Essonne (joki)
Essonne | |
---|---|
Essonne La Ferté-Alais’ssa |
|
Alkulähde |
Forêt d'Orléans |
Laskupaikka |
Corbeil-Essonnes, Seine |
Maat | Ranska |
Pituus | 101,1[1] km |
Alkulähteen korkeus | 138[2] m |
Virtaama | 8,16 m³/s |
Valuma-alue | 1870 km² |
Essonne kartalla |
Essonne (/|e|.|s|ɔ|n/) on Seinen vasemmanpuoleinen sivujoki Ranskassa. Se virtaa Centre-Val de Loiren ja Île-de-Francen alueilla Loiret’n, Seine-et-Marnen ja Essonnen departementeissa.[1]
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimen varhaisimmat tunnetut kirjoitusasut ovat olleet 500-luvulla Exona ja Axonia[3] sekä myöhemmin Essiona[3] vuonna 1113.
Nimen on selitetty johtuvan galliankielisestä vettä tarkoittavasta sanasta esca, joka mahdollisesti esiintyi myös muodossa asca ja johon on liitetty galliankielinen johdin -ona. Samaa alkuperää on myös Aisne-joen nimi.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonne on 101,1 kilometrin pituinen. Tämän nimisenä se alkaa Gâtinais’n ylängöltä La Neuville-sur-Essonnen ja Aulnay-la-Rivièren rajalta, jossa yhtyvät sen kaksi latvajokea: Œuf, joka alkaa läheltä Chilleurs-aux-Bois'ta Loiret’n departementista, ja Rimadre, joka alkaa läheltä Nibelleä Loiret’n departementista, lähetä Caillettesin näkötornia. Essonnen varrella sijaitsevista paikkakunnista huomattavimpia ovat Le Malesherbois, La Ferté-Alais ja Corbeil-Essonnes, jossa joki laskee Seineen.
Pariisin seudun lähiliikenneratojen RER-verkon D-linja kulkee Essonnen laaksossa Corbeil-Essonnesta pääteasemalleen Malesherbesiin saakka.
Osa Essonnen valuma-alueesta ja myös itse joen osuus Malesherbesin ja Ferté-Alais’n välillä kuuluu Gâtinais’n seudulliseen kansallispuistoon.
Jokivarren kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonne kulkee seuraavien kuntien kautta:
- Loiret’n departementissa
- La Neuville-sur-Essonne
- Aulnay-la-Rivière
- Ondreville-sur-Essonne
- Puiseaux (Pontin kylä)
- Briarres-sur-Essonne
- Dimancheville
- Orville
- Augerville-la-Rivière
- Seine-et-Marnen departementissa
- jälleen Loiret’n departementissa
- Le Malesherbois
- jälleen Seine-et-Marnen departementissa
- Nanteau-sur-Essonne
- Essonnen departementissa
- Boigneville
- Prunay-sur-Essonne
- Buno-Bonnevaux
- Gironville-sur-Essonne
- Maisse
- Courdimanche-sur-Essonne
- Boutigny-sur-Essonne
- Vayres-sur-Essonne
- Guigneville-sur-Essonne
- D'Huison-Longueville
- La Ferté-Alais
- Cerny
- Baulne
- Itteville
- Ballancourt-sur-Essonne
- Vert-le-Petit
- Fontenay-le-Vicomte
- Écharcon
- Mennecy
- Lisses
- Ormoy
- Villabé
- Corbeil-Essonnes
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonnen sivujoista suurin on 55 kilometrin pituinen Juine, joka laskee siihen vasemmalta puolelta. Muut sivujoet ovat lyhyitä puroja: Velvette, Ru de D’Huison ja Ru de Misery vasemmalta sekä Ru de Boigny, Ru de Ballancourt ja Ru des Reignault oikealta puolelta.
Hydrologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisin kuin muiden Île-de-Francen jokien, esimerkiksi Orgen ja Loingn, Essonnen virtaama pysyy huomattavan vakaana. Suuri osa sen vesistä tulee Beaucen alueen pohjavesistä, jotka tasoittavat virtaaman vaihteluja.
Beaucen pohjavesialueelle mahtuu pohjavettä arviolta 20 miljardia kuutiometriä eli 20 kuutiokilometriä, mikä on noin 18 kertaa Lac d'Annecyn tilavuus. Se toimii hyvin merkittävänä jokien virtaamien tasoittajina, sillä siitä saavat vettä Essonnen lisäksi useat muutkin joet kuten Loing, Loir ja Conie. Sieltä joet saavat vettä yhteensä noin 500 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 16 kuutiometriä sekunnissa.[5].
Essonne Ballancourt-sur-Essonnessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonnen virtaamaa on seurattu 58 vuoden ajan, 1964-2022, Ballancourt-sur-Essonnessa, Essonnen departementissa muutaman kilometrin päässä paikasta, jossa joki laskee Seineen.[6] Mittauspaikka sijaitsee 46 metrin korkeudella meren pinnasta.
Essonnen mittauspaikan kautta kulkevan osuuden valuma-alue on 1870 neliökilometrin laajuinen[6], ja sen kautta joessa kulkee kesimäärin 8,2 kuutiometriä sekunnissa.[6]
Moniin muihin jokiin verrattuna Essonnen virtaaman vaihtelee vuodenaikojen mukaan sangen vähän. Suurimmillaan se on helmikuussa, keskimäärin 9,41 m3/s, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 6,52 m3/s.
Pienimmät virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskimäärin joka viides vuosi Essonnen virtaama pienenee 4,3 kuutiometriin sekunnissa. Tämäkin on varsin paljon verrattuna muihin keskivirtaamaltaan samaa luokkaa oleviin jokiin Seinen valuma-alueella tai Ranskassa yleensäkin.
Tulvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonnessa esiintyy harvoin kovin huomattavia tulvia. Suurin mitattu vuorokauden keskivirtaama on ollut 35 kuutiometriä sekunnissa 6. kesäkuuta 2016. Silloin joen pinta nousi 1,1 metriä normaalia korkeammalle.[6]
Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtamaa ylittää 13 ja joka viides vuosi 16 kuutiometriä sekunnissa. Kerran kymmenessä vuodessa se ylittää 18, 20 vuodessa 21 ja arvioiden mukaan kerran 50 vuodessa 24 kuutiometriä sekunnissa.[6]
Sademäärä valuma-alueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonne on melko pieni joki, mutta sen virtaama pysyy varsin tasaisena. Beaucen alueen pohjavesien lisäksi se saa luonnollisesti vettä myös alueen sadevesistä. Joen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 138 millimetriä[6], mikä on selvästi vähemmin kuin Seinen valuma-alueella tai muuallakaan Ranskassa yleensä. Tämä vastaa keskimäärin 4,4 litraa neliökilometriä kohti sekunnissa.[6]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essonnen departementin rajalta Seinen yhtymäkohtaan saakka Essonne-jokea hallinnoi kuntienvälinen vesivarojen ja -virtojen syndikaatti (ransk. Syndicat intercommunal d'aménagement de réseaux et de cours d'eau, SIARCE.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Philippe Chachau: Les canaux de la Juine, de l'Essonne et de la Rimarde au XVIII siècle. Projets de Jacques Hardouin-Mansart de Sagonne et consorts (1759-1767). Société historique et archéologique de l'Essonne et du Hurepoix, 2017.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jeux de données et réferences: L'Essonne Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau. Arkistoitu 8.12.2021. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ L'Essonne Canoé Kayak et Sport de Pagare, Comite Île-de-France. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b BECK (Noémie): Moderne Goddesses in Celtic Religion — Cult and Mythology/ A Comparative Study of Ancient Ireland, Britain and Gaul, s. 407. Lyonin yliopisto, 2009.
- ↑ Ernest Nègre: Toponymie générale de la France, vol 1: Formations préceltiques, celtiques, romanes, s. 115. Geneve: Librairue Droz, 1990. ISBN 978-2-600-20883-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Les ressources en eau de la région Centre - La nappe de Beauce archive.wikiwix.com. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b c d e f g h Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1964–2022), Calculées le 09/01/2022 : L'Essonne à Balancourt-sur-Essonne Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Arkistoitu 22.11.2021. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ L'Essonne SIARCE. Arkistoitu 19.9.2021. Viitattu 21.1.2022.