Eläinekologia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eläinekologia on tieteenala, joka tutkii eläinlajien yksilömäärään ja populaatioiden levinnesyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tähän sisältyy muun muassa eläinten luokitus, eläinten rakenteen tutkiminen ja eläinmaantiede. Eläinekologiaan kuuluu myös populaatioiden eläinyhteisöjen ja eläinten käyttäytymisen tutkimus.[1] Esimerkiksi lintujen ravinnon hankintatavat vaikuttavat siihen, millaisella alueella ne elävät ja tietyn tyyppisillä alueilla on yleensä ravinnonhankintatavoiltaan samanlaisia lintuja.[2]

Eläinekologia on osa yleistä ekologiaa, johon kuuluu myös kasviekologia. Niin eläin- kuin kasvilajien määrä ja koostumus riippuu elinympäristön olosuhteista. Näitä olosuhteita voidaan tarkastella tietyn eliöyhteisön, kuten yhden suoalueen sisällä. Toinen tapa tarkastella lajien monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tarkastella lajikoostumuksen muuttumista elinympäristön muuttuessa. Lajien monimuotoisuutta voidaan tarkastella myös laajemman alueen ekologiaa tutkimalla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eläintiede Biologian laitos, luonnontieteellinen tiedekunta. 17.3.2014. Oulun yliopisto. Viitattu 10.3.2015.
  2. Ilkka Hanski, Jan Lindström, Jari Niemelä, Hannu Pietiäinen ja Esa Ranta: ”Samanlaisessa ympäristössä samanlainen linnusto”, Ekologia, s. 83. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21981-9.
  3. Iiris Lappalainen: ”Monimuotoisuuden mittarit”, Suomen luonnon monimuotoisuus, s. 15. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-37-2380-1.