Lähdekoodi sivulle Eero Mäntyranta

{{Hiihtäjä
 | nimi                = Eero Mäntyranta
 | kuva                = EeroMantyranta-Innsbruck1964.jpg
 | kuvateksti          = Eero Mäntyranta vuoden 1964 talviolympialaisissa.
 | koko nimi           = 
 | alkuperäinen nimi   = 
 | lempinimi           = 
 | kansalaisuus        = {{FIN}}
 | syntymäaika         = [[20. marraskuuta]] [[1937]]
 | syntymäpaikka       = [[Pello|Turtola]]
 | kuolinpäivä         = {{kuolinaika ja ikä|20|11|1937|29|12|2013}}
 | kuolinpaikka        = [[Oulu]]
 | pituus              = 
 | seura               = 
 | laji                = maastohiihto
 | kaudet              = 
 | paras sijoitus      = 
 | voitot              = 
 | stagewc-voitot      = 
 | palkintokorokkeella = 
 | stagewc-top3        = 
 | kotisivu            = 
 | päivitetty          =  
}}{{mitalitaulukkoYlä|}}
{{MitaliMaa | {{Suomi}} }}
{{MitaliLaji | Miesten [[maastohiihto|hiihto]]}}
{{MitaliKilpailu|{{Olympiarenkaat/T}}}}
{{Kultaa| [[Talviolympialaiset 1960|Squaw Valley 1960]] | [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1960|4×10 km viesti]]}}
{{Kultaa| [[Talviolympialaiset 1964|Innsbruck 1964]] | [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1964|15 km]]}}
{{Kultaa| Innsbruck 1964 |30 km}}
{{Hopeaa| Innsbruck 1964 |4×10 km viesti}}
{{Hopeaa| [[Talviolympialaiset 1968|Grenoble 1968]] | [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1968|15 km]]}}
{{Pronssia| Grenoble 1968 | 30 km}}
{{Pronssia| Grenoble 1968 | 4×10 km viesti}}
{{MitaliKilpailu| [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailut]]}}
{{Kultaa| [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1962|Zakopane 1962]] | 30 km}}
{{Kultaa| [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1966|Oslo 1966]] | 30 km}}
{{Hopeaa| Zakopane 1962 | 4×10 km viesti}}
{{Hopeaa| Oslo 1966 | 4×10 km viesti}}
{{Pronssia| Oslo 1966 | 50 km}}
{{mitalitaulukkoAla}}

'''Eero Antero Mäntyranta''' ([[20. marraskuuta]] [[1937]] [[Pello|Turtola]] – [[29. joulukuuta]] [[2013]] [[Oulu]]) oli kilpahiihtäjä ja kolminkertainen [[olympialaiset|olympiavoittaja]]. Hän oli kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaishiihtäjiä. Hän otti osaa neljiin olympialaisiin, joissa hän voitti seitsemän mitalia. Urheilu-uransa aikaan Mäntyranta toimi tullimiehenä ja liikunnanohjaajana ja urheilu-uran jälkeen yrittäjänä. Hän edusti [[Pellon Ponsi|Pellon Pontta]] vuodesta 1955 alkaen.

== Urheilu-ura ==
[[Tiedosto:Eero Mantyranta patsas.jpg|thumb|[[Eero Mäntyrannan patsas]] [[Pello]]n kylässä.]]
=== Squaw Valleyn talviolympialaiset 1960 ===
[[Talviolympialaiset 1960|Squaw Valley]]ssä 1960 Mäntyranta osallistui yksilömatkoista vain 15 km:n hiihtoon, jossa jäi kuudenneksi voittajalle, Norjan [[Haakon Brusveen]]ille 45,1 sekuntia hävinneenä. Pronssia hiihtäneeseen [[Veikko Hakulinen|Veikko Hakuliseen]] nähden hän hävisi 37,6 sekuntia. Hän osallistui kuitenkin 4×10 km viestiin Suomen joukkueessa, joka voitti kyseisen kisan vajaalla sekunnilla toiseksi tulleeseen [[Norja]]an nähden. Pronssia saavuttaneeseen [[Neuvostoliitto]]on nähden marginaalia olikin jo lähes kaksi ja puoli minuuttia.<ref>MMM 1961, s. 362–363</ref>

=== Innsbruckin talviolympialaiset 1964 ===
Mäntyranta oli [[Talviolympialaiset 1964|vuoden 1964 olympialaisia]] edeltäneinä parina talvena esittänyt niin vakuuttavaa hiihtokuntoa, että häntä pidettiin olympialaisissa varteenotettavana seuraajana Veikko Hakuliselle. Hän voittikin 15 km:n hiihdon yli 40 sekunnilla toiseksi tulleeseen Norjan [[Harald Grønningen]]iin nähden ja yli 48 sekunnilla kolmanneksi tulleeseen Ruotsin [[Sixten Jernberg]]iin nähden.

30 km:n hiihdon hän voitti Grønningeniin nähden reilun minuutin erolla, ja pronssia ottaneeseen Neuvostoliiton [[Igor Vorontšihin]]iin nähden eroa oli jo 1 min 25 s.

50 km:n hiihdon voitti Ruotsin Jernberg Mäntyrannan jäädessä yhdeksänneksi, voittajalle yli neljä minuuttia jääneenä. Suomen [[Arto Tiainen]] otti kuitenkin tällä matkalla pronssia.

4×10 km viestissä Suomi sijoittui toiseksi Ruotsin jälkeen. Eroa näiden joukkueiden välillä oli vajaa kahdeksan sekuntia. Ankkurina hiihtäneen Mäntyrannan lisäksi Suomen viestinviejiä olivat [[Väinö Huhtala]], Arto Tiainen ja [[Kalevi Laurila]].<ref>MMM 1965, s. 358–359</ref>

Innsbruckin talviolympialaisten menestyksensä myötä Mäntyranta sai kisojen pitopaikan mukaan lempinimen “Mr. Seefeld”.<ref name="MrSeefeld">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/a1388380038889 | Nimeke = Juha Mieto Eero Mäntyrannasta: "Sieltä olen oppini ammentanut" | Tekijä = Kemppainen, Jouni K. | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.12.2013 | Julkaisija = Sanoma News | Viitattu = 1.1.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20131231202320/http://www.hs.fi/urheilu/a1388380038889 | arkistoitu = 31.12.2013 }}</ref>

=== Grenoblen talviolympialaiset 1968 ===
[[Talviolympialaiset 1968|Grenoblen talviolympialaisissa 1968]] Mäntyranta jatkoi mitalikantaansa, vaikka voittoja ei enää tullutkaan. 15 km:n hiihdossa hän oli Norjan Grønningenin jälkeen toinen alle kaksi sekuntia jääneenä, ja 30 km:n hiihdossa kolmas voittajalle, Italian [[Franco Nones]]ille runsaat 1 min 16 s jääneenä ja hopeaa saavuttaneelle Norjan [[Odd Martinsen]]ille runsaat 26 sekuntia jääneenä. 50 km:n hiihdossa hän jäi 15:ksi edellään myös suomalaisista Kalevi Laurila (11.) ja [[Hannu Taipale]] (14.).

4×10 km viestissä Suomi sijoittui kolmanneksi, voiton vieneeseen Norjaan nähden yli 1 ½ minuuttia hävinneenä ja hopealle sijoittuneelle Ruotsille runsaat 43 s jääneenä. Suomen joukkueessa hiihtivät Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila ja ankkurina hiihtänyt Mäntyranta.<ref>MMM 1969, s. 353</ref>

=== Sapporon talviolympialaiset 1972 ===
Grenoblen jälkeen Mäntyranta oli jo päättänyt lopettaa uransa kaiken saavuttaneena mestarina, kun hän alkutalvesta 1972 teki yllättävän paluun kilpaladuille päämääränään [[Talviolympialaiset 1972|Sapporon olympiakisat]] Japanissa myöhemmin tuona talvena.

Menestystä ei kuitenkaan enää tullut, vaan Sapporossa Mäntyranta sijoittui 30 km:n hiihdossa 19:nneksi voittajalle yli viisi minuuttia hävinneenä. 50 km:n hiihdossa hän keskeytti. Muille hiihtomatkoille hän ei osallistunut.<ref name=MMM1973451453>MMM 1973, s. 451–453</ref>

=== Doping-tapaus ===
Mäntyranta oli ensimmäinen suomalainen [[doping]]ista kärähtänyt urheilija.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.antidoping.fi/view.cfm?page=36582D2B-E3E7-4796-8E30-1A642A1B03F2&articleid=ea101c44-dae3-49e0-8750-706b228913a7 | Nimeke = Dopingvalvonta Suomessa – ensimmäisistä testeistä Suomen Antidopingtoimikuntaan | Tekijä = Vatka, Miia | Ajankohta = 23.3.2006 | Julkaisija = Suomen Antidopingtoimikunta | Viitattu = 3.2.2009 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070813205109/http://www.antidoping.fi/view.cfm?page=36582D2B-E3E7-4796-8E30-1A642A1B03F2&articleid=ea101c44-dae3-49e0-8750-706b228913a7 | arkistoitu = 13.8.2007 }}</ref> Hän jäi tammikuussa [[1972]] kiinni [[amfetamiini]]n käytöstä [[Vuokatti|Vuokatissa]] SM-kisoissa 30 km:n kisassa, joka oli samalla myös olympiakatsastus, mutta käry salattiin ja asia paljastui vasta 25. huhtikuuta samana keväänä. Kesäkuun 1. päivänä Suomen Hiihtoliitto antoi Mäntyrannalle ”vakavan varoituksen” 16. tammikuuta Vuokatissa tapahtuneen ”amfetamiinijupakan vuoksi”. Mäntyranta itse kiisti asian ja sanoi, että hänelle ehkä annettiin amfetamiinia jollakin juottoasemalla hänen tietämättään.<ref name=MMM1973451453/><ref>MMM 1973, s. 46, 54</ref>

70-vuotissyntymäpäivähaastattelussaan vuonna 2007 Mäntyranta puuttui tähän tapaukseen: ”Loukkaannun, kun luen lehdistä, että olisin ollut kiellettyjen aineiden käyttäjä. Vuokatin testitulosta ei koskaan kunnolla tutkittu, vaan sain varoituksen. Muut pesivät kätensä ja minuun lyötiin leima”, hän sanoi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/Yle+Mestarihiiht%C3%A4j%C3%A4+Eero+M%C3%A4ntyranta+on+kuollut/a1388371075529 | Nimeke = Yle: Mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta on kuollut | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 30.12.2013 | Julkaisija = Sanoma News | Viitattu = 1.1.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140101165130/http://www.hs.fi/urheilu/Yle+Mestarihiiht%C3%A4j%C3%A4+Eero+M%C3%A4ntyranta+on+kuollut/a1388371075529 | arkistoitu = 1.1.2014 }}</ref>

Mäntyrannan [[hemoglobiini]]arvot olivat luontaisesti huomattavan korkeat.<ref>[http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/7950-eero-mantyranta-lahjakkuutta-ja-kovaa-harjoittelua Eero Mäntyranta – lahjakkuutta ja kovaa harjoittelua] {{Wayback|1=http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/7950-eero-mantyranta-lahjakkuutta-ja-kovaa-harjoittelua |päiväys=20171107023558 }}</ref> Tämä johtui [[Erytropoietiini|erytropoietiinin]] [[Reseptori (biokemia)|reseptorin]] [[Geeni|geenin]] (EPOR) [[Perinnöllinen sairaus|perinnöllisestä]] [[Mutaatio|mutaatiosta]]. Hänen verensä hapenkantokyky oli jopa 50&nbsp;% tavallista suurempi, minkä katsotaan antaneen hänelle merkittävää kilpailuetua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC46538/|nimeke=Truncated erythropoietin receptor causes dominantly inherited benign human erythrocytosis.}}</ref>

== Perhe ==
Eero Mäntyranta ja Rakel (o.s. Enbuske) avioituivat vuonna 1958. He saivat neljä lasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Seppälä, Aila | Otsikko = ”Isä ei hyväksynyt urheilua” | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 26.11.2007 | Julkaisija = Alma Media | www = http://www.iltalehti.fi/perhe/200711266614902_ms.shtml | Viitattu = 26.1.2014 }}</ref><ref name="meän">{{Lehtiviite | Tekijä = Kaulanen, Harri | Otsikko = Hiihtäjäsankari on poissa | Julkaisu = Meän Tornionlaakso | Ajankohta = 8.1.2014 | Julkaisija = Tornionlaakson Kustannus Oy | Selite = Artikkeli perustuu maaliskuussa 2008 julkaistuun haastatteluun ''Pohjanvalkea''-lehdessä, artikkeli on päivitetty | www = http://www.tornionlaakso.net/fi/uutiset/hiihtajasankari-on-poissa | Viitattu = 26.1.2014 }} {{Wayback|1=http://www.tornionlaakso.net/fi/uutiset/hiihtajasankari-on-poissa |päiväys=20140109144811 }}</ref>

== Kuolema ==
Eero Mäntyranta kuoli pitkällisen sairauden murtamana 76-vuotiaana Oulun yliopistollisessa sairaalassa 29. joulukuuta 2013.<ref name="meän"/>

== Saavutuksia ==
{{Monta palstaa|75%}}
=== Olympialaiset ===
3 kultaa:
*[[talviolympialaiset 1960|Squaw Valley 1960]], 4×10 km viesti
*[[talviolympialaiset 1964|Innsbruck 1964]], 15 km
*[[talviolympialaiset 1964|Innsbruck 1964]], 30 km

2 hopeaa:
*Innsbruck 1964, 4×10 km viesti
*[[talviolympialaiset 1968|Grenoble 1968]], 15 km

2 pronssia:
*Grenoble 1968, 30 km
*Grenoble 1968, 4×10 km viesti
{{Monta palstaa-katko}}
=== MM-hiihdot ===
2 kultaa:
*Zakopane 1962 (30 km)
*Oslo 1966 (30 km)

2 hopeaa:
*1962 (4×10 km viesti)
*1966 (4×10 km viesti) 

1 pronssi:
*1966 (50 km)
{{Monta palstaa-katko}}
=== SM-hiihdot ===
5 kultaa:
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1960|1960]] (15 km)<ref>MMM 1961, s. 356</ref>
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1964|1964]] (15 km)<ref>MMM 1965, s. 379</ref>
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1965|1965]] (30 km)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1966 | Vuosi = 1965 | Luku = Suomen urheilu | Sivu = 324 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1966|1966]] (15 km)<ref name="MMM1967">{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1967 | Vuosi = 1966 | Luku = Suomen urheilu | Sivu = 352 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>
*1966 (50 km)<ref name="MMM1967"/>

2 hopeaa:
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1963|1963]] (50 km)<ref name="MMM1964">{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1964 | Vuosi = 1963 | Luku = Suomen urheilu | Sivu =359 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1968|1968]] (15 km)<ref>MMM 1969, s. 361</ref>

2 pronssia:
*1963 (15 km)<ref name="MMM1964"/>
*[[Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1967|1967]] (30 km)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1968 | Vuosi = 1967 | Luku = Suomen urheilu | Sivu = 341 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>
{{Monta palstaa-loppu}}

=== Muut ===
*[[Holmenkollen]]in kisojen voitto 1962, 1964 ja 1968 (kaikki 15 km:n matkalla)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1963 | Vuosi = 1962 | Luku = Urheilukatsaus | Sivu = 375 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref><ref name=MMM1965380>MMM 1965, s. 380</ref><ref>MMM 1969, s. 362</ref>
*[[Salpausselän Kisat|Salpausselän kisojen]] voitto 1964 ja 1972 (molemmat 15 km:n matkalla)<ref name=MMM1965380/><ref>MMM 1973, s. 459</ref>

== Tunnustukset ==

Mäntyranta valittiin Vuoden urheilijaksi kahdesti, vuosina 1964 ja 1966.<ref>[http://www.urheilutoimittajat.fi/3574/vuoden-urheilija Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien]</ref> Hänelle myönnettiin [[opetusministeriö]]n [[Pro Urheilu]] -tunnustuspalkinto vuonna 2000.<ref>[http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/pro-urheilu-palkinnot-jaettu/3583216 Pro Urheilu -palkinnot jaettu] {{Wayback|1=http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/pro-urheilu-palkinnot-jaettu/3583216 |päiväys=20170306043132 }}</ref> Pellossa on [[Eero Mäntyrannan patsas|Eero Mäntyrannan]] "Kaarteetki täysillä" hiihtäjäpatsas. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä, professori [[Ensio Seppänen]]. Patsas julkistettiin vuonna 1997.<ref>[http://c0027077.cdn1.cloudfiles.rackspacecloud.com/57c8f9b049e78a0a2498b099ed2a59eb.pdf Ansioluettelo] {{Wayback|1=http://c0027077.cdn1.cloudfiles.rackspacecloud.com/57c8f9b049e78a0a2498b099ed2a59eb.pdf |päiväys=20160304094522 }}</ref> Pellossa oli myös Eero Mäntyranta -museo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/eero_mantyranta_kieltaa_pellon_kunnalta_nimensa_kayton/950990 | Nimeke = Eero Mäntyranta kieltää Pellon kunnalta nimensä käytön. | Tekijä = | Ajankohta = 28.5.2012 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 31.12.2013 }}</ref> Helmikuussa 2017 hänet valittiin [[Hiihtomuseo]]n pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.<ref>[http://www.ksml.fi/urheilu/Hakulinen-ja-M%C3%A4ntyranta-ensimm%C3%A4isin%C3%A4-hiihtolajien-kunniagalleriaan/927151 Hakulinen ja Mäntyranta ensimmäisinä hiihtolajien kunniagalleriaan]</ref>

== Luonnehdintoja ==
Mäntyrantaa pidettiin eri vaatimattomana ihmisenä, joskin itsepäisenä.

''Susi-Kalle'' eli [[Kalevi Oikarainen]] luonnehti Mäntyrantaa seuraavasti:<ref name=HSNekrologi>{{Lehtiviite
 | Tekijä = Kemppainen, Jouni K. | Otsikko = Eero Mäntyranta 1937–2013: Vaatimaton ja itsepäinen mestari | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 31.12.2013 | Sivut = A 37 | Julkaisija = Sanoma News }}</ref>

{{sitaatti|Eero oli kilpakumppanina verraton, kova kisaaja ja mukava ihminen. Eikä yhtään isotellut. … Häneltä löytyi julmetun tiukkoihin nousuihin sellainen puristus, ettei niihin tahtoneet muitten voimavarat riittää.}}

[[Juha Mieto]] kertoi tavanneensa Mäntyrannan jo nuorena poikana vuonna 1964: “Vaikka aikaa on kulunut viisikymmentä vuotta, muistan sen kuin eilisen päivän. Hän oli silloin ''Mr. Seefeld'', ja me nuoret kuunneltiin häntä kuin pappia kirkossa. Oli hieno tilaisuus saada suunnannäyttäjältä ohjeita.”<ref name="MrSeefeld" /> Mäntyrannan vaatimattomuudesta Mieto sanoi näin:<ref name=HSNekrologi />

{{sitaatti|Kaipa ne saavutukset olivat niin ylivertaisia, ettei ollut tarvetta tuoda niitä esiin.}}

Mäntyrannan sisarenpoika [[Pertti Teurajärvi]] sanoi hänestä seuraavaa:<ref name=HSNekrologi />

{{sitaatti|Eero korosti hiihdossa sitä, että opi kuuntelemaan itseäsi. Parhaiten on jäänyt mieleen hänen elämänohjeensa: älä tupakoi, älä juo alkoholia, ja muista käyttäytyä julkisilla paikoilla esimerkillisesti. … Ei huipulle pääse, jos ei ole määrätietoinen.}}

== Kirjallisuutta ==
*Mäntyranta, Eero: ''Kairoilta kisaladuile.'' 1968.

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1961 | Vuosi = 1960 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1965 | Vuosi = 1964 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1969 | Vuosi = 1968 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1973 | Vuosi = 1972 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 951-1-00062-4 }}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commons-rivi|Category:Eero Mäntyranta|Eero Mäntyranta}}
* [https://web.archive.org/web/20070218140741/http://www.naamisuvanto.net/html/pello/pello_kulttuuri_eero.html Eero Mäntyranta – todellinen hiihtolegenda (Internet Archivessa)]
* [http://www.olympic.org/eero-mantyranta Mäntyranta KOK:n sivuilla]
* [https://haku.yle.fi/?category=El%C3%A4v%C3%A4%20arkisto&q=Eero%20M%C3%A4ntyranta Eero Mäntyranta Ylen Elävässä arkistossa]
* {{Lehtiviite | Tekijä = Connery, Donald S. | Otsikko = Lonely Quest In Lapland| Julkaisu = Sports Illustrated | Ajankohta = 27.1.1964| Selite= juttu Mäntyrannasta| www = https://www.si.com/vault/1964/01/27/616887/lonely-quest-in-lapland | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}
* {{Kansallisbiografia|id = 1785|nimi = Mäntyranta, Eero (1937–2013). |tekijä = Klemola, Heikki |ajankohta =11.10.2005}}
* [http://www.hs.fi/muistot/Eero+M%C3%A4ntyranta/a1305767760568 Eero Mäntyrannan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa] {{Wayback|1=http://www.hs.fi/muistot/Eero+M%C3%A4ntyranta/a1305767760568 |päiväys=20140102202547 }}


{{Miesten 15 km hiihdon olympiavoittajat}}
{{Miesten 30 km hiihdon olympiavoittajat}}
{{Suomen vuoden urheilija}}
{{auktoriteettitunnisteet}}

{{AAKKOSTUS:Mäntyranta, Eero}}
[[Luokka:Suomalaiset maastohiihtäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset olympiavoittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1937 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 2013 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]