Eskimotervehdys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nainen ja mies hierovat neniään yhteen hymyillen.
Eskimosuukko

Eskimotervehdys on tervehdystapa, jossa tervehtijät hierovat neniään yhteen. Nimestään huolimatta vastaavanlaisia tervehdyksiä on muidenkin kansojen keskuudessa. Esimerkiksi muutkin arktiset kansat tuntevat nenällä tervehtimisen[1]. Vastaavanlaiset tervehdykset ovat yleisiä myös Kambodžassa, Laosissa, Thaimaassa ja Vietnamissa sekä Mongolian nomadien ja havaijilaisten keskuudessa.[2]

Suomen Lapissa, Taalainmaalla ja Karjalassa tunnetaan nenittelyksi kutsuttu tervehdystapa, jossa neniä hierotaan vastakkain.[3] Tapa on säilynyt kolttasaamelaisten keskuudessa varsin pitkään.[1]

Inuiitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha iñupiat-nainen painaa nenäänsä ja ylähuultaan sylissään olevan vauvan poskea vasten.
Iñupiat-nainen tekee kunikin vauvalle.

Inuiitit kutsuvat nenällä tervehtimistä nimellä kunik. Se tehdään painamalla tai hieromalla nenää ja ylähuulta toisen ihmisen kasvojen ihoa vasten ja haistamalla.[4][2]

Kunikilla on rakastavia, mutta ei romanttisia tai seksuaalisia tarkoitusperiä. Niitä annetaan perheenjäsenille tai läheisille ystäville[2]. Jotkut ihmiset kuitenkin kokevat kunikin siinä määrin yksityiseksi teoksi, etteivät he halua tehdä sitä suuremman yleisön edessä. Joissain arktisen alueen kulttuureissa kunikeja jakavat vain äidit ja lapset keskenään.[4]

Maorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viralliseen tyyliin pukeutuneet mies ja nainen seisovat silmät kiinni nenät ja otsat yhteen painettuina.
Hongi

Uuden-Seelannin maoreilla on perinteinen tervehdysten ja rituaalien aikana tehtävä tapa nimeltä hongi, jonka aikana tervehtijät painavat nenänsä ja otsansa yhteen. Hongi on yleinen tervehdystapa etenkin virallisemmissa tilanteissa, kuten pyhissä maraepaikoissa.[5]

Tapa on hyvin vanha ja peräisin eräästä maorilegendasta. Tarinan mukaan jumala Tāne teki maailman ensimmäisen naisen savesta ja antoi hänelle sitten elämän hengittämällä tämän sieraimiin.[6] Hongi kuvastaakin hengitysten vaihtamista ja kahden ihmisen välistä yhtenäisyyttä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Linkola, Anni & Linkola, Martti: "Kolttasaamelaiset - vähemmistön vähemmistö", s. 160 (kuvateksti 311). Teoksessa Siiddastallan: Siidoista kyliin. Toimittaneet Jukka Pennanen & Klemetti Näkkäläjärvi. Pohjoinen, 2000. ISBN 951-749-347-9.
  2. a b c The Truth Behind Eskimo Kisses Curious Historian. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  3. Hannu-Pekka Björkmanin kolumni: Aikamme kaipaa uusia tapoja tervehtiä, miten pakaraläimäytys? Eeva.fi. 18.1.2021. Viitattu 5.3.2024.
  4. a b An 'Eskimo kiss' is a kunik, and maybe not what you think New Bedford Standard-Times. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  5. The hongi (1st of 2) The Encyclopedia of New Zealand. Manatū Taonga. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  6. Origin of the hongi (2nd of 2) The Encyclopedia of New Zealand. Manatū Taonga. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  7. Hongi, our national greeting www.stuff.co.nz. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)