Elämäntapalääketiede
Elämäntapalääketiede (myös nimellä: elintapalääketiede) on näyttöön perustuvan lääketieteen haara, joka käyttää elämäntapainterventioita ensisijaisena hoitomuotona kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien [1], tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden hoitoon. Sen kuusi pilaria ovat kokokasvisruokaan painottuva ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, palauttava uni, stressinhallinta, haitallisten aineiden välttäminen ja positiivinen sosiaalinen yhteys toisiin ihmisiin.[2]
Monien ei-tarttuvien sairauksien taustasyiksi tunnistetaan epäterveelliset elintavat [3] [4]. Elämäntapalääketieteen lääketieteellisiksi vaikutusmekanismeiksi katsotaan juurisyihin vaikuttaminen; mm. hapetusstressiin liittyvä solutuho ja -kuormitus, suolistomikrobiomin häiriötila sekä epigeneettiset muutokset synnyttävät ja ylläpitävät moniin kroonisiin sairauksiin liitettyä kroonista matala-asteista tulehdusta. Juurisyihin katsotaan voitavan vaikuttaa elintapamuutoksin tavalla, joka vähentää matala-asteista tulehdusta [5] [6].
Elämäntapalääketiede käyttää lääketieteellistä näyttöä ja kliinistä osaamista auttaakseen potilaita tekemään terveellisiä elämäntapamuutoksia, joilla voidaan vähentää sairastumisriskiä ja parantaa terveyttä. Se painottaa terveellisten elämäntapojen edistämistä ja niihin liittyvien riskitekijöiden hallintaa; elintapoihin vaikuttamalla voidaan paitsi estää, myös hoitaa monia kroonisina pidettyjä sairauksia. Ollakseen hoidollisesti vaikuttava, elintapamuutosten on oltava riittävän suuria, ja siksi elämäntapalääketiede voi myös sisältää myös käyttäytymisterapiaa, motivaation lisäämistä, oman toimijuuden kehittämistä ja potilaan osallistamista oman terveytensä edistämiseen. Työskentely on moniammatillista siellä missä siihen on mahdollisuus.[7]
Elämäntapalääketieteestä voi suorittaa kansainvälisesti tunnustetun sertifikaatin (Dip IBLM) [8] ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään ammatillista CME/CE -pisteitä kerryttävää täydennyskoulutusta [9]. Monien muiden maiden tapaan myös Suomeen on vuonna 2022 perustettu elämäntapalääketieteen yhdistys FALM ry [10].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dean Ornish: Intensive Lifestyle Changes for Reversal of Coronary Heart Disease. JAMA, 16.12.1998, 280. vsk, nro 23, s. 2001. doi:10.1001/jama.280.23.2001. ISSN 0098-7484. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Home International Board of Lifestyle Medicine. Viitattu 4.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Balazs I Bodai, Therese E Nakata, William T Wong, Dawn R Clark, Steven Lawenda, Christine Tsou, Raymond Liu, Linda Shiue, Neil Cooper, Michael Rehbein, Benjamin P Ha, Anne McKeirnan, Rajiv Misquitta, Pankaj Vij, Andrew Klonecke, Carmelo S Mejia, Emil Dionysian, Sean Hashmi, Michael Greger, Scott Stoll, Thomas M Campbell: Lifestyle Medicine: A Brief Review of Its Dramatic Impact on Health and Survival. The Permanente Journal, 2018-03, 22. vsk, nro 1, s. 17–025. PubMed:29035175. doi:10.7812/TPP/17-025. ISSN 1552-5767. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Duodecim Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä 2017
- ↑ David Furman, Judith Campisi, Eric Verdin, Pedro Carrera-Bastos, Sasha Targ, Claudio Franceschi, Luigi Ferrucci, Derek W. Gilroy, Alessio Fasano, Gary W. Miller, Andrew H. Miller, Alberto Mantovani, Cornelia M. Weyand, Nir Barzilai, Jorg J. Goronzy, Thomas A. Rando, Rita B. Effros, Alejandro Lucia, Nicole Kleinstreuer, George M. Slavich: Chronic inflammation in the etiology of disease across the life span. Nature Medicine, 2019-12, 25. vsk, nro 12, s. 1822–1832. PubMed:31806905. doi:10.1038/s41591-019-0675-0. ISSN 1078-8956. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Yoram Vodovotz, Neal Barnard, Frank B. Hu, John Jakicic, Liana Lianov, David Loveland, Daniel Buysse, Eva Szigethy, Toren Finkel, Gwendolyn Sowa, Paul Verschure, Kim Williams, Eduardo Sanchez, Wayne Dysinger, Victoria Maizes, Caesar Junker, Edward Phillips, David Katz, Stacey Drant, Richard J. Jackson, Leonardo Trasande, Steven Woolf, Marcel Salive, Jeannette South-Paul, Sarah L. States, Loren Roth, Gary Fraser, Ron Stout, Michael D. Parkinson: Prioritized Research for the Prevention, Treatment, and Reversal of Chronic Disease: Recommendations From the Lifestyle Medicine Research Summit. Frontiers in Medicine, 22.12.2020, 7. vsk, s. 585744. PubMed:33415115. doi:10.3389/fmed.2020.585744. ISSN 2296-858X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ What is Lifestyle Medicine? - Find Out From British Society of Lifestyle Medicine British Society of Lifestyle Medicine. Viitattu 4.5.2023. (englanniksi)
- ↑ International Board of Lifestyle Medicine Certification Pathway
- ↑ Home American College of Lifestyle Medicine. Viitattu 4.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Suomen Elämäntapalääketieteen Yhdistys Ry Suomen Elämäntapalääketieteen Yhdistys Ry. Viitattu 4.5.2023.