Elisabeth Beskow

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elisabeth Beskow
Elisabeth Maria Beskow.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 19. marraskuuta 1870
Tukholma
Kuollut 17. lokakuuta 1928 (57 vuotta)
Tukholma
Ammatti kirjailija
Vanhemmat Gustaf Emanuel Beskow ja Anna Vilhelmina Emanuelsdotter
Kirjailija
Salanimi Runa
Tuotannon kieli ruotsi
Aikakausi 1895-1928
Aiheet kertomukset, romaanit
Esikoisteos Allt eller intet, 1895 ("Kaikki tai ei mitään", 1906)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elisabeth Maria Beskow, kirjailijanimi Runa[1] (19. marraskuuta 1870 Tukholma17. lokakuuta 1928 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija.

Elisabeth Maria Beskowin vanhemmat olivat Gustaf Emanuel Beskow[1] ja Anna Vilhelmina Emanuelsdotterin. Hänen serkkunsa oli Elsa Maartmanin (Beskow) kanssa avioitunut Natanael Beskow.

Elisabeth opiskeli aluksi Beskowin koulussa ja jatkoi opintojaan Sabbatsbergin sairaalassa ja Sophiakodissa.

Beskow kirjoitti salanimellä Runa viisikymmentä romaania ja lastenkertomusta. 1900-luvun alkupuolella hän oli Selma Lagerlöfin jälkeen luetuin ruotsalainen naispuolinen kirjailija. Hänen romaaneilleen oli tunnusomaista uskonnollis-ideologinen elämänkäsitys sekä usein selvä opetus ja rakenne. Teoksissa käsitellään miesten ja naisten tasa-arvoa, vastustetaan eläinkokeita ja ollaan myönteisiä kasvissyönnille.

Hänen kirjojaan on käännetty tanskaksi, suomeksi, ranskaksi, englanniksi, saksaksi ja hollanniksi.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Elisabeth Beskow
  • Satuja ja kertomuksia lapsille, WSOY 1910
Nimellä Runa
  • Ellan elämäntehtävä: kertomus tytöille, suom. Anni Kiikonen. Karjalan kirjakauppa, 1905.
  • Hirvenhovissa: kertomus, suom. Anni Kiikonen. Karjalan kirjakauppa, 1905.
  • Arkielämää, suom. Anna Kurimo. Karjalan kirjakauppa, 1906.
  • "Kaikki tai ei mitään". Karjalan kirjakauppa, 1906.
  • Katri: kertomus. WSOY, 1908.
  • Naisylioppilaan ihanteet, Porvoo: WSOY 1910. Sarja: Kodin kirjasto, Uusi sarja, 4. (sis. m. Mathilda Roos: Äidin päiväkirjasta)
  • Metsälintu (Vildfågel), suom. Matilda Siljansaari, WSOY 1912., Porvoo Sarja: Kodin kirjasto, Uusi sarja, 5.
  • Metsälinnun pesä, suom. Matilda Siljansaari, Porvoo: WSOY 1914. Sarj: Kodin kirjasto, Uusi sarja, 6.
  • Hänen äitinsä Jumala, suom. Matilda Siljansaari. WSOY, 1916.
  • Lehtori Garthin avioliitto, suom. Matilda Siljansaari. WSOY, 1917.
  • Valkoliljan tytär, suom. Matilda Siljansaari, Porvoo: WSOY 1919
  • Valkolilja, suom. Matilda Siljansaari, Porvoo: WSOY 1919
  • Sif Randal, suom. Matilda Siljansaari, Porvoo: WSOY 1920.
  • Sävelteos: kertomus, suomentanut Emmi Voionmaa, Porvoo: WSOY 1920
  • Pieni aseenkantaja: satuja ja kertomuksia lapsille, suomensi Aune Krohn, WSOY 1920.
  • Nina: taiteilijatartarina, suom. Matti L. (Suomentajan nimi fingeerattu, käännös yhteistyötä) Minerva 1921.
  • Sarvijärven pastori, suom. Matti L. (Suomentajan nimi fingeerattu) Helsinki: Minerva 1921
  • Erämaan pappi, suom. Siiri Teirilä. WSOY, 1921.
  • Erämaan papin avioliitto, suom. Toini Kalima. WSOY, 1921.
  • Erämaan papin tytär, suom. Eino Voionmaa. WSOY, 1922.
  • Helisevä vaski, suom. Signild Tennberg. WSOY, 1922.
  • Sisar Ebba, Helsinki: Minerva 1922.
  • Onnen avaimet, (Mukaeltu suomennos) Helsinki: Minerva 1922.
  • Maan tomua, suom. Emmi Voionmaa, Porvoo: WSOY 1922.
  • Hirvenhovin Elisa. Minerva, 1922.
  • Kasvattisisarukset, suom. Eino Voionmaa. WSOY, 1923.
  • Silmältä salattu, suomentanut Aino Jauhiainen, Porvoo: WSOY 1923.
  • Hänen silmiensä valo, suom. Aune Krohn. WSOY, 1924.
  • Ääniä, suom. Herman Niemi. WSOY. 1924 (nimellä Runa)
  • Ristiriita, suomentanut Martti Haavio, Porvoo: WSOY 1924.
  • Ekekronan perhe, suom. Eino Voionmaa. WSOY, 1925.
  • Valkeain öitten maa, suomentanut Jaakko Haavio, Porvoo: WSOY 1926.
  • Isä ja poika, suom. Helinä Kuusiola. WSOY, 1927.
  • Jälkisäädös: romaani, suom. Aili Somersalo. WSOY, 1928.
  • Uusi kevät: romaani, suom. Toini Heikinheimo, Porvoo: WSOY 1929.
  • Katso, kaikki on uudeksi tullut: romaani (Förnyelse), Porvoo: WSOY 1934.
  • Hänen äitinsä Jumala, suom. Aino Jauhiainen. Edes, 1965.
  • Saloseudun papin vaellus (Skalunga 2), suom. Aino Jauhiainen, Vaasa: Edes 1965. Sarja: Runa-sarja
  • Saloseudun pappi (Skalunga 1), suom. Aino Jauhiainen, Vaasa: Edes 1965. Sarja: Runa-sarja
  • Elisa, suom. Aino Jauhiainen. Edes, 1968.
  • Ekekronan perhe, suom. Helinä Kuusiola. Kirjaneliö, 1973.
  • Hänen äitinsä Jumala, suom. Helinä ja Risto Kuusiola. Kirjaneliö, 1975

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Beskow 3: Gustaf Emanuel Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 3. palsta 119 (artikkelin lopussa) (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.