Rasvameriahven
| Rasvameriahven | |
|---|---|
 Rasvameriahven Punaisessameressä |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Serranidae |
| Alaheimo: | Meriahvenet Epinephelinae |
| Tribus: | Epinephelini |
| Suku: | Epinephelus |
| Laji: | tauvina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Rasvameriahven eli idänmeriahven[4] (Epinephelus tauvina) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasvameriahven saavuttaa tavallisesti 75 senttimetrin pituuden (TL). Sen pää ja ruumis ovat vaalean harmaita tai ruskeita ja ne ovat väritykseltään punaoranssista ruskeaan vaihtelevien täplien peitossa. Selkäevän kannassa on usein yksi tai useampi tumma läikkä ja kyljillä on toisinaan viisi pystysuorahkoa tummaa juovaa. Rasvameriahvenella on kylkiviivallaan 63–74 suomua. Selkäevässään lajilla on 11 piikkiruotoa ja 14–16 nivelruotoa. Peräevässään rasvameriahvenella on kahdeksan ruotoa ja rintaevissään 18–20 nivelruotoa.[5][6]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasvameriahvenen levinneisyys ulottuu Punaiseltamereltä ja Intian valtameren länsiosista Linesaarille, Tuamotulle ja Pitcairnsaarten Ducie Islandille. Pohjoisessa sen levinneisyysalue rajoittuu Riukiusaariin ja etelässä Lord Howen saareen.[3] Rasvameriahvenen elinympäristöjä ovat koralliriutat kirkkaissa vesissä. Lajin lisääntymistavoista ja populaatiokoista on saatu vain niukasti tietoa, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteleekin lajin puutteellisesti tunnetuksi. Rasvameriahven saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 61 senttimetrin mittaisena. Intian vesillä sen lisääntymisaika sijoittuu loka-helmikuun väliselle ajalle. Lajin ravintoa ovat pääasiassa kalat ja toisinaan myös äyriäiset.[1][6][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Samoilys, M.: Epinephelus tauvina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Epinephelus tauvina (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 81–82. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ Heemstra, Phillip C. & Heemstra Elaine: Coastal Fishes of Southern Africa, s. 171. NISC (PTY) LTD, 2004. ISBN 9781920033019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. 241–242. Rooma: FAO, 1983. ISBN 92-5-l 03125-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 3.7.2021). (englanniksi)