Etelä-Afrikan geologia
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Artikkeli kuvaa lähinnä maastonmuotoja. Maaperä, kaivannaiset, tulivuoret ja maanjäristykset sekä hydrogeologia puuttuvat kokonaan. |
Etelä-Afrikan geologia käsittää Etelä-Afrikan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.
Maan pohjoisosassa sisämaassa sijaitsee suuri ylätasankoalue, joka on pohjoisen ja lännen puolilta loivasti viettävä. Ylängön itäosa on keskimäärin 2 000 metriä korkea. Ylätasangon eteläpuolella on The Great Escarpmentin alue, joka ulottuu Transvaalissa sijaitsevilta Lohikäärmevuorilta maan lounaisosaan. Tällä alueella kukkuloiden ja vuorten rinteiden jyrkkyys vaihtelee, kuten myös kallioperän rakenne. Maan kallioperä on hyvin vanhaa. Pintakerrostumia lukuun ottamatta kallioperä on yli 600 miljoonaa vuotta vanhaa. Witwatersrandin alueelta on löydetty 1880-luvulta lähtien kultaa ja timantteja.[1]
Etelä-Afrikasta on löydetty maailman vanhimpiin kuuluvia kivilajeja. Bushveldin vulkaanisten kivilajien alueelta on löydetty platinaa ja joistakin sedimenttikerrostumista on otettu hyötykäyttöön hiiltä. Vanhoja graniittisia kivilajeja löytyy enimmäkseen maan itäosasta ja länsiosasta. Suurin osa Etelä-Afrikan kallioperästä koostuu sedimenttikivilajeista. Metamorfisia ja vulkaanisia kivilajeja löytyy enimmäkseen maan pohjoisosasta. Etelä-Afrikan kärjessä on Cape Folded Mountainsin vuoret, jotka ovat syntyneet mannerliikunnon seurauksena.[2]
The Great Escarpmentin alue on jokien kulutuksen muovaama. Alueen osia ovat Drakensgerg ja Swarzrand. Drakensbergin alueella on paikoin hiekkakiveä, jota peittää basaltti.[3] Lohikäärmevuoret on Etelä-Afrikan korkein vuoristo, ja se on noin 1 000 kilometriä pitkä.[4]
Etelä-Afrikasta löydettiin timantteja 1860-luvulla[5] ja kultaa 1880-luvulla. Niiden lisäksi maassa on kromia, mangaania, platinaa ja vanadiinia.[6] Vuonna 2022 Etelä-Afrikka oli maailman suurin kromin, mangaanin ja platinan tuottaja sekä kahdeksanneksi suurin kullan tuottaja.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ray Hudson: Geographica, maailmankartasto, maanosat, maat, kansat, s. 351. Suomentanut Jorma Hannula, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
- ↑ Geology Wayback Machine. Arkistoitu 19.8.2007. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ The Great Escarpment Of Southern Africa World Atlas. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Etelä-Afrikka ja Lohikäärmevuoristo, tammikuu 2022 Team Nordic Trail Oy.
- ↑ The History of Diamonds in South Africa Cape Town Diamond Museum. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
- ↑ South Africa The World Factbook. CIA. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Mineral Commodity Summaries 2023 (PDF) (s. 21, 81) U.S. Geological Survey. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Gold production in South Africa and major projects Mining Technology. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)