Erik Solitander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Solitander, myös Eric Solitander tai Erich Solitander (n. 17551. tammikuuta 1822) oli suomalainen kauppias, laivanvarustaja, kauppaneuvos, raatimies, varapormestari ja valtiopäivämies. Hän oli Johan Solitanderin serkku. Hänen vaimonsa Juliana Solitander oli Johan Solitanderin sisar, hänen tyttärensä Johanna Elisabeth Solitander oli Pehr Johan Alopaeuksen vaimo.

Varapormestari Erik Solitander omisti ja piti kauppaansa korttelin IV tontilla 7, eli osoitteessa Jokikatu 12 sijaitsevan rakennuksen, jota nimitetään Porvoon Linnaksi. Se kuuluu niihin kivitaloihin, jotka pystytettiin vuonna 1760 tapahtuneen tuhoisan palon jälkeen. Tontin omisti ja rakennutti kauppias ja raatimies Henrik Schröder. Vuonna 1784 Schröderin perilliset myivät talon raatimies ja kauppias Erik Solitanderille.

Porvoon Linna

Kauppiastalon liiketilat sijaitsivat pohjakerroksessa. Kaksi salia, kuusi huonetta ja muutamia kammareita käsittävä asuinhuoneisto jakautui ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Kuten varakkaissa kauppiaskodeissa oli tapana, oli sisustus ylellinen: talossa oli laudasta tehtyä rintapanelointia, öljymaalattuja kudottuja tapetteja ja posliinisia kakluunejakin. Kaupungin hienoimpana pidetyssä talossa on majoittunut niin kuningas Kustaa III, Kaarle-herttua, Kustaa IV Aadolf kuin tsaari Aleksanteri I. [1], [2] Åbo Tidningar 5.9.1796 kertoo uutisen Porvoosta 20.8.1796:

»I dag, kl. half tre eftermidd. hade wår Stad den nåden at första gången emottaga hans Maj:t Wår Allernådigste konung. Consistorii och Gymnasii Staten med öfriga Prästerskapet, äfven som Magistraten och Borgerskapet, emottogo konungen åtföljd af hans kongl. höghet hertigen af Södermanland, wid wästra tullen; hwarpå och sedan konungen inkommit i de för honom hos Vice-Borgmästaren Solitander tilredde rum, presentation nådigst blef tillåten. Efter skedd publik spisning afredde konungen samma dag kl. 5 til Lovisa.»

Porvoon korkeat vieraat olivat siis Ruotsin Kuningas Kustaa IV Adolf ja hänen enonsa Kaarle, Södermanlandin herttua.[3]

Erik Solitander oli kokonaan tai osittain omistajana useassa, vuosisatojen 1700 ja 1800 vaihteessa hankitussa, rahtia kuljettavassa purjelaivassa:[4]

  • 1780 jahti Johannes, omistaja E.Solitander, 29 lästiä
  • 1780 skuutti Christina, omistaja E.Solitander, 71 2/3 lästiä, purjehti ainakin 1781
  • 1783 fregatti Borgå, omistajat G.Borgström, P.Näslind, H.J.Kniper, H.Jerpenius, G.Nymalm, P.Arelius, J.Solitander ja E.Solitander, 216 11/28 lästiä, pituus 109 jalkaa, leveys 29 1/2 jalkaa, syvyys 7 2/3 jalkaa, rakennettu Porvoossa, purjehtinut Cadizin kautta Välimerelle 1791, tehnyt muita Välimerenmatkoja 1796 ja 1798.
  • 1788 hukarikaljaasi Hoppet, omistajat E.Solitander ja C.Hultin Helsingistä, 60 lästiä, rakennettu Tammisaaressa
  • 1796 priki Godt Hopp, omistajat Erik Solitander 2/3 ja J.Solitander 1/3, 57 lästiä, purjehti Marstrandissa ja Göteborgissa sekä Cadizissa, upposi siellä miehistöineen 1796.
  • 1802 häckbåten Neptunus, omistajat E.Solitander ja A.Hagelberg Helsingistä, 55 1/6 lästiä, rakennettu Uudellamaalla, purjehti 1802 Värimerelle
  • 1804 fregatti (kattskeppet) Dygden, omistajat E.Solitander, J.Solitander, leskirouva M.Borgström Porvoosta, J.Montell Helsingistä sekä J.C.Petreij Turusta, 130 1/2 lästiä, rakennettu Porvoossa, purjehti 1805 Cadiziin. Tällöin englantilaiset kaappasivat laivan lähelle New Yorkia, vapautettiin 1806 ja purjehti kotiin, purjehti Englantiin 1807.

Kauppaneuvos Erik Solitander osti Pornaisissa sijaitsevan Lahan tilan v.1802. Solitander/Borgström -suvun hallussa kartano oli vuoteen 1870. Ostettuaan tila Solitander jatkoi kartanoa ja antoi sille sen nykyisen kustavilaisen ilmeen. Lahan tila kuuluu Wrede-suvun läänityksiin. Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa v. 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi kuninkaalle hevosensa ja kuningas pelastui, mutta Wrede jalkamiehenä menehtyi. Kuningas lahjoitti suvulle merkittävät maaomaisuudet Elimäeltä, Anjalasta ja Porvoon pitäjästä. Näihin kuului Lahankin alue. Lahan omistus säilyi Wreden suvulla lähes Ruotsin vallan loppuun. 1900-luvun alussa sen 1000 hehtaarista 745 oli metsää, peltoa 215 ja loput laidunmaita. Karjaa oli suurimmillaan 120 lehmää ja 20 hevosta.[5]

Erik Solitander oli Porvoon porvariston edustajana Norrköpingin valtiopäivillä vuonna 1800. Paikallinen lehti Norrköpings Tidningar kertoo 5.4.1800 edustajien saapumisesta mm. seuraavaa: Ankomne resande måndagen 10 mars 1800. Biskopen Zach. Cugneus med son och betjänt ifrån Borgå, Probst. I. (eller J) Lagus med betjänt från Borgå stift. Borgmästaren Eric Solitander med betjänt med flera andra svenskar från västra rikshälften, bo hos fabr. Holm (?).[6]

Erik osallistui Venäjän pietariin matkanneeseen Suomelaiseen lähetyskuntaan 1808.[7]

Tunnustukset ja arvonimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkonkirjat (sukulaisuussuhteet)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gårdar och gårdsägare i Borgå på 1600- och 1700-talen. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1983. 10529476. Teoksen verkkoversio.
  2. Porvoon kaupunki: ELÄMÄÄ VANHASSA KAUPUNGISSA (pdf) porvoo.fi. Viitattu 10.8.2017. (suomeksi)
  3. Åbo Tidningar 5.9.1796 Kansalliskirjasto. Viitattu 11.8.2017. (ruotsiksi)
  4. Porvoon kaupungin historia.. Porvoo: Porvoon kaupunki, 1994. 47962611. Teoksen verkkoversio.
  5. Lahan kartanon historia Lahan kartano. Viitattu 11.8.2017. (suomeksi)
  6. Finländare närvarande vid riksdagen i Norrköping 1800, Norrköpings Tidningar Sveriges Släktforskarförbund. Viitattu 11.8.2017. (ruotsiksi)
  7. a b c Kaisa Kyläkoski: Sukututkijan loppuvuosi: Kaksi valtiopäivämiestä vuodelta 1800 Sukututkijan loppuvuosi. 25.1.2015. Viitattu 25.3.2020.