeltäjänsä – Perun kolme vuosituhatta|Vuosi=2001|Sivu=|Julkaisija=Tampereen taidemuseon julkaisuja / Tampere Art Museum Publication 94.|Tunniste=|Isbn=952-9549-62-8}}</ref> Vuosisatojen myötä voimistuvia [[Päällikkökunta|päällikkökuntia]] syntyi Keski- ja Pohjois-Andeille. Noin 3500–2600 eaa. alkaen alettiin Pohjois-Perun rannikolle ja sisämaahankin rakentaa monumentteja, joissa oli tasannemaisia korokkeita, jotka liittyivät uhritemppeleihin. Näistä tunnetuimpia on [[Caral]] Supéjoen laaksossa.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.philipcoppens.com/caral.html|Nimeke=Caral: the oldest town in the New World|Tekijä=Coppens, Philip|Huomautus=salaliittoja paljastanut journalisti}}</ref>

Noin 1800 eaa. saviastioiden tekotaito saapui vihdoinkin Peruun, jossa rannikon asutuskeskukset olivat kasvaneet valtaviksi varsinkin Pohjois-Perun [[Casmajoki|Casmajoen]] laaksossa, missä oli [[Sechin Alto]]n keskus.<ref name=":0" /> Näihin keskuksiin liittyi laajoja, säännöllisiä, tavallisesti pohjakaavaltaan U:n muotoisia temppeleitä, joissa oli erikalisia kiviveistoksia. Keskukset sotivat keskenään ja uhrauttivat ihmisiä seremonioissaan. Sechin alton temppelin ala oli 200 hehtaaria ja pituus 1,4 kilometriä. Suurin kumpu oli 44 metriä korkea, ja sen pohjan mitat olivat 300 × 250 metriä.

Noin 900–700 eaa. monet rannikon kaupunkivaltiot luhistuivat luultavasti kuivuuteen, ja ylängön [[Chavínin kulttuuri]]n vaikutus levisi laajalle ehkä kaupan, ehkä valloitussotien kautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ic.galegroup.com/ic/suic/ReferenceDetailsPage/ReferenceDetailsWindow?zid=8bfe75af8dbd1f3fe7a52c8fb138c5c2&action=2&catId=&documentId=GALE%7CCX3424400013&userGroupName=clea26856&jsid=81fff41ce5df24a0727e6ff25728c07d|nimeke=Chavín Culture|tekijä=|julkaisu=Student Resources in Context|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|kieli={{en}}}} {{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot}}</ref> Chavínin luhistuttua syntyi monia paikalliskulttuureja, noin 0–800 jaa. vallinnut [[Moche]], joka oli varmuudella valtio.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ancient.eu/Moche_Civilization/|nimeke=Moche Civilization|tekijä=|julkaisu=World History Encyclopedia|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|kieli={{en}}}}</ref> Pian sen luhistumisen jälkeen noin 600–1000 jaa. ylängöllä kukoisti kaksi suurta keskusta, [[Tiwanaku]]<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ancient.eu/Tiwanaku/|nimeke=Tiwanaku|tekijä=|julkaisu=World History Encyclopedia|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|kieli={{en}}}}</ref> ja [[Wari]],<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ancient.eu/Wari_Civilization/|nimeke=Wari Civilization|tekijä=|julkaisu=World History Encyclopedia|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|kieli={{en}}}}</ref> jotka saattoivat olla keskenään liittolaisia tai kilpailijoita. Tätä ei tiedetä, koska kirjoitettuja lähteitä ei ole säilynyt. Nämä molemmat rakensivat suuria kivimonumentteja Andeille, ja niiden pääkaupungeissa saattoi olla jopa 70&nbsp;000 asukasta kummassakin.<ref name=":1" /><ref name=":2" /> Näiden valtioiden romahdus synnytti valtatyhjiön, johon syntyi valtioita, muun muassa [[Sicán|Lambayeque]] ja [[Chimor]], joka laajeni rannikolla 1300- ja 1400-luvuilla ennen inkavalloitusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ancient.eu/Chimu_Civilization/|nimeke=Chimu Civilization|tekijä=|julkaisu=World History Encyclopedia|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|kieli={{en}}}}</ref> [[Inkavaltakunta|Inkojen]] historia alkoi joskus noin 1200 eaa. Heidän alueensa oli vielä vuonna 1438 melko pieni ja käsitti lähinnä Cuzcon lähistön. Valloittajakuninkaat [[Pachachuti]], [[Túpac Inca Yupanqui]] ja [[Huayna Capac]] tekivät inkavaltioista suuren. Inkavaltio romahti [[Francisco Pizarro]]n tekemään espanjalaisvalloituksen 1530-luvulla sen jälkeen, kun siellä oli käyty tuhoisa veljessota kuninkuudesta [[Atahualpa]]n ja [[Huáscar]]in välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://latinamericanhistory.about.com/od/theconquestofperu/a/08incacivilwar.htm|nimeke=Huáscar and Atahualpa: An Inca Civil War|julkaisu=About Education|julkaisija=|viitattu=23.1.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20120519060058/http://latinamericanhistory.about.com/od/theconquestofperu/a/08incacivilwar.htm|arkistoitu=19.5.2012}}</ref> Muualla Etelä-Amerikassa kuin Keski-Andeilla oli vaihtelevia kulttuureja, joista jotkut olivat edenneet heimoliittojen asteille yhteiskunnan kehityksessä. Kehittyneitä maanviljelyllä eläviä päällikkökuntia oli muun muassa Kolumbiassa, Venezuelassa ja Amazonin altaassa sekä Itä-Boliviassa. Sitä vastoin kehittymätön metsästyskulttuuri vallitsi Etelä-Amerikan eteläkärjessä Tulimaassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Burenhult, Göran|Nimeke=Ihmisen suku 5, nykyiset alkuperäiskansat|Vuosi=1995|Sivu=|Julkaisija=WSOY}}
</ref>

=== Eurooppalaiset saapuvat ===
[[Tiedosto:Desembarque de Pedro Álvares Cabral em Porto Seguro em 1500 by Oscar Pereira da Silva (1865–1939).jpg|pienoiskuva|''Portugalilaiset saapuvat Brasiliaan vuonna 1500'', [[Oscar Pereira da Silva]] (1922).]]
Italialainen [[Amerigo Vespucci]] purjehti vuonna 1499 [[Espanja]]sta Etelä-Amerikkaan. [[Pedro Alvarez Cabral]] julisti Brasilian Portugalin alusmaaksi saavuttuaan sinne vuonna 1500. Paikalliset intiaanit surmasivat [[Juan Diaz de Solis]]in vuonna 1516 hänen saavuttua ensimmäisenä eurooppalaisena nykyisen Argentiinan alueelle. Vuonna 1521 espanjalaiset perustivat mantereen pohjoisrannikolle siirtokunnan, josta on kehittynyt nykyinen Venezuelan valtio.<ref>''Geographica'' 2003, s. 92.</ref>

Vuonna 1525 inkavaltio joutui sisällissotaan. Espanjalaisten [[hopea]]löydöt Keski-Andeilta vuonna 1545 aiheuttivat ryntäyksen seudulle. Vuonna 1567 [[lavantauti]]in kuoli noin kaksi miljoonaa intiaania. Espanjalaiset perustivat vuonna 1580 [[Buenos Aires]]in siirtokunnan nykyisen Argentiinan alueelle. Vuonna 1616 alankomaalainen [[Willem Schouten]] purjehti [[Kap Horn]]in ohi.<ref name="1400–1699 s.93">''Geographica'': 1400–1699: Etelä-Amerikka, s. 93.</ref>

=== Orjuutta ja kapinaa ===
Vuonna 1630 Brasilian sokeriplantaaseille alettiin tuoda suuria määriä [[orjuus|orjia]] Afrikasta. Perussa vuonna 1780 [[Túpac Amaru II]] nostatti espanjalaisia vastaan intiaanikapinan. Kapina kuitenkin epäonnistui. Vuonna 1790 sekä orjia että alkuperäisväestöä käytettiin työvoimana plantaaseilla Brasiliassa. Mustien orjuus loppui maassa vuonna 1888.<ref name="1400–1699 s.93"/><ref>''Geographica'': 1700–1899: Etelä-Amerikka, s. 94.</ref>

=== Mantereen valtiot itsenäistyvät ===
[[Tiedosto:JuraIndependencia.jpg|pienoiskuva|''Chilen itsenäisyysjulistus vuonna 1818'', [[Pedro Subercaseaux]] (1945).]]
Argentiina itsenäistyi vuonna 1816 ja Brasilia vuonna 1822. Espanja menetti siirtomaansa [[Latinalaisen Amerikan itsenäisyyssodat|Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa]]. Vuonna 1870 Amazonin alueella alkoi voimakas kumintuotanto. Se veti puoleensa siirtolaisia sekä Euroopasta että itärannikolta. Vuosina 1879–1883 käydyn [[Tyynenmeren sota|salpietarisodan]] seurauksena Bolivia menetti yhteyden mereen, kun se joutui luovuttamaan [[Atacama|Atacaman autiomaan]] Chilelle.<ref>''Geographica'': 1400–1699: Etelä-Amerikka, s. 95.</ref>

=== 1900-luku ===
Vuosisadan alussa [[ensimmäinen maailmansota]] vähensi huomattavasti mantereen valtioiden kauppaa, mutta eräiden maiden vienti puolestaan kääntyi kasvuun. [[Kaupungistuminen]] ja väestönkasvu kiihtyivät 1930-luvulla varsinkin Uruguayssa ja Argentiinassa. Syy tähän oli siirtolaisuus.<ref name="1900–2000 s.96">''Geographica'': 1900–2000: Etelä-Amerikka, s. 96.</ref>

[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Brasilia oli [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] puolella. Chilen [[Santiago de Chile]]n kaupungissa tapahtui 5&nbsp;000 ihmisen hengen vaatinut maanjäristys vuonna 1960. Poliittisesti 1900-luvun jälkipuoli oli Etelä-Amerikassa rauhatonta. Useissa maissa toimi [[Marxilaisuus|marxilaisia]] sissijärjestöjä. 1960- ja 1970-luvuilla muun muassa Brasiliassa, Chilessä ja Argentiinassa nousivat valtaan [[sotilasdiktatuuri]]t.<ref name="1900–2000 s.96"/><ref name="1900–2000 s.97">''Geographica'': 1900–2000: Etelä-Amerikka, s. 97.</ref> Sotilasdiktatuureista siirryttiin [[demokratia]]an 1980-luvun kuluessa, jonka jälkeen suurin osa Etelä-Amerikan valtioista on ollut demokraattisia.

Vuonna 1982 käytiin [[Falklandin sota]] Argentiinan ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] välillä. Vuonna 1992 [[Rio de Janeiro]]ssa, Brasiliassa pidettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] ympäristökokous.<ref name="1900–2000 s.97"/>

== Väestö ==
[[Tiedosto:Urarina shaman B Dean.jpg|pienoiskuva|Urarina-kansan [[Šamanismi|šamaani]].]]
Mantereella asui vuonna 2005 noin 371&nbsp;000&nbsp;000 ihmistä. Etelä-Amerikan selvästi suurin valtio sekä väestöltään että pinta-alaltaan on [[Brasilia]], jossa on yli 180 miljoonaa asukasta. Muita runsasväkisiä valtioita ovat noin 40 miljoonan asukkaan [[Kolumbia]] ja [[Argentiina]] sekä yli 20 miljoonan asukkaan [[Venezuela]] ja [[Peru]].<ref name="väestö">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Väestö, s. 434.</ref>

[[Aasia]]sta muinaista [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] maakannasta pitkin Etelä-Amerikkaan tulleet [[intiaanit]] ovat mantereen alkuperäisasukkaita. 1600-luvulta Etelä-Amerikkaan muutti paljon uudisasukkaita [[Espanja]]sta ja [[Portugali]]sta tuoden mukanaan maatalouden työvoimaksi afrikkalaisia. Euroopasta 1900-luvulla saapuneet siirtolaiset muodostivat muuttajien enemmistön. Myös Aasiasta tuli muuttajia. Argentiinassa [[italia]]laisten jälkeläiset ovat merkittävä ryhmä. Perussa ja Brasiliassa puolestaan [[japani]]laiset ovat paikallisesti merkittäviä ryhmiä.<ref name="väestö"/>

=== Etniset ryhmät ===
{|
|
*[[Negridinen rotu|Afrikkalaiset]]
*[[Hollantilaiset|Alankomaalaiset]]
*[[Arabit]]
*[[Kiinan etniset ryhmät|Kiinalaiset]]
*[[Saksalaiset]]
*[[Italialaiset]]
|
*[[Japanilaiset]]
*[[Korealaiset]]
*[[Liettualaiset]]
*[[Puolalaiset]]
*[[Kroaatit]]
*[[Portugalilaiset]]
*[[Espanjalaiset]]
|}

=== Alkuperäiskansat ===
{|
|
*[[Alacalufe]]
*[[Atacameños]]
*[[Aimarat]]
*[[Awá]]
*[[Banawá]]
|
*[[Caiapos]]
*[[Chibcha]]
*[[Cocama]]
*[[Diaguita]]
*[[Chayahuita]]
|
*[[Enxet]]
*[[Gê]]
*[[Guaranit]]
*[[Jivaroan]]
*[[Juris]]
|
*[[Mapuchet]]
*[[Matsés]]
*[[Mestitsi|Mestitsit]]
*[[Pehuenche]]
*[[Quechuas]]
|
*[[Shipibo]]
*[[Xucuru]]
*[[Urarina]]
*[[Yagua]]
*[[Zaparos]]
|}

== Talous ==
[[Tiedosto:Bariloche- Argentina2.jpg|pienoiskuva|Patagonia.]]
[[Tiedosto:Centro_SP2.jpg|pienoiskuva|[[São Paulo]]n kaupunki Brasiliassa on maanosan tärkeimpiä finanssikeskuksia.]]
Etelä-Amerikan talous on heterogeeninen ja vaihteleva. Alueen varakkaimmat valtiot ovat [[Argentiina]], [[Chile]], [[Uruguay]] ja [[Brasilia]]. Näillä alueilla sekä muissakin valtioissa on kehittynyttä teollisuustuotantoa, mutta suuri osa Etelä-Amerikasta elää edelleen alkutuotannosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ian.gov.ve/revolucion_agricola_8.html | Nimeke = Otros aspectos sobre América Latina | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Instituto Agrario Nacional de Venezuela | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{Es}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070529080506/http://www.ian.gov.ve/revolucion_agricola_8.html | arkistoitu = 29.5.2007 }}</ref>. Myös erot eri valtioiden sisällä ovat merkittävät: esimerkiksi Brasilia jakautuu köyhään pohjoisosaan ja vauraampaan eteläosaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fiesp.org.br/clipping.nsf/5b56c69712d7723983256c7d0060a3c9/ee51cef94ba54d15832573a00050cac5?OpenDocument | Nimeke = Estado de São Paulo aumenta participação no PIB em 2005 | 3 = Julkaisija: FIESP | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{Pt}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20081204094444/http://www.fiesp.org.br/clipping.nsf/5b56c69712d7723983256c7d0060a3c9/ee51cef94ba54d15832573a00050cac5?OpenDocument | arkistoitu = 4.12.2008 }}</ref> Etelä-Amerikan köyhin valtio on [[Bolivia]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat|Vuosi=2008|Sivu=441|Julkaisija=Almagest OY|Tunniste=|Isbn=978-3-8331-4130-0|Viitattu=1.2.2013}}</ref> Suuret varallisuuserot ovatkin luonteenomaisia Etelä-Amerikalle.

Etelä-Amerikan talous alkoi monipuolistua 1930-luvulla, jonka jälkeen alueella on koettu nousukausia ja kriisejä. 1970-luvulta lähtien monissa alueen maissa liberalisoitiin voimakkaasti markkinoita. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut toiseen suuntaan ja esimerkiksi [[Venezuela]]ssa on kansallistettu useita yrityksiä. Vuonna 1998 talouskriisi ravisteli alueen maita, ja Argentiinan talous romahti vuodenvaihteessa 2001–2002. 2000-luvulla alueen maat kuitenkin kokivat nopeaa taloudellista kasvua: esimerkiksi Venezuelassa ja Argentiinassa talous kasvoi vuonna 2007 kahdeksan prosenttia.

Etelä-Amerikassa toimii erilaisia kauppaliittoja, joista tärkeimmät ovat [[Mercosur]], johon kuuluu suurin osa alueen maista sekä bolivaarinen vaihtoehto Latinalaiselle Amerikalle, [[ALBA]], johon kuuluu Venezuela ja muita vasemmistojohtoisia valtioita. Lisäksi alueen valtiot ovat integroituneet [[Latinalaisen Amerikan yhdentymisliitto]] ALADIin ''(Asociación Latinoamericana de Integración)''.

=== Maatalous ===
Etelä-Amerikassa viljeltiin monia maataloustuotteita, esimerkiksi [[avokado]]ja ja [[maissi]]a jo ennen eurooppalaisten saapumista mantereelle. Myös [[kautsu]]a eli raakakumia tuottavia kasveja kasvoi alueella. Etelä-Amerikan jouduttua [[siirtomaa]]vallan alle, maataloutta lisättiin voimakkaasti tuomalla alueelle uusia lajeja, kuten [[vehnä]]ä, [[Kahvipensaat|kahvia]], [[banaani]]a, [[riisi]]ä ja [[sokeriruoko]]a.<ref name="maatalous s.434">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Maatalous, s. 434.</ref>

[[Tiedosto:Roasted_coffee_beans.jpg|pienoiskuva|[[Kahvipensaat|Kahvi]] on yksi Etelä-Amerikan tärkeimmistä vientituotteista.]]
Mantereen pohjoisosissa tuotetaan nykyään banaaneja, [[Mango (hedelmä)|mango]]ja, sokeria ja kumia, kun taas etelän lauhkealla vyöhykkeellä kasvatetaan hedelmiä ja vehnää.<ref name="maatalous s.434"/> Brasiliassa sokeriruokoa käytetään myös biopolttoaineiden valmistamiseen. Myös [[Soijapapu|soija]] on merkittävä vientituote. Brasilia on lisäksi maailman suurin kahvintuottaja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Atlas Mundial|Vuosi=1999|Kappale=O Sistema Econômico / América do sul|Sivu=26–27, 88–107|Selite={{pt}}|Julkaisija=Dorling Kindersley|Isbn=85-06-02889-2}}</ref>

Karjankasvatuksen perusta Etelä-Amerikassa on siirtolaisten tuomat kotieläinlajit. [[Lampaat|Lampaiden]] kasvatusta lauhkean vyöhykkeen ruohostomailla lukuun ottamatta, karjankasvatus on jakautunut eri ilmastovyöhykkeille. Karjankasvatus ja lihan vienti ovat tärkeitä elinkeinoja etenkin [[Argentiina]]ssa, [[Paraguay]]ssa, [[Uruguay]]ssa ja [[Kolumbia]]ssa. Mantereen alkuperäisiä eläinlajeja ovat muun muassa [[alpakka]] ja [[laama]].<ref name="maatalous s.434"/>

[[Keinokastelu]] on tärkeää etenkin lännessä, Chilessä, Perussa ja Ecuadorissa. Mantereen metsiä hakataan puutavaran takia ja etenkin [[Amazonin sademetsä|Amazonin]] alueen hakkuiden nopeudesta ja laajuudesta luonnonsuojelijat ovat huolissaan.<ref name="maatalous s.435">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Maatalous, s. 435.</ref>

Myös Kolumbian [[Huume|huumausaineiden]] viljely on kansainvälinen huolenaihe.<ref name="maatalous s.435"/>

=== Teollisuus ===
Mantereella on suuria [[mineraali]]esiintymiä. Esimerkiksi Venezuelassa on [[Maaöljy|öljyä]] ja Brasiliassa [[rautamalmi]]a. Brasilian rautamalmista suurimman osan käyttää maa itse teräksen valmistukseen. Tästä huolimatta metallimalmeja riittää myös ulkomaille vietäväksi. 1950-luvun jälkeen teollistuminen on nopeasti lisääntynyt. Etelä-Amerikan vesivoimavaroista suurin osa on hyödynnetty lisääntyneen sähkönkulutuksen vuoksi. Tuotantoaloja mantereella ovat muun muassa kemian- ja metalliteollisuus sekä elintarvikkeiden jalostus. Myös kulutustavaroita ja kalliimpiakin tuotteita valmistetaan kotimarkkinoille sekä vientiin.<ref>''Geographica'': Etelä-Amerikka: Teollistuminen, s. 435.</ref> Yksi esimerkki alueen teollisuustuotannosta on brasilialainen [[lentokone]]valmistaja [[Embraer]].

=== Turismi ja liikenne ===
[[Tiedosto:Panamericana - Cordillera de los Andes Ecuador.JPG|pienoiskuva|Heikkotasoista [[Panamericana-valtatie]]tä Ecuadorin Andeilla noin 2&nbsp;500 metrin korkeudessa.]]
[[Matkailu]] on yksi nopeimmin kasvavista talouden aloista Etelä-Amerikassa. Maanosassa on monia matkailijoita kiinnostavia kohteita, kuten Amazonin sademetsä ja Amazonjoki, [[Andit|Andien vuoristo]], [[Galápagossaaret]] sekä Brasilian rannat. Maanosan suosituin matkailumaa on Brasilia, jonne suuntaa vuosittain viisi miljoonaa turistia. Maa on 41. suosituin matkakohde maailmassa.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.tourismroi.com/Content_Attachments/27670/File_633513750035785076.pdf|Nimeke=UNTWO World Tourism Barometer, Vol.5 No.2|Viitattu=2008-10-15|Julkaisija=UNTWO|Ajankohta=Kesäkuu 2008|Tallennusmuoto=PDF}}</ref>

Etelä-Amerikan liikenneinfrastruktuuri on edelleen vajavainen, eikä hyviä liikenneyhteyksiä ole joka paikkaan. Maanosassa on noin 1&nbsp;700&nbsp;000 kilometriä valtateitä ja 100&nbsp;000 kilometriä rautateitä, jotka ovat lisäksi keskittyneet rannikkoalueille. Vain kaksi rautatielinjaa on maanosan halkaisevia: [[Transandina]], joka kulkee Buenos Airesista Argentiinassa [[Valparaíso]]on Chileen ja Brasilian [[Santos (kaupunki)|Santosin]] ja [[Bolivia]]n [[Santa Cruz de la Sierra]]n välillä kulkeva yhteys. Lisäksi maanosan halki kulkee [[Pan-Amerikan valtatie|Panamericana-valtatie]], jonka jotkin osat ovat edelleen huonossa kunnossa.

Tihein rautatieverkko on La Platan alueella Argentiinan ja Uruguayn alueella, jossa on noin 45&nbsp;000 kilometriä rautateitä ja lisäksi Kaakkois-Brasiliassa [[São Paulo (osavaltio)|São Paulon]], [[Rio de Janeiro (osavaltio)|Rio de Janeiro]]n ja [[Minas Gerais]]in osavaltioiden alueella.

Lisäksi [[ilmailu|lentoliikenne]] ja suuret joet ovat merkittäviä liikenneväyliä.

== Kulttuuri ==
=== Kielet ===
[[Tiedosto:Languages of South America (en).svg|pienoiskuva|Etelä-Amerikan valtioiden viralliset kielet.]]
Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaat, [[intiaanit]], puhuivat monia eri kieliä. Nykyään [[Amerikan alkuperäiskielet|intiaanikielien]] puhujat ovat harvassa, vaikkakin yleisesti käytetään esimerkiksi Paraguayssa [[Guaranin kieli|guaranin]] kieltä ja Boliviassa ja Perussa [[ketšua]]n ja [[Aimaran kieli|aimaran]] kieliä.<ref name="kielet">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Kielet, s. 435.</ref>

Etelä-Amerikan puhutuin kieli on [[Portugalin kieli|portugali]], jota puhuu [[Äidinkieli|äidinkielenään]] yli 50 prosenttia mantereen väestöstä. Mantereen virallisia kieliä ovat [[Espanjan kieli|espanja]] suurimmassa osassa Etelä-Amerikan maita, portugali Brasiliassa, [[Hollannin kieli|hollanti]] Surinamessa, [[Englannin kieli|englanti]] Guyanassa sekä [[Ranskan kieli|ranska]] Ranskan Guayanassa. Myös alkuperäiskansojen kielillä on monissa maissa virallinen asema. Surinamessa ja Guyanassa [[hindi]], kuten myös muutkin [[Intia]]n ja [[Kaakkois-Aasia]]n kielet ovat merkittäviä.<ref name="kielet"/>

=== Uskonnot ===
Suurin osa Etelä-Amerikan asukkaista on [[Katolinen kirkko|katolilaisia]]. Ainoastaan Surinamessa ja Guyanassa katolisuus ei ole valtauskonto. Surinamessa [[hindulaisuus]] on maan suurin uskonto. Guyanassa taas [[protestantismi]] on vallalla oleva uskonto, ja Surinamen tavoin katolisuus on vasta kolmanneksi yleisin.

=== Yliopistot ===
Etelä-Amerikan vanhin [[yliopisto]] on vuonna 1551 perustettu [[La Universidad Nacional Mayor de San Marcos]]. Yliopisto sijaitsee Perun pääkaupungissa [[Lima]]ssa. Suurin yliopisto taas on [[Buenos Aires]]issa Argentiinassa sijaitseva [[Buenos Airesin yliopisto|Universidad de Buenos Aires]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pekkanen, Risto; Kostamo, Janne; Lantz, Mikko & Wuolijoki, Aino|Nimeke=Atlas Suomalainen maailmankartasto|Vuosi=2003| Kappale=Etelä-Amerikka: Tilastotietoja|Sivu=140|Julkaisija=WSOY Kartastot|Isbn=951-593-873-2 }}</ref>

== Sodat ja rajakiistat ==
Mantereella ei ole ollut merkittäviä [[sota|sotia]] tai rajakiistoja 2000-luvulla. Alueen maiden välillä oli 1900-luvulla muutamia pieniä konflikteja. Monissa maissa, kuten Perussa, Uruguayssa ja Kolumbiassa, on kuitenkin ollut sisäisiä kiistoja hallituksien ja sissiliikkeiden välillä.<ref name="rajakiistat ja sodat">''Geographica'': Etelä-Amerikka: Rajakiistat ja sodat, s. 435.</ref>

Argentiina [[Falklandin sota|hyökkäsi]] vuonna 1982 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] hallinnoimille [[Falklandinsaaret|Falklandinsaarille]]. Brittien vastaiskussa kuoli yli tuhat ihmistä. Saarten hallinto palautui Britannialle sodan päätyttyä.<ref name="rajakiistat ja sodat"/>

== Katso myös ==
* [[ABC-valtiot]]
* [[Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit]]
* [[Pohjois-Amerikka]]
* [[Väli-Amerikka]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =  Martin, Penny; Olds, Margaret & Church, Fran | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Vuosi = 2003 | Sivu = | Selite = päivitetty laitos | Julkaisija = Könemann | Isbn = 3-89731-916-0 | Suomentaja = Matti Eskola ja Jorma Harju}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|South America}}
{{Wikimatkat-rivi}}

{{Maanosat}}
{{Maan alueet}}
[[Luokka:Etelä-Amerikka|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]