Ensyklopedismi
Ensyklopedismi on käsite, jolla tarkoitetaan laaja-alaista oppimista tai tietoperustaa. Se tarkoittaa myös tietoa, joka esitetään ensyklopedisessa muodossa.[1][2][3][4] Siinä ei pyritä kirjoittamaan sillä tavalla, että vastataan lukijan odotuksiin.[5]
Ensyklopedismi oli ominainen piirre Bysantissa ja he säilyttivät paljon antiikin ajan tietoa filosofiasta, matematiikasta ja tähtitieteestä. Etenkin noin Theodoros II Laskariksen hallituskaudelta alkaen 1254 Bysantissa alkoi toinen Bysantin renessanssi, jota joskus kutsutaan Palaiologosten renessanssiksi. Tuolloin virvoitettiin antiikin perintöä. Bysantin asukkaat Italiassa levittivät tietonsa vähälukuisille italialaisille oppineille ja kreikkalaisille. Tällä tavoin Bysantin oppineisuus selvisi paljon pidempään kuin itse imperiumi.[6][7]
Renessanssin aikaan koulutuksessa ja tieteessä pyrittiin ensyklopedisoimaan niitä eli systematisoimaan kyseisiä aloja. Samaan tapaan myös koulutusta itsessään pyrittiin korjaamaan tekemällä perusteellista sääntelyä alalle.[8] Pietro Paolo Vergerio (1370–1444) teoksessaan De ingenuis moribus et liberalibus hahmotteli humanistisen koulutuksen pääpiirteitä. Siinä painotettiin puhe ja kirjoitustaitoa, historiaa ja filosofiaa, mutta se sisälsi myös tieteitä, kuten matematiikkaa tähtitiedettä, luonnontieteitä, lääketiedettä, lakiopintoja, metafysiikkaa ja teologiaa. Jälkimmäisiä ei opiskeltu perusteellisesti; humanismi oli luonteeltansa ensyklopedismia vastaan, mutta se toi esiin aineiden väliset suhteet ja salli opiskelijoiden tietää monista eri asioista ennen kuin he päättivät erikoistumisalastansa.[9]
Pedagogiikassa ensyklopedismi voi tarkoittaa esimerkiksi laajan kirjon sisältävää opetussuunnitelmaa eri elämän aloilta.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dictionary: encyclopedism or encyclopaedism. Sitaatti: "'encyclopedic knowledge or learning " Tietoja ensyklopediasta: Versio 7.5.0DV for Windows 95/98/NT 4.0. Compton's Interactive Encyclopedia Deluxe, The Learning Company, Inc., Heinäkuu 1999. OLC: 46887893. (englanniksi)
- ↑ Encarta Dictionaries: encyclopedism. Sitaatti: "extensive knowledge: comprehensive learning or knowledge". Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
- ↑ Merriam-Webster's Dictionary and Thesaurus: Dictionary: encyclopedism. Sitaatti: "the quality or state of being encyclopedic". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
- ↑ World Book: Dictionary: encyclopedism or encyclopaedism. Sitaatti: "encyclopedic learning; knowledge presented in an encyclopedic way.". The World Book Multimedia Encyclopedia, 2013. ISBN 9780716683322. (englanniksi)
- ↑ Kastemaa, Heikki: Kansalaistiedettä kirjastossa. (Otsikko: Ensyklopedismi, Sitaatti: "ei pyri kirjoittamaan vastatakseen lukijan odotuksiin") Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut, Konferenssi- ja seminaariesitykset, 25.10.2017, s. 2. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Kaegi, Walter Emil: ”VII. The byzantine legacy”, Byzantine Empire. Sitaatti: "The Palaeologan revival of elements of Greek classicism, especially in encyclopedism, history, literature, philosophy, mathematics, and astronomy, was transmitted to a rarefied audience of Italian scholars and Greek residents of Italy, and in this fashion Byzantine scholarship long survived the disappearance of the Byzantine Empire.". Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
- ↑ Lloyd-Jones, Jr., Hugh: ”The second Byzantine renaissance”, classical scholarship. Sitaatti: "The period sometimes called the Palaeologan Renaissance saw a revival of classical studies that, under the circumstances, must be called remarkable. Maximus Planudes (1260–c. 1310) made many compilations, including a new anthology of epigrams, and even translated into Greek such Latin texts as parts of Ovid, Augustine, and Boethius.". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
- ↑ Ipfling, Heinz-Jürgen; Chambliss, J.J.: ”European education in the 17th and 18th centuries: The social and historical setting”, education. Sitaatti: "There was not only an inclination toward encyclopaedism and systemization of the sciences but also, in similar fashion, a tendency to set education aright by extensive school regulations.". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
- ↑ Gelpi, Ettore; Bowen, James: ”European Renaissance and Reformation: The humanistic tradition in Italy”, education. Sitaatti: "The program outlined by Vergerio focused upon eloquence, history, and philosophy but also included the sciences (mathematics, astronomy, and natural science) as well as medicine, law, metaphysics, and theology. The later subjects were not studied in depth; humanism was by its nature against encyclopaedism, but it brought out the relations between the disciplines and enabled students to know many subjects before they decided in which to specialize.". Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
- ↑ Autio, Tero; Ropo, Eero toimittajat: Jaatinen, Riitta; Kaikkonen, Pauli; Lehtovaara, Jorma: ”Ensyklopedismi”, Katkelmia opetussuunnitelma-ajattelun historiasta nykypäivään, s. 239. Sitaatti: "Asioiden ja sanojen tiedon olisi kuljettava käsi kädessä ja opetussuunnitelman tulisikin sisältää elämän ilmiöitä mahdollisimman laajalti politiikasta, moraalisista arvoista ja taloudesta luonnontieteisiin, taiteisiin ja käsitöihin. Kasvatuksen olisi siten sisällettävä kaikki saatavissa oleva inhimillinen tieto. (Holmes & McLean 1989.) Ensyklopedismiksi tätä pedagogista ajattelua kutsutaan juuri oppiaineiden moninaisuuden vuoksi.". Tampere: Tampere University Press, 2004. ISBN 951-44-6215-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.11.2017).