Elisabeth Winterhalter

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elisabeth Winterhalter, elämänkumppani Ottilie Roedersteinin maalaus vuodelta 1887.

Elisabeth Hermine Winterhalter (17. joulukuuta 1856, München - 13. helmikuuta 1952, Hofheim am Taunus) oli saksalainen lääkäri, feministi ja taiteiden tukija. Hän oli ensimmäisiä saksalaisia naislääkäreitä ja ensimmäinen saksalainen naispuolinen kirurgi.[1][2]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elizabeth Winterhalter syntyi sukuun, jossa oli ollut lääkäreitä jo monessa polvessa. Isä ja vanhempi veli olivat lääkäreitä ja Elisabeth ilmoitti jo pienenä haluavansa lääkäriksi. Hänen vanhempansa eivät tukeneet ajatusta. Vanhemmat halusivat tyttärestään opettajan ja he lähettivät hänet opiskelemaan opettajaksi Schwabingiin.[3][4]

Vuonna 1884 Winterhalterin äiti taipui ajatukseen tyttärensä lääketieteen opinnoista. Koska Saksan yliopistot eivät ottaneet naisia opiskelijoiksi, hän muutti Sveitsiin ja aloitti opinnot ensin Zürichissä ja sittemmin Bernissä. Hän suoritti sveitsiläisen ylioppilastutkinnon ja se antoi hänelle jatko-opintoluvan. Tuolloin hän tapasi Zürichisä lomailleen taidemaalari Ottilie Roedersteinin. Naiset rakastuivat ja heistä tuli elämänkumppanit.[3][5]

Winterhalter suoritti välitutkinnon vuonna 1886 ja loppututkinnon vuonna 1889. Sen jälkeen hän oli työharjoittelussa Pariisissa ja Münchenissä. Hän kävi Tukholmassa opiskelemassa gynekologista hierontaa ja vuonna 1890 hänestä tuli tohtori ja hän piti praktiikkaa Zürichissä.[3]

Winterhalter ja Roederstein muuttivat vuonna 1891 Frankfurt am Mainiin Roedersteinin taideuran perässä. Winterhalter perusti kaupunkiin gynekologiaan erikoistuneen klinikan. Pariskunta osti maata Hofheim am Taunuksesta ja rakennutti sinne huvilan vuonna 1909. [6] [5]

Lääkärin ammatin Winterhalter joutui jättämään vuonna 1911 terveydellisistä syistä. Sen jälkeen hän hoiti pariskunnan raha-asiat ja puutarhan. Hän oli aktiivinen monissa hyväntekeväisyyshankkeissa ja oli mukana perustamassa paikkakunnan kirjastoa. Hyväntekeväisyytensä vuoksi pariskunta palkittiin Hofheim am Taunuksen kunniakansalaisuudella. Tämän lisäksi hän oli mukana valtakunnallisessa järjestössä joka teki sukupuolitauteja koskevaa valistustyötä. Ollessaan vielä mukana työelämässä hän oli vaikuttanut siihen, että paikkakunnalle perustettiin tytölyseo.[5] [7]

Kansallissosialistien valtakaudella vuosina 1933- 1945 pariskunta sai elää rauhassa, joskin melko eristyneenä. Roedersteinin poismenon jälkeen Winterhalter perusti Roederstein-Winterhalter säätiön. Täytettyään 95-vuotta Winterhalter sai Saksan liittotasavallan presidentti Theodor Heussilta kunnianosoituksen siitä, että oli ollut avaamassa lääkärinammattia naisille.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bianca Walther: Die Ärztin, der die Frauenbewegung vertraute Bianca Walther. 12.12.2019. Viitattu 8.4.2024. (saksaksi)
  2. Kathryn Scott, Mike Cadogan, Kathryn Scott and Mike Cadogan: Elisabeth H. Winterhalter Life in the Fast Lane • LITFL. 15.6.2020. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)
  3. a b c Ärztinnen im Kaiserreich geschichte.charite.de. Viitattu 8.4.2024.
  4. Elisabeth Winterhalter escholarship.org.
  5. a b c d Dagmar Priepke, Karin Görner, Ottilie W. Roederstein und Elisabeth Winterhalter; Frankfurter Jahre 1891-1909, Historisches Museum Frankfurt, Heussenstamm-Stiftung 2018
  6. Journal, Magazine worldcat.org.
  7. Ottilie W. Roederstein und Elisabeth Winterhalter Frankfurter Jahre 1891-1909 worldcat.org.

Lisää aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]