EMC-direktiivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

EMC-direktiivillä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/108/EY, joka säännöstelee jäsenvaltioiden valmistamien sähkölaitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC). Direktiivin tavoitteena on ohjeistaa valmistajia tekemään sähkömagneettisesti yhteensopivia tuotteita. Laitteiden tulee sietää tietty määrä häiriöitä ja eivätkä ne saa aiheuttaa liikaa häiriöitä muille laitteille tai heikentää niiden toimintaa. EMC-direktiivi määrittelee ainoastaan laitteistoilta vaadittavat ominaisuudet. Direktiivi ei valvo ominaisuuksien ja EMC-kriteereiden täyttämistä, vaan ne jäävät laitevalmistajan tai maahantuojan omalle vastuulle.

Direktiiviä uusittiin vuonna 2014, jolloin sen korvasi 2014/30/EU.[1][2]

EMC-direktiivi koskee kaikkia sähkölaitteita ja -asennuksia, joita ei direktiivissä ole erikseen rajattu sen ulkopuolelle. Ajoneuvoille oli oma EMC-direktiivinsä 2004/104/EY, jonka implisiittisesti kumosi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Direktiivi 2004/108/EY kumosi vanhemman direktiivi 89/336/ETY:n 20. heinäkuuta 2007[4]. Suurimmat muutokset aikaisempaan direktiiviin ovat:

  • Uusi lakiteksti erottaa selkeästi laitteille ja kiinteille asennuksille asetettavat vaatimukset ja arviointimenettelyt (kiinteät asennukset voivat sisältää verkkoja ja suuria koneita).
  • Kiinteät asennukset eivät vaadi EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta eivätkä CE-merkintää, vaikka niiden pitää täyttää suojausvaatimukset.
  • Siirrettäviä asennuksia pidetään laitteina.
  • Laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä on yksinkertaistettu niin, että nyt on vain yksi menettely. Kolmannen osapuolen käyttö ei ole pakollista, mutta valmistajalla on mahdollisuus esittää tekninen asiakirjansa ilmoitetulle tarkastuslaitokselle arvioitavaksi.
  • Jos valmistaja poikkeaa eurooppalaisista yhdenmukaistetuista standardeista tai ei sovella niitä täysin, hänen on teetettävä EMC-arviointi ja annettava yksityiskohtainen kirjallinen selvitys todisteeksi siitä, että laite täyttää EMC-direktiivin suojausvaatimukset.
  • Tiettyyn kiinteään asennukseen tarkoitettu laite, joka ei muutoin ole kaupallisesti saatavilla, voidaan vapauttaa laitteelle tarkoitetuista vaatimuksista ja menettelyistä (esim. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä), edellyttäen että laite täyttää tietyt dokumentointivaatimukset, kuten varotoimet, jotta kiinteän asennuksen EMC-ominaispiirteitä ei vaaranneta.
  • Toimivaltaisten elinten sääntelevä rooli on poistettu.

[5][6]

2004/108/EY ei koske ennen 20.8.2009 markkinoille tulleita tai käyttöönotettuja laitteita, vaan niillä riittää direktiivin 89/336/ETY toteutuminen.[7]

Direktiivin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Direktiivi koostuu neljästä luvusta, joiden artiklat sisältävät direktiivin tarkemmat määrittelyt.
Tärkein valmistajia koskeva ohjeistus on direktiivin luvussa 2.

Direktiivin ensimmäisessä luvussa (1 - 7. artikla) käsitellään yleissäännöksiä. Toinen luku (8. - 12. artikla) käsittelee laitteita ja laitteistoja sekä niihin liittyviä säännöksiä. Kolmas luku (13. artikla) käsittelee kiinteitä asennuksia ja neljäs luku (14. - 18. artikla) direktiiveihin liittyviä loppusäännöksiä.

  1. Aihe ja soveltamisala
    • Asettaa yhdenmukaiset vaatimukset laitteille ja kiinteille asennuksille. Rajaa direktiivin ulkopuolelle radio- ja telepäätteet, ilma-alukset ja niiden laitteet sekä vähäisesti sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen vaikuttavat laitteet.
  2. Määritelmät
  3. Markkinoille saattaminen ja/tai käyttöönotto
    • Jäsenvaltiot huolehtivat, että markkinoilla on direktiivin mukaisia, vain asianmukaisesti asennettuja, kunnossapidettyjä ja käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä olevia laitteita.
  4. Laitteistojen vapaa liikkuvuus
  5. Olennaiset vaatimukset
  6. Yhdenmukaistetut standardit
    • Yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen ei ole pakollista, mutta se synnyttää olettamuksen, että olennaiset vaatimukset täyttyvät.
  7. Laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely
    • Olennaisten vaatimusten on täytyttävä sisäisellä tuotannontarkastuksella, jonka lisäksi valmistaja tai sen valtuutettu edustaja voi harkinnastaan pyytää ilmoitetun tarkastuslaitoksen arviota.
  8. CE-merkintä
    • Direktiivin mukaisessa laitteessa oltava CE-merkintä arvokilvessä tai kyljessä tai, jos se ei ole mahdollista toteuttaa, pakkauksessa ja asiakirjoissa.
  9. Muut merkinnät ja tiedot
    • Jokaisesta laitteesta on annettava tunnistetiedot: tyyppi, valmistuserä, sarjanumero tai muu tunniste.
    • Jokaisen laitteen mukana on oltava valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.
    • Valmistajan on annettava tiedot erityisistä varotoimista kokoonpanossa, asennuksessa, huollossa ja käytössä, jotta laite on käyttöönotettaessa suojausvaatimusten mukainen.
    • Jos suojausvaatimus ei täyty asuinalueella, on oltava selkeä ilmoitus tästä käyttörajoituksesta, tarvittaessa pakkauksessa.
    • Laitteen mukana on toimitettava käyttöohjeet käyttötarkoituksenmukaista käyttöä varten.
  10. Suojatoimenpiteet
  11. Päätökset laitteen poistamisesta markkinoilta, sen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton kieltämisestä tai sen vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta
  12. Ilmoitetut tarkastuslaitokset
  13. Kiinteät asennukset
    • Kaupallisilta, vain kiinteään asennukseen asennettavaksi tarkoitetuilta laitteilta ei vaadita artiklojen 5, 7, 8 ja 9 toteutumista. Jos niitä toteuteta, on teknisissä asiakirjoissa laitteen mukana yksilöitävä laitteen kiinteä asennus ja EMC-piirteet sekä ilmoitettava varotoimenpiteet kiinteästi asennettaessa. Lisäksi asiakirjoissa tulee olla laitteen tunnistetiedot ja valmistajan osoitetiedot.

[7]

Direktiivin käytännön vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olennaiset vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojausvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitteiston suunnittelulla ja valmistuksella tekniikan taso huomioiden huolehditaan, ettei laitteiston aiheuttama sähkömagneettinen häiriö estä radio-, tele- ja muiden laitteiden tarkoituksenmukaista toimintaa, ja että laitteisto sietää tarkoituksenmukaisessa käytössä odotettavissa olevaa sähkömagneettista häiriötä käytön kohtuuttomasti heikentymättä.

Kiinteiden asennusten erityisvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteän asennuksen asentamisessa noudatetaan hyviä teknisiä käytäntöjä ja huomioidaan komponenttien aiottua käyttötarkoitusta koskevat tiedot, jotta edellä mainitut suojausvaatimukset täyttyisivät. Nämä hyvät tekniset käytännöt kirjataan asiakirjoihin.

EMC-arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäinen tuotantotarkastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistaja suorittaa sähkömagneettisen yhteensopivuuden arvioinnin asiaankuuluvien ilmiöiden perusteella suojausvaatimusten täyttymiseksi, mitä vastaa yhdenmukaistettujen standardien asianmukainen soveltaminen. Jos laitteella on eri kokoonpanoja, niiden kaikkien on täytettävä suojausvaatimukset valmistajan yksilöimissä käyttötarkoituksissa tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. Näiden vaatimusten toteutuminen osoitetaan valmistajan laatimilla teknisillä asiakirjoilla.

Teetetty arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen tuotannontarkastuksen lisäksi valmistaja tai sen valtuutettu edustaja yksilöi arvioitavat olennaisten vaatimusten näkökohdat, esittää tekniset asiakirjat jäsenvaltion hyväksymälle tarkastuslaitokselle ja pyytää sen arviota. Tarkastuslaitos vahvistaa vaatimuksenmukaisuuden ja antaa siitä lausunnon, joka rajoittuu arvioituihin olennaisiin vaatimuksiin. Valmistaja lisää annetun lausunnon teknisiin asiakirjoihin.

Suomessa hyväksyttyjä EMC-tarkastuslaitoksia ovat SGS Fimko Oy ja Nemko Oy.[8]

Tekniset asiakirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknisten asiakirjojen avulla on arvioitavissa laitteen olennaisten vaatimusten täyttyminen. Asiakirjoihin sisältyy kattava kuvaus suunnittelusta ja valmistuksesta ja erityisesti laitteen yleiskuvaus, näyttö yhdenmukaistettujen standardien noudattamisesta sekä ilmoitetun tarkastuslaitoksen lausunto, jos tätä menettelyä on käytetty.

Mikäli tuotteen valmistuksessa standardeja ei ole täysin sovellettu, on asiakirjoissa kuvattava ja selvitettävä valmistuksessa suoritetut vaiheet sekä suojausvaatimusten täyttyminen.

Tuotteen valmistusprosessissa teknisten asiakirjojen ja direktiivien säännösten on täytyttävä. Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan on velvollisuus säilyttää tekniset asiakirjat kymmenen vuotta siitä päivästä, jona tuotetta on viimeksi valmistettu.

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaatimustenmukaisuusvakuutuksella valmistaja tai sen valtuutettu edustaja todistaa, että laite on kaikkien asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukainen. Vakuutukseen sisältyy vähintään

  • viittaus voimassa olevaan EMC-direktiiviin
  • laitteen tunnistetiedot, joka voi olla esimerkiksi tyyppi, valmistuserä tai sarjanumero
  • valmistajannimi ja osoite tai valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos valmistaja on EY:n ulkopuolinen
  • päivätty viite eritelmiin (yhdenmukaistetut standardit) todisteena direktiivin säännösten mukaisuudesta
  • vakuutuksen antamispäivä
  • valmistajan valtuutetun edustajan tunnistetiedot ja allekirjoitus

Valmistaja, sen valtuutettu edustaja tai, jos kumpikaan edellisistä ei ole Euroopan yhteisön alueella, laitteen markkinoille saattanut taho, huolehtii tuotteen teknisten asiakirjojen ja vaatimuksenmukaisuustodistuksen pitämistä toimivaltaisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuotta siitä päivästä, jona tuotetta on viimeksi valmistettu. [7]

Uuden direktiivin 2014/30/EU aiheuttamat muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat 26.2.2014 uuden EMC-direktiivin, joka julkaistiin maaliskuussa 2014, ja jota aletaan soveltaa 20.4.2016 alkaen. Uusi direktiivi ei muuta teknisiä vaatimuksia [9] mutta tuo seuraavia muutoksia vanhaan direktiiviin:

  • EU:n ulkopuolelta tuodut käytetyt sähkölaitteet ja etämyynnistä (internet) hankitut laitteet astuvat direktiivin alaisiksi.
  • Lähetysvastaanottimet ja tietoliikennelaitteet siirtyvät uuden direktiivin alle.
  • Ammattilaisten tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön räätälöidyt testaussarjat poistuvat direktiivin piiristä. Alle 9 kHz:n lähettimet siirtyvät RED-direktiivin piiriin.[10]

Uudessa direktiivissä on myös eritelty laajemmin vaatimustenmukaisuusvakuutuksen rakennetta ja EU-tyyppitarkastuksen vaiheita.

Laitevalmistajille uuden direktiivin toteuttaminen tuo seuraavia muutoksia:

  • Valmistajan on tarkistettava sen teknisissä asiakirjoissa mainittujen yhdenmukaistettujen standardien ajantasaisuus ja luetteloitava nämä standardit.[11]
  • Asiakirjoissa tulee olla tuotteen rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä komponenttien, osakokoonpanojen, piirien jne. kaaviot ja kuvaukset sekä selitykset näistä ja laitteen toiminnasta.[12]
  • Vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on päivitettävä viittaus uuteen direktiiviin.
  • Laite on yksilöitävä selkeästi sen jäljittämiseksi.
  • Valmistajan tulee tarkistaa, että CE-merkintää käytetään oikeaoppisesti.
  • Valmistajan on lisättävä laitteen tunnistetietoihin verkkosivustonsa osoite.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]